Puheenaiheet
Apu

Turun puukotuksen uhri Lisa Biancucci: Annan anteeksi hyökkääjälle

Turun puukotuksen uhri Lisa Biancucci: Annan anteeksi hyökkääjälle

Viime elokuisen veriteon esitutkinnan odotetaan valmistuvan pian.
Mainos

Turun puukotuksissa elokuussa vakavasti loukkaantuneella Lisa Biancuccilla ei ole ollut yhteyttä muihin uhreihin. Hän sanoo olevansa siitä pahoillaan.

– Olen ollut jotenkin niin hidas tämän syksyn ja talven. Voin keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Se johtuu kokemastani stressistä.

Tulevaa oikeudenkäyntiä hän ei kavahda. Hän menee paikalle, jos sinne pitää mennä.

– Olen antanut poliisille jo videolausunnon. Jos se riittää, hyvä. En mene paikalle vain siksi, että näkisin tekijän silmästä silmään.

Hän ei tunne vihaa tekijää kohtaan. Viha ei paranna eikä auta irtautumaan tapahtuneesta.

– Olemme mieheni Fabion kanssa sydämissämme antaneet hänelle anteeksi. Hän kuuluu ehdottomasti vankilaan, mutta toivon, että hän löytää apua ja elämälleen uuden suunnan. Emme tiedä, mitä tämä nuori mies on joutunut elämässään kokemaan, ja mikä on johtanut hänet näin epätoivoiseen tekoon. 

Olivatko teon motiivina Isiksen propaganda, tekijän elämänkokemukset, syvä syrjäytymisestä johtuva katkeruus vai mielenterveysongelmat? Siihen toivotaan vastausta puukotuksista epäillyn Abderrahman Bouananen oikeudenkäynnistä. 

Epäiltyä voidaan pitää tutkintavankeudessa helmikuun loppuun, mihin mennessä häntä vastaan on nostettava syyte.

Marokkolainen Abderrahman Bouanane ei tiennyt, että yksi hänen uhreistaan on nainen, joka puolustaa maahanmuuttajia ja ymmärtää heidän taustojaan.

Lisa Biancucci ja hänen miehensä olivat ennen Suomeen tuloaan töissä Liettuassa. Siennan yliopistossa antropologiaa – ihmisen kulttuuria tutkivaa tiedettä – opiskellut Lisa Biancucci halusi kenttätyöhön. Siihen hän pääsi European Voluntary Service -toiminnan kautta.

– Opetin kymmenen kuukautta liettualaisessa koulussa kulttuurivaihtoa. Se on tärkeää, jotta ymmärtäisimme toisiamme. Siksi annan myös tämän haastattelun. 

Pakolaisista ja turvapaikanhakijoista hän sanoo, että se on koko maailman, ei vain Euroopan tai Suomen ongelma. Hän sanoo, ettei Eurooppa voi sulkea rajojaan, että maailman rikkauksien jakaminen oikeudenmukaisesti olisi ensiaskel muutokseen.

– Pakolaisongelma kasvaa lähivuosina. Ilmastomuutos, nälänhätä ja sodat aiheuttavat yhä suurempien ihmisjoukkojen lähdön liikkeelle. Kaikki eivät mahdu Eurooppaan, mutta jotain tilanteelle olisi tehtävä. Sekin olisi muistettava, miten eurooppalaiset aikoinaan valtasivat Etelä- ja Pohjois-Amerikan, ja miten alkuperäiskansoja tuhottiin. 

Lisa Biancucci sanoo suoraan, ettei hän ymmärrä sitä, miten Suomi palauttaa pakolaisia Afganistaniin.

– Afgaanipakolaisten, varsinkin lasten tilanne naapurimaissa Pakistanissa ja Iranissa on ihmisoikeuksien vastainen. Jotkut lapsista eivät ole edes syntyneet Afganistanissa. Kun olimme vuonna 2015 Fabion kanssa Iranissa, hotellissa työskenteli kahdeksanvuotias afgaanipoika, pakolainen. 

Pojan kohtalo satutti Lisa Biancuccia.

Ei ole ihme, että Turussa asuu italialaisia ja monesta muustakin maasta muuttaneita. Turku on historiallisesti yksi Suomen monikulttuurisimmista kaupungeista menetetyn Viipurin ohella.

Kun kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Forsbyn eli Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550, se oli vaivainen kalastajakylä. Turku oli jo tuolloin yliopistokaupunki, jonka ovet olivat maailmalle auki.

Biancuccin tukena haastatelussa olevan Italian kunniakonsuli Benito Casagranden suku tuli Turkuun viime vuosisadan alussa. Italialaisyhteisö vaikutti merkittävästi Turun ilmapiiriin.

– Meidät hyväksyttiin vasta vähitellen. Itse jouduin kärsimään etunimestäni, Benitosta, koska oli Italian diktaattorin kaima. Koulussa uskonnonopettaja kohteli minua kaltoin, koska olin katolinen, Casagrande toteaa.

Nyt italialaisia kaupungissa ei ole enää yhtä paljon kuin takavuosina, muualta tulleita sitä enemmän.

– Kun käyn sunnuntaisin messussa, näen siellä kaikenvärisiä kasvoja, pikimustista vitivalkoisiin.

Se, että Turun ystävyyskaupunki on Firenze, on Benito Casagranden ja suuren Italian-ystävän, Turun yliopiston edesmenneen kanslerin Tauno Nurmelan ansiota.

Iskujen jälkeen heräsi pelko, että Turun ilmapiiri muuttuisi vihamieliseksi. Niin ei kuitenkaan käynyt, sen Benito Casagrande ja Lisa Biancucci vahvistavat yhteen ääneen.

– Tällaiset iskut eivät auta maahanmuuttajien asiaa mitenkään, päinvastoin, he sanovat.

Lisa Biancucci toivoo, että iskussa kuolleille pystytettäisiin torille muistomerkki.

– Heitä ei saa unohtaa.

Benito Casagrande on samaa mieltä ja lupaa ottaa asian hoitaakseen.

Casagranden talon julkisivussa on vuosiluvut 1588–1904 ja latinankielinen teksti: Omnia vincit amor. Suomeksi se tarkoittaa, että rakkaus voittaa kaiken.

– Ehkä meidän kaikkien pitäisi ottaa se elämänasenteeksi, Casagrande sanoo.

Lue myös:

Turun puukotuksessa vakavasti loukkaantunut Lisa Biancucci toipuu edelleen fyysisesti ja henkisesti: Olen yhä säikky

Vaasalainen Sonya Höstman järjesti suurkeräyksen: jo 13 000 euroa Turun puukotusiskussa uhreja auttaneelle Hassan Zubierille

Jorma Kalevi on Kanarian kolhittu keisari: iskelmälaulajan avopuoliso Anu menehtyi joulun alla

Teksti: Liisa Talvitie

Julkaistu: 18.1.2018