Tuulilasi

Turun kehätien kantokyky jo äärirajoilla



Turun kehätien kantokyky jo äärirajoilla

Alueen yritykset kokevat Turun kehätien varsin merkittäväksi ja jopa elintärkeäksi elementiksi liiketoiminnan kannalta. Turun kauppakorkeakoulun tekemässä selvityksessä todetaan, että kehätien kantokyky on äärirajoilla etenkin ruuhka-aikoina.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto, Juha Juntto

Turun kaupunki tilasi selvityksen yhdessä 12 Turun ympäristökunnan, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sekä Varsinais-Suomen liiton kanssa.

Turun kauppakorkeakoulun logistiikkatutkijaryhmän selvityksen tulosten ja kehätien tämänhetkisten liikennemäärien perusteella Turun kehätien kantokyky on etenkin ruuhka-aikoina ja eräiden ongelmakohtien osalta äärirajoilla. Tämä haittaa jo jossain määrin alueen tavaraliikenteen sujuvuutta.

Osana Varsinais-Suomen positiivista rakennemuutosta alueen tuotannon ja muun taloudellisen toiminnan ennustetaan kasvavan voimakkaasti lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi telakan investointiohjelman tarkoituksena on kaksinkertaistaa tuotantokapasiteetti aiemmasta. Tämä väistämättä lisää kuljetusten määrää alueella yleisesti, mutta erityisesti kehätien länsipäässä. Myös muiden alueella sijaitsevien teollisuuslaitosten tuotantovolyymiä on joko kasvatettu tai tullaan kasvattamaan tulevaisuudessa.

Nämä tavaravirrat yhdessä kasvavan työmatkaliikenteen kanssa tulevat lisäämään liikennemääriä, joiden on jo aiemmin tehtyjen ennusteiden perusteella arvioitu kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Liikenteen kasvu tullee nykyisen välityskyvyn puitteissa johtamaan lisääntyviin ruuhkiin ja häiriöihin kuljetusten sujuvuudessa. Tämä puolestaan johtaa hyvin todennäköisesti yritysten kasvaviin kustannuksiin sekä vähentää yritysten halukkuutta toimia alueella.

Toimiva liikenneinfrastruktuuri olennainen edellytys talouskasvulle

Taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen edellyttää talousympäristön, poliittisen päätöksenteon ja investointien samanaikaista toteutumista. Kehätien vaikutusalueen osalta talousympäristö tukee tällä hetkellä kasvua ja taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymistä positiivisen rakennemuutoksen kautta. Myös poliittisella päätöksenteolla on pyritty vahvistamaan rakennemuutoksen positiivisia vaikutuksia niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Investoinnit ovat edellytys näiden kahden edellä mainitun muuttujan positiivisten vaikutusten toteutumiselle Turun kehätien varrella.

Vaikka liikenneinfrastruktuuri-investointien ei voida väittää lisäävän itsessään merkittävästi taloudellista toimeliaisuutta, voi niiden tekemättä jättämisellä tai viivästyttämisellä olla merkittäviä talouskasvua hidastavia vaikutuksia. Selvitystä varten haastatellut logistiikkayritykset näkivät jo nykyisellään kehätien olevan välityskykynsä osalta kapasiteettinsa rajoilla.

Liikenneinfrastruktuuri-investoinnit ovat pitkäaikaisia ja aiheuttavat lisäksi rakennusaikana merkittävää haittaa liikenteen sujuvuudelle. Kehätien välityskyky voi osoittautua merkittäväksi alueen talouskehitystä hidastavaksi tekijäksi, mikäli parannusinvestointien toteutusaikataulu ei ehdi vastata kasvavan liikenteen vaatimuksiin.

Kehätietä kehitettävä voimakkaammin

Turun kehätien osuudelle ei viime vuosien aikana ole toteutettu merkittäviä kehittämistoimenpiteitä ja kehätien palvelutaso on jäänyt muuta Suomen E18-tieyhteyttä alemmaksi. Alueen toimijat kokevat, että Turun kehätietä tulee kehittää selkeästi nykyisiä päätöksiä voimakkaammin.

Kauselan ja Kirismäen välisen kaksikaistaisen tieosuuden parantamisen suunnittelu on käynnissä ja tieosuus on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa osassa. Vaiheittaisen toteutuksen aiheuttama liikennehäiriö vaikeuttaa maankäytön kehittymistä ja aiheuttaa kohtuutonta haittaa nykyisten yritysten logistiikalle. Lisäksi vaiheittainen toteutus lisää rakennuskustannuksia. Tieosuus Kausela-Kirismäki tulisi voida parantaa kerralla haitallisten vaikutusten välttämiseksi.

Haastateltavana alueen tuotannolliset ja logistiikkapalveluja tarjoavat yritykset

Turun kehätietä koskevan selvityksen toteutti Turun kauppakorkeakoulun (TuKKK) logistiikkatutkijaryhmä logistiikan professori Lauri Ojalan johdolla. Selvityksen tilasivat yhteistyössä Turun kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa mukana olevat 13 kuntaa (Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku), Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Varsinais-Suomen liitto.

Selvityksen keskeinen aineisto koostuu TuKKK:n laajasta syksyllä 2017 keräämästä yrityshaastatteluaineistosta. Haastateltavina yrityksinä ovat alueella sijaitsevat tuotannolliset yritykset ja tärkeimmät logistiikkapalveluja tarjoavat yritykset. Haastatellut yritykset kattavat noin 37 % Varsinais-Suomen teollisuusyritysten liikevaihdosta vuonna 2015.

Haastattelujen tuloksia yhdistettiin soveltuvin osin Turun kauppakorkeakoulun keväällä 2016 keräämään laajaan, yrityskyselyihin perustuvaan ja logistista toimintaympäristöä kuvaavaan logistiikkaselvitysaineistoon.

Julkaistu: 26.1.2018