Apu

Tuula Amberla: Isältä opin, ettei ole mitään rajaa


- Kaiken voi tehdä. Olen aina uskonut itseeni, laulaja ja kirjastonhoitaja, Tuula Amberla, 59, kiteyttää elämänoppinsa.

Nykyään arvostetaan täydellistä ihmistä. Gaalojen muusikot näyttäytyvät täydellisinä ihmisinä, joilla on täydelliset iltapuvut, joista ensimmäiseksi mainitaan suunnittelija. Juicen habituksella saattaisi olla vaikeaa nousta menestyjäksi nykypäivänä.

Äitini on erityislasten opettaja. Äidiltä opin, että lapsi on lapsi. Ei ole olemassa eriarvoisia lapsia vaan erilaisia lapsia. Tämä on vaikuttanut maailmankuvaani paljon. Jokaisen aikuisen sisällä asuu se lapsi, joka hän on joskus ollut. Haluan nähdä roolien takaa lapsen.

Isältä opin, ettei ole mitään rajaa. Kaiken voi tehdä. Olen aina uskonut itseeni.

Ikääntyminen ei häiritse minua yhtään. Tunnen itseni samanlaiseksi kuin ennenkin. Olen ollut aika terve. 60-vuotiaana voi vielä tehdä paljon. No, uutta ammattia en enää voi opiskella. Ehkä 80-vuotiaana voi alkaa tuntea itsensä vanhaksi.

Kirjat ovat opettaneet minulle kaiken maailmasta. Suurimman vaikutuksen tekivät nuorena lukemani venäläiset klassikot ja neuvostoliittolaiset kirjailijat, kuten Vasili Grossman. He kirjoittivat valtavia, syvällisiä tarinoita. Luin myös ranskalaisten naiskirjailijoiden teoksia. Kirjastonhoitajaksi ajauduin kuitenkin sattumalta. Olen töissä Uudenkaupungin kirjastossa.

Hyvä tarina toimii

Suosittelen äänikirjoja. Kuuntelin työmatkoilla autossa äänikirjoina Sofi Oksasen Puhdistuksen ja Dan Brownin Da Vinci -koodin. Luin niitä kotona myös tekstinä. Yhtäkkiä en enää erottanut, milloin luin ja milloin kuuntelin kirjaa. Hyvä tarina toimii aina. Minusta on tullut äänikirjojen vankkumaton kannattaja.

Äidiksi kasvetaan pikku hiljaa ja jokainen lapsi on erilainen. Lapsella ja ihmisellä on hirveästi erilaisia luonteenpiirteitä ja oma temperamentti, jota vastaan ei voi taistella. Minulla on kaksi tytärtä ja poika, jotka alkavat olla jo aikuisia.

En odota yhtään, että minusta tulisi joku päivä mummi. Työssäni näen niin paljon lapsia. Vedän vauvojen lorutunteja. Kaikilla vauvoilla on erilaiset ilmeet, he kuuntelevat ja reagoivat kaikki eri tavalla.

Ennen annoin helposti periksi

Joskus mietin, mitä kaikkea olisin voinut tehdä, jos olisin tehnyt pelkästään musiikkia. Kun lapseni olivat pieniä, olin pitkään kotona ja viihdyin siellä. En ole koskaan halunnut keskittyä vain itseeni ja uraani.

radiokanavien soittolistat ovat haastavia. Olen iloinen, että olen löytänyt yhteistyökumppanin Tero-Petri Suovasesta ja onnistunut tekemään hyvän kappaleen. Poljen pimeään julkaistiin Spotifyssa tammikuussa, ja olen saanut kiitosta. Laulussa on tarttuva kertosävel. Oikein toivon, että joku radio ottaisi sen soittolistalleen.

Jännä ajatella, että voin edelleen jatkaa ja tehdä uutta musiikkia. Aloitin muusikkona 24-vuotiaana. Lulu on edelleen todella suosittu biisi. Laulan sen keikoilla aina. Olen aina laulanut naisista tarinoita, jotka ansaitsevat tulla kerrotuksi.

Ennen annoin helposti periksi. Nyt luotan itseeni. Jos itse tiedän, miten jokin asia on, en mene heti muuttamaan sitä toisten sanomisten mukaan.

Julkaistu: 17.3.2019