Apu

Ulos tukiloukusta?

Ulos tukiloukusta?

Ehkäisisikö perustulo köyhyyttä ja syrjäytymistä? Entä houkuttelisiko se Suomeen elintasopakolaisia? Kelan Heikki Hiilamo on pohtinut aihetta parikymmenen vuoden ajan.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Kirsi Tuura
Mainos

Mikael Agricola totesi köyhäin menon olevan sangen sitkeää. Näin on edelleen, ja tiet vastentahtoiseen vähävaraisuuteen ovat tuttuja monelle koulutetullekin.

Toisiko hyvinvointivaltion etuisuuksien yhteen soviteltu tukimuoto eli perustulo ratkaisun?

– Perustulon tehtävä on tarjota reittejä ulos köyhyyden ja syrjäytymisen sokkeloista, vaikka monet arvelevat sen tarjoavan lokoisia päiviä yhteiskunnan kustannuksella, Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo sanoo.

Hänen kantansa on selvä: perustuloa tarvitaan vahvistamaan heikoimmassa asemassa olevien työhaluisten ja osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla. Hiilamo ei kaipaa perustuloa "tuhoamaan kapitalismia", vaikka olisi valmis heikentämään sen edellytyksiä.

Perustulo myös sopisi nykyistä järjestelmää paremmin maailmaan, jossa yhä useampi elättää itsensä erilaisilla silpputyön ja yrittäjyyden yhdistelmillä.

Vaihtuvien työsuhteiden ja tulosiirtojen markkinoilla riittää ongelmia. Esimerkiksi osittain työkykyinen, epätyypillisissä työsuhteissa oleva ja vuokralla asuva yksinhuoltaja saattaa joutua palkkatulojen, Kelan ja sosiaalitukien viidakossa byrokratialoukkuun, jossa erilaiset tuet ja niiden takaisinperinnät satunnaisten palkkatulojen takia vaatisivat ihmiseltä lähes yliluonnollista kykyä ennakointiin.

Kelan palveluita tarvitseva joutuu usein kulkemaan monimutkaista reittiä luukulta luukulle. Tällä tiellä moni eksyy.

Ajatellaan vaikka työtöntä, joka osoittaa oma-aloitteisuutta heittämällä muutaman työkeikan – sillä seurauksella, että hänen tulosiirroistaan leikataan saman verran pois. Lopputulos on sama kuin sadussa hölmöläisten peitonleikkuusta.

– Tilanne on nurinkurinen. Perustulo olisi kannustavampi ja rohkaisevampi vaihtoehto sekä taloudellisesti että ihmisen ja omanarvontunnon takia, Hiilamo miettii.

Keskustelua hämmentävät väärinymmärrykset ja ennakkoluulot. Prekariaattiliikkeellä, vihreillä, vasemmistolla ja kokoomuksella on omat näkemyksensä perustulomuodoista.

Kun vaateet tuntuvat kovilta, nousee myös vastustajien ääni kellossa. Omat verorahat haluttaisiin – jos suinkin mahdollista – korvamerkitä, etteivät ne päätyisi "työtä vieroksuvien" pussiin.

– Nuorilla ja marginaalissa elävillä ei ole hävittävää; vaatimukset voivat olla kovia ja epärealistisia. On kuitenkin muistettava, että radikaaleja yhteiskunnallisia muutoksia voidaan tehdä vain poikkeusoloissa ja suurissa mullistuksissa. Niitä ei kannata toivoa asian ratkaisijaksi.

Heikki Hiilamo uskoo, että ollaan hakoteillä, jos perustulosta tulee ideologisen kamppailun väline.

– Hyvä asia kääntyy itseään vastaan.

Hän jaksaa silti olla optimisti. On vain ajan kysymys, milloin teema nousee päätösasiaksi poliittiselle agendalle. Maailmanhistoria on opettanut, että kun sitkeistä vastustajista tulee entisiä päättäjiä, on tilaa uudistusmielisille.

– Perustulo on pohjimmiltaan rationaalinen ja käytännöllinen kysymys. Itse perusajattelussa ei ole paljon erimielisyyksiä. Avainkohta on rahoitus, eli mikä taho tulon rahoittaa ja millä perusteella, Hiilamo sanoo.

Tässä roolissa hän näkisi valtion, mutta malli voi vaatia rahoitusperustan yhdenmukaistamista ammattiliittojen työttömyyskassamaksujen ja Kelan sairausvakuutusmaksujen kanssa.

Entä sitten, jos perustulo houkuttelisi Suomeen lisää maahanmuuttajia?

– En usko elintasopakolaisiin. Tämä pelko perustuu pitkälti ennakkoluuloihin. Ihmiset muuttavat parantaakseen asemaansa tekemällä työtä, jos sitä vain on tarjolla. Maahanmuuttajien heikko asema työmarkkinoilla kertoo, että työllistämisen ja yrittämisen kynnykset ovat Suomessa liian korkeita.

Järjestelmän perusteet pitäisi miettiä uudestaan, jos uhka maahanmuuttajatulvasta olisi realistinen.

Perustulossa on myös uhkia, ja yksi niistä on naisansa. Se voi muodostua loukuksi ammattia vailla oleville naisille, jotka jo nyt helposti jäävät pitkäksi ajaksi hoitamaan lapsia kotihoidon tuen varaan. Toinen riskiryhmä ovat ilman opiskelupaikkaa jäävät nuoret, joita tukimuoto voi jähmettää toimettomuuteen ja näköalattomuuteen.

Perustuloa kohti voitaisiin edetä yhdenmukaistamalla perusturvaa askel askeleelta.

– Yhtäkkiä kaikkien tilille samansuuruisena tupsahtavan summan vaikutukset voisivat olla arvaamattomat.

Teksti Riitta Heimonen Kuvat Kirsi Tuura

Jaakon tuloloukku

Esimerkki. Työtön Jaakko asuu yksin Helsingissä uudehkossa asunnossa, jonka vuokra ja vesimaksu ovat 515 e/kk. Hän saa asuntoonsa asumistukea 378 e/kk, ja hänen ainoa tulonsa on työmarkkinatuki (674 e/kk).

Koska työmarkkinatuki on verotettavaa tuloa, on Jaakon nettotulo 540 e/kk. Hänelle jää käteen asumismenojen jälkeen 403 e/kk.

Jaakko ottaa vastaan osa-aikatyön 1.5–31.7.2012, jossa viikkotyötuntien määrä vaihtelee. Hänelle maksetaan soviteltavaa työmarkkinatukea.

Taloudellisesti työn vastaanottaminen vaikuttaa siten, että jos Jaakko saisi toukokuussa palkkaa 500 euroa (400 euroa netto), hänen soviteltava työmarkkinatukensa olisi 424 e/kk brutto (340 e/kk netto). Nettoansiot (palkka ja työmarkkinatuki) toukokuulta yhteensä ovat siis 740 e/kk. Hänelle jäisi asumismenojen jälkeen käteen 573 e/kk.

Asumistukeen työhönmeno vaikuttaa siten, että asumistuki pienenee noin 30 eurolla kuukaudessa. Jos Jaakon vuokra samaan aikaan nousisi esim. 50 euroa kuukaudessa, ei nousu vaikuttaisi tuen määrään, sillä Jaakon vuokra on yli asumistuessa hyväksyttävien enimmäisasumismenojen.

Ongelmana on se, että Jaakko joutuu odottelemaan työttömyysetuutta kuukauden ajan. Jaakon ensimmäinen palkanmaksupäivä on 15.6. Soviteltava työmarkkinatuki voidaan laskea ja maksaa tilille vasta sen jälkeen, kun palkkalaskelma on saatu. Täysin työttömänä hän olisi saanut tuen jo toukokuussa. Viive tuen maksuun on noin kuukausi.

Työttömien tulot ovat pieniä, joten he joutuvat tarkkaan suunnittelemaan taloutensa. Pienikin maksuviivästys panee talouden sekaisin.

Erityisen hankalaa on, jos työnantajia on useita ja työnantajan palkkatodistukset ovat epämääräisiä tai niitä ei saa lainkaan.

Asumistukitulojen määrittely on vaikeaa, jos työtulot vaihtelevat kuukausittain.

Toimeentulotuen perusosa yksinasuvalla on 461 e/kk. Jaakko saisi täysin työttömänä olleessaan toimeentulotukea, mutta töihin meno muuttaisi tilannetta niin, ettei oikeutta enää olisi.

Lähde: Kelan etuisuuspäällikkö Heli Santamala.

Julkaistu: 11.7.2012