Apu

Ulkopoliittisen instituutin tutkija: Trump vaikeuttaa myös Iranin sisäisiä uudistuksia



Ulkopoliittisen instituutin tutkija: Trump vaikeuttaa myös Iranin sisäisiä uudistuksia

Tutkija Wolfgang Mühlberger muistuttaa, ettei Iranin šaahin vallasta syössyt kumous ollut alun perin teokraattinen. USA:n vetäytyminen ydinsopimuksesta ja ulkopoliittinen jännite vaikeuttavat maassa orastaneita uudistuksia.
Teksti Susanna Luikku
Kuvat All Over Press

Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Wolfgang Mühlberger, kuinka yllättävää presidentti Donald Trumpin johtaman USA:n vetäytyminen sopimuksesta oli?

– Se oli odotettavissa useasta syystä. Kyseessä oli vaalikampanjalupaus, ja Trumpilla on henkilökohtainen tarve purkaa kaikki, mitä Barack Obama sai aikaan. Hänen toimintatyyliinsä kuuluu halveksia kansainvälisiä, yhdessä neuvoteltuja sopimuksia. Trump on myös ympäröinyt itsensä kovan linjan Iran-haukoilla, kuten ulkoministeri Mike Pompeo ja kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton.

Iranin arkkivihollinen Israel on löytänyt asiassaan yhteistyökumppaneita niinkin epätodennäköisestä tahosta kuin Saudi-Arabia. Kuinka realistinen on uhka, että vihanpito voi laajeta avoimeksi konfliktiksi tai jopa uudeksi sodaksi Lähi-idässä?

– Se riski on olemassa. Sekä Israelin että sunnalaisen Saudi-Arabian huolet liittyvät osaltaan Syyriassa jalansijaa saaneeseen, shiialaiseen Hizbollah-äärijärjestöön, jota Iran tukee. Saudi-Arabia on tajunnut, ettei se saa taloudellisesta mahtiasemastaan huolimatta shiioja yksin kuriin. Israel ja saudit näkevät Iranin geopoliittisena ja uskonnollisena vihollisena, joka tulee pitää nujerrettuna keinolla millä hyvänsä. Henkilötasolla asiaan vaikuttaa Israelin raivokkaan anti-iranilainen pääministeri Benjamin Netanjahu, joka tulee erinomaisesti toimeen Trumpin ja tämän juutalaisen vävyn ja neuvonantajan Jared Kushnerin kanssa.

Iranin sisäiseen tilanteeseen vaikuttaa huomattavasti, jos nykyinen uskonnollinen johtaja, ajatollah Ali Khamenei sairastuu tai kuolee.

Mihin Venäjä asettuu tässä kuviossa?

– Ei kovin aktiiviseksi toimijaksi, minkä vuoksi se saattaa esiintyä rauhanrakentajana Teheranin ja Tel Avivin välillä. Venäjän suhde Iraniin on jo historiallisista syistä jännitteinen, mutta on varmaa, etteivät venäläiset halua Lähi-idän valtapelurien joukkoon ydinaseilla pelottelevaa Irania.

Iranin presidentti Hassan Ruhani on tunnettu melko maltillisena. Maassa on kasvava joukko patavanhoilliseen pappisvaltaan, rajoituksiin ja jatkuvasti kasvaviin sotilasmenoihin kyllästynyttä väestöä, josta valtaosa on alle 40-vuotiaita. Miten ulkopoliittinen muutos vaikuttaa Iranin sisällä?

– Täytyy muistaa, ettei šaahin vallasta syössyt kumous ollut alun perin ääri-islamistinen. Khomeinikin vakuutti, ettei Iranista tule teokratiaa. On vaikeaa sanoa, kuinka laajaa hallinnon vastustus lopulta on, koska demokraattisia vaaleja, vapaata mediaa tai ilmaisunvapautta ei ole. Vuoden 2009 mielenosoitukset tukahdutettiin niin brutaalisti, että useimmat katsoivat sen jälkeen parhaaksi havitella parempaa elämää muilla kuin julkisilla keinoilla. Presidentti Ruhani on ollut varovaisen uudistushaluinen ja ulospäinsuuntautuneempi, mutta kyllä USA:n toimet, kova retoriikka ja sotilaallisen uhan lisääntyminen naapurustossa pelaavat suoraan vanhoillisten pussiin.

Julkaistu: 27.6.2018