Apu

Näin toimii Kotkan malli: Ukrainan pakolaiset suoraan vastaanottokeskuksen vuokra-asuntoihin – ”Kaikille hoidetaan katto pään päälle”

Näin toimii Kotkan malli: Ukrainan pakolaiset suoraan vastaanottokeskuksen vuokra-asuntoihin – ”Kaikille hoidetaan katto pään päälle”
Toisin kuin monilla muilla paikkakunnilla, Kotkassa ukrainalaiset majoittuvat laitosmaisen keskuksen sijaan yksittäisiin vuokra-asuntoihin. Hajasijoitusratkaisu on asiakkaalle usein mukavampi, sillä se tarjoaa enemmän yksityisyyttä ja helpottaa kotoutumista.
Julkaistu: 31.3.2022

Punatiilisen rakennuksen päätyovi käy tiuhaan. Täällä on Kotkan vastaanottokeskuksen toimisto, jossa Ukrainan pakolaiset saavat apua lomakkeiden täyttämiseen, tavaroiden hankintaan ja muihin arjen asioihin.

Tiiliseinän suojassa on mahdollista myös tavata sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä tai perheohjaaja. Monella asiakkaalla on apunaan venäjän- tai ukrainankielinen tulkki – heistä useimmat ovat vapaaehtoistyössä.

Käytävillä on pahvilaatikoita ja yksi huone on varattu varustekassien pakkaamista varten.

– Meille tulee koko ajan autolasteittain tavaraa. Suurin osa viedään varastoon, mutta nopeasti käyttöön tarvittavat tavarat jäävät tänne. Uudet asiakkaat saavat kassit, joissa on muutaman päivän ruokatarvikkeiden lisäksi esimerkiksi ruuanvalmistusvälineitä, lakanat, petivaatteet ja pyyhkeet, vastaanottokeskuksen johtaja Janne Autio kertoo.

Vapaaehtoiset auttavat esimerkiksi keräämällä tavaroita avustuskasseihin, jotka vastaanottokeskuksen uudet asukkaat saavat mukaansa.

Kapasiteettia kasvatettu tulijoiden myötä

Ukrainan sodan alkaessa Kotkan vastaanottokeskus oli 150-paikkainen, mutta tarpeen lisääntyessä on paikkojen määrää lisätty pariin otteeseen. Nyt tavoitteena on 500 paikkaa, mikä näkyy myös tavaroiden menekissä.

– Esimerkiksi patjat alkavat olla kortilla. Niitä on vaikea saada riittävän nopeasti, sillä patjat tulevat usein ulkomailta. Perustarvikkeiden saatavuus on onneksi vielä ihan hyvä.

Tiloja on muuteltu tarpeen mukaan. Alkuvaiheessa aula tukkeutui rekisteröitymään tulleista ihmisistä. Toisinaan jonossa saattoi olla jopa 40–50 henkilöä. Nyt omaa vuoroansa odottaville on pystytty järjestämään uusi odotustila eli enemmän istumapaikkoja, jotka ovat haastatteluhetkelläkin ahkerassa käytössä.

Apua tarvitsevat saapuvat yleensä pieninä ryhminä, mutta myös bussilasteja on tullut muutamia. Työtä riittää ja tilanteet elävät.

– Yhtenä yönä piti tulla sata ukrainalaista, mutta määrä tippui lopulta kahdeksaan. Saimme tästä onneksi tiedon ajoissa. Kaikille asiakkaille hoidetaan kuitenkin katto pään päälle, vaikka he ilmaantuisivatkin keskukselle yllättäen. Ukrainalaisia on tullut paljon myös suoraan vastaanottokeskukselle. Kun asiakkaat tulevat poliisin kautta, se helpottaa työtämme hieman, koska meillä on jonkinlainen ennakkotietoa asiakkaiden saapumisesta.

Janne Autio on toiminut Kotkan vastaanottokeskuksen johtajana vuodesta 2008 lähtien.

Tarvittaessa käytössä on hätämajoitus, jonka avulla saadaan hieman lisäaikaa pysyvämmän asumisratkaisun järjestämiseen. Entiseen ryhmäkotiin rakennetusta majoituksesta löytyy 120 makuupaikkaa. Petien lisäksi tarjolla on peseytymismahdollisuus. Ruokailut on järjestetty Kymijoen Ravintolapalveluiden kautta.

– Tarkoituksena on, että seuraavana päivänä lounaan jälkeen hätämajoituksessa olevat asiakkaamme voivat siirtyä toiseen majoitukseen, Autio kertoo.

Pakolaisten hajasijoitus edistää kotoutumista

Toisin kuin monilla muilla paikkakunnilla, Kotkassa ukrainalaiset majoittuvat yhteismajoituksen sijaan yksittäisiin vuokra-asuntoihin. Yhdessä kolmiossa asuu keskimäärin kuusi henkilöä, ja sijoituksessa pyritään huomioimaan inhimilliset tekijät, kuten sukulaisuus ja ystävyyssuhde.

– Meille tulee paljon pieniä ryhmiä, joiden jäsenet tuntevat toisensa jo entuudestaan. Yksittäiset henkilöt ovat harvinaisempia. Monella Kotkaan tulevalla ukrainalaisella on Kymenlaaksossa kontakteja, ja he ovat saattaneet asua näiden luona ennen kuin hakevat majoitusta meidän kauttamme.

Lastaan vastaanottokeskuksen aulassa ruokkiva Mariia Shatoba saapui Suomeen sukulaistensa kanssa.

Autio on johtanut uransa aikana sekä isompia laitosmaisia keskuksia että Kotkan kaltaisia hajasijoitusmuotoisia vastaanottokeskuksia.

Isot laitosmaiset keskukset eivät yleensä ole asiakkaiden näkökulmasta yhtä pidettyjä kuin hajasijoitusmallin mukaiset.

Kun saman katon alla asuu suuria määriä ihmisiä, myös ongelmia esiintyy helpommin asiakkaiden kesken kuin hajasijoitetussa asumismuodossa.

"Hajasijoitusratkaisu on asiakkaalle mukavampi, sillä se tarjoaa enemmän yksityisyyttä. Myös kotoutuminen ja integroituminen yhteiskuntaan on näin helpompaa."
Janne Autio

Ukrainan sota on herättänyt ihmisten auttamishalun

Alalla 23 vuotta työskennelleen Janne Aution uralla Ukrainan kriisi on kolmas isompi pakolaisaalto. Edelliseen eli vuoteen 2015 verrattuna tilanne eroaa sekä asiakasprofiilin että valtaväestön suhtautumisen osalta.

– Lähialueella tapahtuvan sodan dramaattisuus koskettaa eri tavalla ja tämä näkyy ihmisten halussa auttaa. Ukrainan tilanteesta on uutisoitu selkeästi, joten ihmiset näkevät konkreettisesti, mitä sodassa tapahtuu ja miten Venäjä toimii. Suurin osa tulijoista on nyt naisia, lapsia ja vanhuksia, mikä sekin vaikuttaa suhtautumiseen.

Koska vastaanottokeskuksen resurssit ovat rajalliset, on vapaaehtoisten runsas joukko ollut enemmän kuin tervetullutta. Yksi heistä on tulkkina toimiva suomenvenäläinen Darya Isaenko, joka tarjoutui monen muun tavoin avuksi luettuaan uutisia Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

– Meillä on mukava ilmapiiri vastaanottokeskuksessa. Kaikilla on kiire, mutta silti ihmisillä on aikaa auttaa ja kannustaa, hän kiittelee.

Kun Darya Isaenko luki Venäjän hyökänneen Ukrainaan, häneen iski lamaannus. Halu auttaa oli kova, mutta hän ei tiennyt miten. – Soitin vastaanottokeskukseen ja minulle kerrottiin, että tulkeille on tarvetta.

Vapaaehtoisten töiden organisoinnissa auttaa maahanmuuttokoordinaattori, joka selvittää sekä vastaanottokeskuksen että asiakkaiden tarpeita ja etsii sopivia henkilöitä.

– Tarvitsemme usein tulkkia ja heitä onneksi löytyy vapaaehtoisten joukosta useampia. Virallisen tulkin käyttäminen on meidän toiminnassamme liian jäykkää, Autio sanoo.

Henkilökuntaa tarvitaan lisää

Vaikka vapaaehtoisista on paljon apua, tarvitaan vastaanottokeskukseen toiminnan laajenemisen myötä myös lisää työntekijöitä. Tarvetta on niin sairaanhoitajalle kuin perheohjaajallekin. Kyseessä on vuoden määräaikainen työsuhde, mikä asettaa Aution mukaan omat haasteensa ammattilaisten löytämiseen.

– Tilanne on ollut pari vuotta rauhallisempi, eikä rekrytointeja ole tarvinnut tehdä. Nyt näemme mikä on vastaanottokeskuksen vetovoima työpaikkana tällä hetkellä.

Myös koronapandemia on vaikuttanut vastaanottokeskuksen toimintoihin. Maskien ja käsidesien lisäksi toimintoja on kehitetty niin, ettei keskukselle ole pakko tulla aina käymään. Esimerkiksi suomen kieltä opetetaan nyt etänä.

– Meillä oli keskuksella paljon enemmän liikennettä ennen koronaa. Olemme saaneet onneksi kehitettyä toimintaamme niin, että asiakkaidemme kohtaamisissa on säilynyt inhimillisyys, vaikka osa tapaamisista toteutetaankin etäyhteyksien avulla, Autio kertoo.

Kommentoi »