
Jo 1960-luvulla suosituksi tullut Opel Kadett oli kovaa valuuttaa vielä seuraavalla vuosikymmenelläkin. Edellinen sukupolvi oli esitelty 1966, joten loppukesästä -73 aika oli kypsä uudelle C-sukupolven Kadettille. Tuulilasi kävi tutustumassa autouutuuteen Saksassa.
”Uuden Kadett-sarjan suunnittelussa on pyritty nykyvaatimusten mukaisesti entistä turvallisempaan rakenteeseen. Siitä kertovat törmäyksessä asteittain kokoonpainuvat keula- ja peräosat, periksi antava ohjauspyörän akseli, turvalukot, vaarattomiksi muotoillut kahvat ja katkaisimet jne.
Uuden Kadettin moottori on 1 196-kuutioinen, nestejäähdytteinen rivimoottori, sama kuin jo nykyisen Opel Kadett 1.2 S:n kone. Nokka-akseli on sylinteriryhmässä. Valmistaja tarjoaa moottoriaan kahtena vaihtoehtona. Perusmallissa se kehittää 52 hv DIN/5600 r/min, ja de Luxessa 60 hv DIN/5400 r/min. Keski-Euroopan markkinoita varten tuotetaan myös tuhatkuutioista moottoria.
Opel Kadettin etupyörien ripustuksessa on käytetty poikittaisia tukivarsia. Kierrejouset korvaavat aiemman poikittaisen lehtijousen. Kallistelunvaimennin ja putki-iskunvaimentimet kuuluvat rakenteeseen. De Luxe -mallissa etupyörissä on levyjarrut. Perusmallissa on kauttaaltaan rumpujarrut. Jarrujärjestelmä on kaksipiirinen.
Kestopäällysteellä Kadett kulkee vakaasti. Terävät epätasaisuudet tuovat ainakin kevyesti kuormatun Kadettin käyttäytymiseen rauhattomuuden. Perä 'elää'. Loivat heitot Opelin kuopus selvittää vaivattomasti. Sedan-mallien huippunopeudet vaihtelevat moottorista riippuen 132–140 km/h ja Coupen 136–145 km/h. Perusmoottorilla Kadettin kiihtyvyyden tulisi olla 21 sekunnin luokkaa, S-moottorilla noin 17 sekuntia 0–100 km/h.”
Opel Kadettin suosio pysyi tasaisena pitkään ja autoa myytiin maailmanlaajuisesti vuoteen 1991 asti, jolloin E-sukupolven seuraaja nimettiin uudelleen Opel Astraksi. Tosin Etelä-Amerikan markkinoilla tehtiin poikkeus ja Kadett sai vielä yhden uuden päivityksen; F-sukupolven Kadett perustui pitkälti edeltäjäänsä ja oli käytännössä identtinen Daewoo Nexian kanssa.
Kansikuvassa Teuvo Länsivuori
Syyskuun 1973 Tuulilasin kannessa poseerasi ratamoottoripyöräilijä Teuvo Länsivuori Helena-vaimonsa kanssa. Lehdessä oli kisaraportti Imatran ajoista, jossa MM-sarjaa 350-luokassa siihen asti johtanut Länsivuori väänsi rajusti tittelistä Giacomo Agostinin kanssa. Länsivuoren kisa päättyi kuitenkin kaatumiseen ja mestaruus meni.
Pääkirjoituksessa Anssi Siukosaari pohdiskeli liikenneturvallisuutta paitsi autojen, myös kevyen liikenteen näkökulmasta. Siukosaari vaati panostuksia jalankulkijoidelle ja satsauksia pyöräteille; varsinkin taajamissa ja niiden liepeillä tämä vähentäisi turhien onnettomuuksien riskiä. Siukosaaren mukaan jopa ”vasemmistolaiset ja muut yksityisautoilun vainoajatkin” olivat aiheesta samaa mieltä.