Hyvinvointivaltiota uhkaa ikääntyminen ja pula työikäisistä – Lääkkeeksi lisää joustoa työelämään, sosiaaliturvan uudistus ja tukea työkyvyn ylläpitoon
Väestön ikääntyminen
Hyvinvointivaltiota uhkaa ikääntyminen ja pula työikäisistä – Lääkkeeksi lisää joustoa työelämään, sosiaaliturvan uudistus ja tukea työkyvyn ylläpitoon
Tulevaisuudessa työikäisten määrä on liian pieni hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi, ellei asiaan puututa ajoissa, arvioi Työterveyslaitoksen johtava tutkija Taina Leinonen.
1Kommenttia
Julkaistu 18.1.2023
Apu

Hyvinvointivaltion perusta on uhattuna, varoittavat asiantuntijat. Suomen väestön ikääntyminen vaikuttaa merkittävästi kansantalouteen, sanoo Työterveyslaitoksen johtava tutkija Taina Leinonen.

Lapsia syntyy koko ajan vähemmän ja ihmiset elävät pitempään kuin ennen. Tästä seuraa se, että eläkeikäisten määrä suhteessa työväestöön kasvaa.

– Tämä vaatii paljon yhteiskunnan järjestämiltä palveluilta. Samaan aikaan hyvinvointivaltiota kannatteleva veropohja hupenee vähitellen, kun työikäisten määrä vähenee tulevaisuudessa entisestään pieniksi jäävien ikäluokkien takia, Leinonen sanoo.

Jotta väestön ikääntymisen vaikutukset vaimentuisivat, työikäisiä tarvittaisiin enemmän, hän jatkaa.

– Nykyisen hyvinvointivaltion ylläpitämistä tulee vaikeaa nykyisellä veroasteella, jos työssäkäynti ei lisäänny. Olemme tottuneet saamaan palveluita ja etuuksia, joiden järjestämisestä tulee tulevaisuudessa vaikeaa, jos emme varaudu työikäisten pienenevään määrään jo nyt.

Taakkaa ei voi siirtää lapsille

Taina Leinonen vetää Työterveyslaitoksen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Helsingin yliopiston LIFECON-tutkimushanketta.

Sen tarkoitus on selvittää, millaisia taloudellisia seurauksia väestörakenteen muutoksilla on ja miten ihmisten elämänkaaren eri vaiheet, kuten perheen perustaminen, työelämä sekä vanhuusiän terveyden ja hoivan aika, vaikuttavat väestörakenteeseen.

Monivuotinen hanke on vasta alussa, mutta asiantuntijat haluavat herätellä poliitikkoja jo nyt tarttumaan toimeen.

– Poliittisten päätösten tekemisessä on viivytelty. Ongelmat ovat tiedossa jo nyt, joten siksi niihin olisi myös reagoitava pian. Emme voi siirtää taakkaa tuleville sukupolville.

Pitemmät työurat vaativat työkykyä

Polkuja kohti kestävämpää työllisyyttä on Leinosen mukaan monta.

– Suomi tarvitsisi enemmän lapsia, mutta siihen on vaikeaa vaikuttaa suoraan poliittisella päätöksenteolla. Tarvitsisimme myös välittömästi enemmän työperäisiä maahanmuuttajia, mutta sekään ei riitä korjaamaan väestörakenteen epäsuhtaa.

Kolmas polku on pidentää työuria. Tämä reitti toisi enemmän tuloja kansalaisille, yrityksille ja julkisen puolen työnantajille sekä kasvattaisi veropottia. Leinonen korostaa, että työkyvystä huolehtiminen on olennaista, kun toivotaan ihmisten jaksavan töissä pitempään.

– Sosiaaliturvaa tulisi uudistaa siten, että työelämä joustaa ihmisten olosuhteiden ja tarpeiden mukana. Ihmisillä tulisi esimerkiksi olla terveyden ja työkyvyn ongelmista huolimatta mahdollisuus osallistua edes osittain työelämään.

Nuorilla mielenterveysongelmat viivästyttävät siirtymistä työelämään tai pahimmassa tapauksessa katkaisevat sen alkutekijöihinsä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten määrä on kasvanut viime vuosina.

– Jos nuori pääsee työelämään kiinni ja kerryttää työkokemusta, sillä on mielenterveyttä tukeva vaikutus nuoren elämään. Siksi nuorten kiinnittymistä työhön on tuettava sekä yhteiskunnan palveluiden kautta että työnantajien ja työyhteisöjen toimesta.

Leinonen painottaa, että työuria voidaan pidentää myös lopusta.

– Eläkeläisten työuran päättyminen ei ole niin suoraviivaista kuin saatetaan kuvitella vaan moni haluaisi jatkaa töitään jossain muodossa. Urapolun jatkamisen mahdollistaminen edellyttää toimenpiteitä niin päättäjiltä kuin työnantajilta.

Päivitys, otsikkoa muutettu 19.1.2023 klo 14:02

1 kommentti