Apu

Turvallisesti auringossa

Turvallisesti auringossa

Aurinko on meille monella tapaa hyväksi. Parhaiten hyödyt saa, kun oleskelee auringossa oman ihotyyppinsä mukaan ja välttää ihon palamista.
Teksti Apu-toimitus
Mainos

Kesä on monen suosikkivuodenaika jo siksi, että kesällä iho voi hyvin. Pitkän talven jälkeen keskuslämmitys ja kylmä viima eivät enää kuivata ihoa. Päinvastoin, aurinko helpottaa monen ihotaudin oireita. Tällaisia ovat esimerkiksi atooppinen ihottuma, psoriasis ja akne.

Auringon UVB-säteilyn on myös välillisesti todettu vähentävän ainakin eturauhas-, rinta-, paksusuoli-, virtsarakko- ja munarauhassyöpää. Nämä hyödyt voivat liittyä D-vitamiiniin, jota iho alkaa ultraviolettisäteiden vaikutuksesta valmistaa.

D-vitamiinin riittävä saanti on välttämätöntä monille elimistön toiminnoille. D-vitamiinin muodostukseen riittää 10–15 minuuttia auringossa pari kertaa viikossa, jos auringolle altistuva ihoalue on suunnilleen kasvojen, käsien ja käsivarsien kokoinen.

Keho osaa säädellä D-vitamiinin muodostumista iholla, mutta ihon itsensä takia auringon ultraviolettisäteilyä kannattaa annostella säästeliäästi.

– Tärkeää on, ettei iho pala. Ihon polttaminen on haitallista myös niille, jotka muuten hyötyvät auringosta, muistuttaa erikoissairaanhoitaja Maria Aitasalo Iholiitosta.

Palaminen on tulehdus

Ruskettunutta ihoa pidetään kauniina, mutta karu totuus on, että rusketus on ihon puolustusreaktio auringon ultraviolettisäteilyä vastaan. Elimistö pyrkii suojautumaan säteiden vaikutuksilta valmistamalla melaniinia orvaskeden pigmenttiä tuottavissa soluissa eli melanosyyteissä.

Ultraviolettisäteet tunkeutuvat ihoon sitä syvemmälle, mitä pidempiaaltoisia ne ovat. UVB-säteet imeytyvät lähes kokonaan ihon pintakerrokseen, orvasketeen, ja loputkin suoraan sen alla olevan verinahan yläosaan. UVA-säteet pääsevät syvemmälle, aina verinahan alaosiin asti.

Palamisen aiheuttavat lähinnä UVB-säteet, ja se on säteilyn aiheuttama tulehdusreaktio ihossa. Ihon palamisen huomaa viimeistään punoituksesta ja arkuudesta. Kaikki punoitus ei silti ole palamista.

– Aurinko saa kaikkien ihon aluksi punoittamaan, sillä se on ultraviolettisäteiden yksi vaikutus. Kevyt punoitus johtuu osittain myös lämmöstä, Aitasalo sanoo.

27 % suomalaisista palaa helposti ja ruskettuu huonosti.

Suomen kesässä iho palaa helpoiten kello 11–15, kun valonsäteen matka ilmakehän läpi on lyhyimmillään ja UVB-säteiden hävikki pienimmillään. Ruskettumattomatkin voivat silloin yleensä oleskella auringossa kymmenisen minuuttia ilman suojavoidetta. Päiväntasaajalla aurinkoon tottumaton iho palaisi hetkessä.

Toistuvalla palamisella varsinkin lapsuudessa on yhteys kohonneeseen ihosyöpäriskiin, mutta ultraviolettisäteillä on muitakin ei-toivottuja vaikutuksia. Valo rappeuttaa kollageeni- ja elastiinisäikeitä, jotka pitävät ihon kimmoisana.

Paljon aurinkoa saaneen ihon pinta tulee ryppyiseksi ja paksunee. Siihen tulee helposti erilaisia värivirheitä, kuten maksaläiskiä. Yleinen auringon aiheuttama muutos on aurinkokeratoosi, joka on vaihtelevan muotoinen hilseilevä, paksuuntunut ja rikkoutuva, ehkä myös punertava ihoalue. Siihen voi myöhemmin kehittyä ihosyöpä.

Korvat ja nenä unohtuvat

Auringolta pitää siis suojautua, mutta suomalaisilla on vielä oppimista. Moni palaa joka kesä, ja useimmiten unohtuu kasvojen, varsinkin nenän ja korvien, suojaaminen.

Kesällä sattuu ja tapahtuu muutenkin.

– Tyypillinen tilanne on, että istutaan varjon alla terassilla, mutta toinen käsivarsi tai sääri onkin paisteessa. Merellä taas tuuli viilentää eikä ihon palamista huomaa helposti. Joku nukahtaa paahteeseen. Ja jos on tullut otettua ilolientä, suojan käyttö ja rannalla vietetty aika unohtuvat helposti.

Aitasalon mukaan aurinkovoiteisiin liittyy myös väärinkäsityksiä.  

– Ihmiset ajattelevat, että suojavoiteiden käyttö estää päivettymisen, eivätkä siksi halua käyttää niitä. Oikeasti on niin, että jos käyttää korkeakertoimista suojavoidetta, päivettyy vain hitaammin ja turvallisesti. Lisäksi suojavoide pidentää aikaa, jonka voi oleilla auringossa palamatta – mutta ei rajattomiin. 

*****

Jos palat

•    Poistu heti suorasta auringonpaisteesta sisätiloihin.

•    Ota tulehduskipulääke, joka pysäyttää palamisreaktion ja lievittää kipua.

•    Käytä after sun -voidetta tai hydrokortisonia.

•    Jos kärsit kutinasta, ota antihistamiinia.

•    Kylmät kääreet viilentävät ja vähentävät kipua.

•    Kun iho paranee ja hilseilee, käytä perusvoidetta.

•    Mene aurinkoon vasta, kun iho on täysin parantunut.

•    Suojaa hilseilevä iho erityisen hyvin.

*****

Muista myös

• Silmät on syytä suojata aurinkolaseilla. Ultraviolettisäteilyn haittavaikutuksista tunnetuimmat ovat lumisokeus, myöhemmin kehittyvä kaihi ja silmän melanooma.

• Pää lämpenee helposti liikaa. Auringonpistokselta yleensä välttyy, kun pää on suojattu ja muistaa juoda riittävästi alkoholitonta nestettä.  

• Hiukset kuivuvat helposti auringossa kuivaksi hampuksi. Suojaksi käyvät päähineet, erilaiset asusteet ja suojasuihkeet.

• Lääkkeet saattavat herkistää auringonvalolle. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi antibiootti tetrasykliini, tulehduskipulääke ketoprofeeni, jotkin aknelääkkeet sekä osa psyyken- ja epilepsialääkkeistä.

*****

Näin suojaudut

• Pidennä auringossa oloaikaa vähitellen.

• Vältä keskipäivän paahdetta.

• Parhaiten suojaudut vaatteilla ja lierihatulla. Muista, että vaatteetkin päästävät läpi UV-säteilyä.

• Käytä korkeakertoimista suojavoidetta, jossa on sekä UVB- että UVA-suoja. Levitä sitä riittävästi jo puoli tuntia etukäteen ja toinen kerros ulos mennessäsi.  

• Lisää voidetta parin tunnin välein ja aina uinnin jälkeen.

• Pidä alle puolivuotias vauva varjossa ja suojaa vaattein. Sitä vanhemmat mutta alle 2-vuotiaat on hyvä suojata pääosin vaatteilla, myös rantavedessä.

Teksti Tea Malms

Juttu on ilmestynyt Apu Terveys -lehden numerossa 1/12.

Julkaistu: 2.9.2013