Apu

Tuhkarokkoa todettiin nyt Tampereella – nämä seikat tekevät taudista vaarallisen


Tuhkarokko on mainettaan vaarallisempi tauti. Jokaisen olisi syytä huolehtia hyvästä rokotesuojasta.
Kuvat Fotolia

MPR-rokote on ollut Suomessa menestystarina. Tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa torjuva rokoteprojekti käynnistyi 36 vuotta sitten, ja 15 vuodessa Suomi hävitti nämä taudit ensimmäisenä maana maailmassa. Tilanne on kuitenkin jälleen muuttunut, kun taudit kokemattomien, rokottamattomien ihmisten osuus väestöstä kasvaa. Suomalaiset ovat saaneet jälleen lukea uutisia esimerkiksi tuhkarokkotapauksista.

Viimeksi tänään (14.12.2018) Tays tiedotti, että Tampereella on todettu kaksi tuhkarokkotapausta. Molemmat potilaat ovat rokotettuja, joten tauti on heillä lievä eivätkä he tartuta sitä eteenpäin. Tays tiedottaa:

Sairaanhoitopiirin selvitysten perusteella tartunnat on saatu Pyhän Ristin seurakunnan messussa 25.11.2018. Tartunnan lähde on ollut rokottamaton henkilö, joka on saanut tartunnan ulkomailta. Uusia tautitapauksia voi ilmetä vielä kuluvan viikon loppuun, todennäköisesti 16.12.2018 mennessä.

Tähän mennessä uutiset ovat pelottaneet ehkä ennen kaikkea pienten, vielä rokottamattomien vauvojen vanhempia, mutta muidenkin on syytä ottaa ne vakavasti. Tuhkarokko on mainettaan vaarallisempi tauti, kirjoittaa Heikki Peltola LKT, infektiotautiopin emeritusprofessori Duodecim-lehdessä. Syitä on useita.

Tarttuu todella helposti

Tuhkarokko leviää aerosolihiukkasten tai pisaroiden välittämänä tai lähikosketuksessa.

Vaasan keskussairaalan infektioylilääkäri Juha Salonen kertoo Helsingin Sanomissa, että ihminen, jolla ei ole immuniteettia tuhkarokkoa vastaan, voi saada taudin, vaikka taudinkantaja olisi lähtenyt huoneesta jo kaksi tuntia aiemmin.

Ihminen ei myös osaa pelätä tartuttavansa muita, sillä infektio voi varsin petollisesti levitä jopa neljä vuorokautta ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista.

Siksi myös Suomessa pyritään kartoittamaan ja tavoittamaan vauhdikkaasti tuhkarokkopotilaiden kanssa tekemisissä olleet ihmiset. Epidemiariski on suuri etenkin alueella, jolla rokotekattavuus on heikentynyt. Esimerkiksi Luodon kunnassa se on vain 75,5 prosenttia, kun laumasuoja vaatii 95 prosentin kattavuutta.

Vaikeat jälkitaudit

Tuhkarokko on vanhimpia tunnettuja tauteja, joten siitä on paljon tietoa. Kaikkea ei silti osata selittää, kuten sitä, miksi tuhkarokon komplikaatioluvut eivät ole vähentyneet sadassa vuodessa. Jonkinasteinen keuhkotulehdus seuraa peräti joka toista tautitapausta. Pelätty aivotulehdus eli aivokuume (enkefaliitti) voi olla tappava.

Ennen rokotekattavuutta Suomessakin kuoli joka vuosi lapsia tuhkarokon jälkitautina tulleisiin keuhko- tai aivokuumeeseen tai aivokalvontulehdukseen. Jotkut kuuroutuivat taudin seurauksena. Tauti tappaa edelleen myös länsimaissa – esimerkiksi Suomessa 5000 sairastuneesta lapsesta tautiin menehtyy 1–10 – mutta erityisen suurta tuhkarokon kuolleisuus on kehittyvissä maissa, missä siihen kuolee jopa joka kymmenes sairastunut lapsi.

Tuhkarokon suitsiminen on kuitenkin hyvällä mallilla. Maailmanlaajuisesti tuhkarokkokuolemien vähentäminen on ollut nopea menestystarina ja tuhkarokko onkin yleisin rokotuksin estettävä kuolemantauti. Esimerkiksi vuodesta 1999 vuoteen 2005 lasten tuhkarokkokuolemat vähenivät rokoteohjelmien ansiosta peräti 60 prosentilla. Lasku on jatkunut, sillä kun vuonna 1999 tuhkarokko tappoi 873 000 ihmistä, nykyään WHO arvioi, että tuhkarokkoon kuolee vuosittain noin 90 000 ihmistä.

Erityisen raju kehittyvissä maissa

Suomessa tuhkarokon oireita ovat ihottuma, yskä, kuume ja silmän sidekalvotulehdus eli konjunktiviitti. Suomessa tauti on miedompi kuin tropiikissa, missä se voi jättää kasvoihin pahoja haavaumia tai A-vitamiinipuutoksesta kärsivän potilaan sokeaksi tai aiheuttaa niin rajua ripulia, että potilas menettää yli 10 prosenttia painostaan.

Ei ole tietoa, mistä oirevaihtelut johtuvat. Tutkimuksissa aliravitsemus on saatu rajattua syistä pääosin pois.

Rokotetta pelätään turhaan

MPR-rokote on erittäin tutkittu ja turvallinen. Rokotteen mahdolliset haittavaikutukset ovat häviävän pieniä verrattuna tuhkarokon mahdollisiin seurauksiin.

Viitisen prosenttia rokotetuista voi saada kuumetta tai ihottumaa, mutta ne eivät ole vaarallisia eivätkä esimerkiksi johda taudin tartuttamiseen. MPR-rokotteen yhteydestä vaikkapa autismiin ei ole näyttöä. 1990-luvulla levinnyt kohu yhteydestä perustui virheelliseen tutkimukseen.

MPR:n maine on saattanut myös suotta kärsiä toisen aiemmin kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluneen rokotteen, BCG- eli Calmette-tuberkuloosirokotteen, ongelmista. Aiemmin kaikille lapsille annettu BCG-rokote on liitetty Suomessa paitsi ennen kaikkea lukuisiin imusolmuketulehduksiin, myös kuolintapauksiin.

- Fimeaan on tullut kaksi ilmoitusta BCG-rokotteeseen liittyen, joissa BCG-rokotteen on katsottu liittyvän rokotetun lapsen kuolemaan. Molemmissa tapauksissa lapsella todettiin myös perinnöllinen immunovajaus. Ilmoitukset ovat vuosilta 2003 ja 2006, Fimean lääketurvallisuusyksikön ylilääkäri Tiina Karonen kertoo Avulle.

Fimealta korostetaan, että sen haittavaikutusrekisteri ei ole kattava tilasto Suomessa havaituista haittavaikutuksista, vaan siihen saadaan ilmoitus vain tuntemattomasta osasta todellisia haittavaikutuksia. Terveydenhuollon ammattilaiset ja lääkkeiden käyttäjät voivat ilmoittaa rekisteriin epäilemistään tai toteamistaan lääkkeiden haittavaikutuksista, mutta ilmoitusten sisältämät tiedot vaihtelevat yksityiskohtaisuudeltaan, eikä kaikkia tapahtuman arviointiin vaikuttavia seikkoja aina ole tiedossa.

Nykyään BCG-rokote annetaan vain tuberkuloosin riskiryhmiin kuuluville. Tuhkarokkorokote MPR taas pyritään antamaan kaikille lapsille.

Rokotettu voi sairastua lievästi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Mia Kontio kertoo Helsingin Sanomissa, että mikään rokote ei suojaa täydellisesti sairastumiselta, mutta tauti on rokotetuilla yleensä lievä eikä johda jälkitauteihin. Osalla suojaa heikentää se, että he ovat saaneet tuhkarokkorokotteen vain kerran, kun se nykyään annetaan yleensä kaksi kertaa.

Kuten mainittua, tavalliseen tapaan kaksi kertaa rokotetut eivät levitä tautia edelleen, vaikka sen saisivatkin.

Lähteet: THL täällä ja täällä, Duodecim täällä, täällä ja täällä, Terveyskirjasto, Yle täällä ja täällä, Helsingin Sanomat täällä ja täällä, Keskisuomalainen, Nelonen, Terve.fi, Suomen YK-liitto

Julkaistu: 14.12.2018