Eeva

Kukaan ei kyseenalaistanut poikien joukkueessa pelaavaa tyttöä – Urheilujohtaja Emma Terho: ”En ole koskaan miettinyt, voinko mennä jonnekin sukupuoleni takia”

Kukaan ei kyseenalaistanut poikien joukkueessa pelaavaa tyttöä – Urheilujohtaja Emma Terho: ”En ole koskaan miettinyt, voinko mennä jonnekin sukupuoleni takia”
Emma Terhosta tuli olympiamitalisti 16-vuotiaana. Nykyisin hän on perheenäiti ja kansainvälinen urheilujohtaja. ”Identiteettiä ei pidä rakentaa sen ajatuksen varaan, että on arvokas vain urheilijana. Entiset urheilijat ovat arvokkaita myös muussa työelämässä”, Emma Terho muistuttaa.
Julkaistu: 21.1.2022

Kun entinen huippujääkiekkoilija Emma Terho, 40, valittiin elokuussa 2021 Kansainvälisen olympiakomitean eli KOK:n urheilijakomission puheenjohtajaksi, onnitteluviestejä ropisi.

”He, jotka tietävät, millaista puheenjohtajan elämä on, lähettivät tsemppiviestit myös miehelleni”, Emma kertoo ja ­naurahtaa.

Uudessa roolissaan hän osallistuu etäkokouksiin mutta myös matkustaa säännöllisesti KOK:n pääkallopaikalle Sveitsin Lausanneen ja eri puolille maailmaa. Emma on pankkialalla päivätyössä, joka onneksi taipuu lyhennettyyn työviikkoon.

Viisissä olympialaisissa Suomen naisten maajoukkueen puolustajana pelannut Emma on kuulunut urheilijakomissioon jo yli kolme vuotta, joten hän on tottunut matkapäiviin, samoin perhe: puoliso Teemu Terho, yhdeksänvuotias poika ja seitsemänvuotias tytär.

Emma Terho kertoo miehensä kantavan arjesta suuren vastuun, kun hän on työmatkoilla. ”Silloin kun en ole reissuissa, minulla on aika korkea kynnys lähteä illanviettoihin.”

Kun Emma kertoi harkitsevansa tehtävää, kotoa kuului ”anna mennä vain”.

”Totesin, että selvä. Uskon, että taustani ja arvoni antavat oikeanlaiset eväät tehtävään. Haluan vaikuttaa olympialiikkeen tulevaisuuteen ja olla luottamuksen arvoinen.”

”Haluan olla rohkea luotsaaja”

Päivä oli tukahduttavan kuuma. Tokion olympialaisten ­parisoudun alkuerät käytiin heinäkuussa ­hellesäässä. Emma Terho oli ­katsomassa niitä Japanissa urheilijakomission jäsenten kanssa. Juteltiin niitä näitä, sitten puheeksi tuli urheilukomission puheenjohtajuus; olisiko Emma valmis tehtävään?

Ihan puskasta kysymys ei hänelle tullut, sillä jonkinlaisesta johtavasta roolista oli keskusteltu myös aikaisemmin. Emma oli ehtinyt sulatella asiaa.

Puheenjohtajan tehtävä on johtaa komissiota, huolehtia siitä, että urheilijoiden ääni kuuluu olympialiikkeessä, olla yhteydessä sidosryhmiin ja istua KOK:n hallituksessa.

”Haluan olla rohkea luotsaaja, asioiden esiin nostaja ja viestinviejä. KOK on maailman suurin rauhanliike. Olympialaisissa kohtaavat ihmiset, jotka eivät muuten tapaisi joko poliittisista tai sosioekonomisista syistä.”

”Joskus on pakko tehdä päätöksiä, jotka eivät miellytä kaikkia. Taatusti tulee kritiikkiä”, Kansainvälisen olympiakomitean urheilija­komission uusi puheenjohtaja Emma Terho sanoo.

Kahdensadan maan urheilijoiden asioita hoitaessa on myös vetoa eri suuntiin. On erilaisia sidosryhmiä, ristiriitaisia tilanteita ja vaikeita päätöksiä.

Tokion olympialaisten alla Uusi-Seelanti nimesi painonnostaja Laurel Hubbardin naisten joukkueeseen. Hubbardin sukupuoli määritettiin syntymässä mieheksi, ja hän korjasi sukupuolensa naiseksi 35-vuotiaana.

Hubbard täytti KOK:n transurheilijoille täyttämät vaatimukset, mutta hänen osallistumisensa herätti raivokkaita vastalauseita. Niiden mukaan muut naisurheilijat joutuisivat trans­naisten vuoksi epäreiluun asemaan.

”Asia ei ole yksinkertainen. Yhdenvertaisuus, turvallisuus ja kilpailun reiluus sekä lajikohtaiset erot pitää huomioida tasapainoa haettaessa.”

Urheilijoiden mielenterveysongelmat tapetilla

Toinen iso puheenaihe ovat olleet urheilijoiden mielenterveysongelmat.

Yhdysvaltalainen telinevoimistelija Simone Biles keskeytti olympialaisten joukkuefinaalin, koska hän ei ollut henkisesti kilpailukunnossa. Samasta syystä japanilainen tennistähti Naomi Osaka vetäytyi keväällä Ranskan avoimesta tennisturnauksesta.

”Identiteettiä ei pidä rakentaa sen ajatuksen varaan, että on arvokas vain urheilijana. Urheilijalla pitää olla tilaa epäonnistua ja lopettaa. Elämässä on oltava myös muita mahdollisuuksia, kuten opintoja. Mielen hyvinvointiin panostamisen pitää olla osa valmennuksen arkea.”

”Identiteettiä ei pidä rakentaa sen ajatuksen varaan, että on arvokas vain urheilijana.”
Emma Terho

Uransa päättäneiden urheilijoiden osaamisella on käyttöä.

”Entiset urheilijat ovat arvokkaita myös muussa työelämässä. Heillä on kokemusta tavoitteellisuudesta ja henkisestä paineesta. Siksi he ovat usein hanakoita oppimaan.”

Emma Terho, nuorin suomalainen olympiamitalisti: ”Paikalleen ei auta jäädä makaamaan”

Emma Terho tottui paineisiin jo 16-vuotiaana, kun hänet valittiin Naganon olympialaisiin. Suomen naisten ­jääkiekkojoukkue voitti kisoissa pronssia, ja Emmasta tuli nuorin suomalainen olympiamitalisti.

”Minua on hiottu kovissa tappeluissa isoveljen kanssa. Kolme sisarustani ovat tarvittaessa palauttaneet minut maanpinnalle. Olen aina voinut luottaa heidän, vanhempieni ja minua vanhempien joukkuekavereideni tukeen.”

Mäkelänrinteen urheilulukiossa Emma treenasi tulevien NHL-tähtien, kuten Ossi Väänäsen ja Tuomo Ruudun kanssa. Lukion jälkeen hän sai urheilustipendin Yhdysvaltoihin Ohion osavaltionyliopistoon. Emma opiskeli siellä rahoitusalaa ja kiekkoili samalla yliopistosarja NCAA:ssa.

Ennen äidiksi tulemistaan Emma oli vuoden verran ammattilaiskiekkoilijana Venäjällä. Ison osan urastaan hän pelasi Espoo Bluesin riveissä.

Huippu-urheilu on opettanut hänelle rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta sekä virheiden ja kritiikin sietokykyä.

”Epäonnistumisia tulee kaikille, mutta silloin pitää miettiä, mitä seuraavaksi. Paikalleen ei auta jäädä makaamaan.”

Lisää urheilijavaikuttajanaisia, kiitos

Emma Terhoa on ohjannut oma mielenkiinto. Hän oli aikoinaan ensimmäinen tyttö poikien jääkiekkojoukkueessa, ja hänen ensimmäinen vakituinen työpaikkansa oli pankin miesvaltaisessa kaupankäynti­salissa.

Nykyisin hän on Suomen jääkiekkoliiton yhdeksänjäsenisen liittohallituksen ensimmäinen nainen.

”En ole koskaan miettinyt, voinko mennä jonnekin sukupuoleni takia.”
Emma Terho

”En ole koskaan miettinyt, voinko mennä jonnekin sukupuoleni takia. Minusta on tärkeää, että tällaisiin tehtäviin saadaan houkuteltua lisää naisia. Ilokseni näen entistä useammin oman ikäluokkani entisiä pelaajanaisia valmentajina ja urheilualalla johtajina. Koska tiedän, kuinka osaavia monet naiset ovat, haluan rohkaista ja suositella heitä aina kun mahdollista. Olen myös itse saanut paljon kannustusta ja apua. Ilman sitä en olisi tässä asemassa.”

Yksi syy naisten pieneen määrään urheiluvaikuttajina on Emman mukaan esimerkkien vähäisyys. Siksi naiset eivät tule ajatelleeksi pestejä vaihtoehtoina.

”Suomestakin löytyy vahvoja urheilijavaikuttajanaisia, kuten monissa kansallisissa ja kansainvälisissä luottamustehtävissä ollut Birgitte Kervinen. Naiset kuitenkin jäävät miehiä harvemmin urheilun pariin kilpauransa jälkeen. Jos arkeen kuuluu työ, opiskelu ja kilpaurheilu, viimeistään perhettä perustaessa tunnit loppuvat helposti kesken. Viime vuosina naisille on räätälöity valmennus- ja urheilujohtajakoulutuksia, mikä on kannustanut monia mukaan.”

”Naiset jäävät miehiä harvemmin urheilun pariin kilpauransa jälkeen. Jos arkeen kuuluu työ, opiskelu ja kilpaurheilu, viimeistään perhettä perustaessa tunnit loppuvat helposti kesken.”
Emma Terho

Emma Terho opiskeli, teki töitä ja tuli äidiksi urheilu-uran ohella. Gradun hän teki äitiyslomalla ja valmistui kauppatieteiden maisteriksi.

Kansainvälisellä huipulla kaikki valinnat pitää tehdä urheilu edellä. Emma lopetti kilpauransa 2017.

”Pelaaminen oli edelleen kivaa, mutta vuosien jälkeen minulla ei ollut enää riittävää intohimoa lajin vaatimaan valtavaan harjoittelumäärään ja kaiken järjestämiseen urheilun ehdoilla.”

”Ensimmäisen kerran sukupuolestani ja lajivalinnastani tehtiin numero, kun olin 16-vuotias”, Emma Terho kertoo.

Lapsuudenkokemuksilla on ollut Emman mielestä merkittävä vaikutus hänen uraansa. Hän pyöri pienestä pitäen neljä vuotta vanhemman isoveljensä ja tämän kavereiden kanssa.

”Olen jälkikäteen miettinyt, miten luontevasti edustamani poikien joukkueen vanhemmat ovat suhtautuneet minuun ja miten he ovat puhuneet minusta lapsilleen.”

Kukaan ei koskaan kyseenalaistanut poikien joukkueessa pelaavaa tyttöä.

”Ensimmäisen kerran sukupuolestani ja lajivalinnastani tehtiin numero, kun olin 16-vuotias. Urheilin silloin ­olympiatasolla, joten kyseenalaistaminen ei lannistanut minua. Nuorempana lopputulos olisi voinut olla erilainen.”

Ikuisuuskysymys: Pitäisikö naisten joukkuepelejä näyttää televisiossa?

Naisten asema urheiluvaikuttajina on vahvistunut viime vuosina. Kansainväliseen olympiakomiteaan valittiin naisia ensimmäisen kerran 1981. Silloin heitä oli kaksi. Nyt sadasta jäsenestä naisia on 37.

KOK:n komiteoiden jäsenistä on naisia 46 prosenttia. Suomen Olympiakomitean hallitus on sukupuolten osalta tasa-arvoinen.

Myös kiintiövalinnoilla on vaikutusta urheilun tasa-arvoistumiseen. Tokion olympialaisissa noin puolet osallistujista oli naisia ja avajaisissa lipunkantajina oli jokaisesta maasta nainen ja mies.

Työtä on silti paljon. Yksi kotimaisista ikuisuuskysymyksistä on, pitäisikö naisten joukkuepelejä näyttää televisiossa. Jos katsojia ei ole, se ei ole kannattavaa.

”Mutta jotta lajista voi kiinnostua, sitä pitää nähdä. Kun Yleisradio on panostanut naisten joukkuelajien televisiointiin, ne ovat saaneet paljon uutta yleisöä.”

Liikunta on yhä tärkeä osa Emma Terhon arkea. Emma Terho vastaanotti vastikään Urheilugaalassa Suomen urheilun lähettiläs -palkinnon.

Kaukalossa Emmaa nähdään edelleen usein, sillä hän valmentaa poikansa jääkiekkojoukkuetta.

”Valmentaminen vie aikaa, mutta nautin siitä, että saan olla osa lapsen urheiluyhteisöä.”

Liikunta on yhä tärkeä osa Emman arkea. Jos hän on liian monta päivää ilman hikeä ja kunnon treeniä, sen huomaa.

”Alan olla aika kiukkuinen.”

Mitä tuore maailmanluokan urheilujohtaja ajattelee menestyksestä? Emma Terho on hetken hiljaa.

”Tavallinen tylsä arki on minusta parasta – kunhan siinä on riittävästi mielekkäitä asioita. En ajattele menestystä materiana tai tittelinä vaan asiana, jonka koen tärkeäksi. Nyt se on asioihin vaikuttaminen.”

Artikkeli on julkaistu Eevassa 11/2021. Kurkista roolien taakse myös Eevan Facebookissa ja Instagramissa.

Kommentoi »