Useampi kuin joka neljäs työntekijä kuvaa työpaikkansa ilmapiiriä huonoksi.

– Yritysten tietotaso työhyvinvoinnista on vielä monin paikoin matala, tutkimuksen teettäneen LähiTapiolan liiketoiminnanjohtaja Sari Seppi-Laitinen sanoo.

Vain harvan työnantajan mielestä työolot, avoin viestintä tai vapaus vaikuttaa omaan työhön ovat työhyvinvointia lisääviä asioita. Todellisuudessa työhyvinvointi on kokonaisuus, joka rakentuu työn ja sen mielekkyyden, terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin varaan.

Niin ikään vain puolet työnantajista arvelee, että hyvinvoiva työntekijä vaikuttaa myönteisesti yrityksen taloudelliseen tulokseen. Aiempien tutkimusten mukaan hyvinvoiva työntekijä tuottaa todellisuudessa selvästi huonosti voivaa enemmän. Myös innovatiivisuus kukkii hyvässä työyhteisössä.

Työntekijöiden mukaan avain työhyvinvoinnin lisäämiseen on lähiesimiesten ja työkavereiden harteilla. Käytännössä johto on kuitenkin vastuussa yrityskulttuurista ja yleisistä linjauksista arkisessa aherruksessa.

Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Annarita Kolin mukaan työhyvinvoinnin pitäisi olla ylimmän johdon asialistalla. Vain harvoin johdon sitoutumattomuus on työhyvinvoinnin kehittämisen esteenä. Useimmiten kehitystä hidastaa ajan ja rahan puute.

Teksti: Noora Takamäki

Lähteet: Aula Research, LähiTapiola, Elo