Yhtä dramaattista ja sekoilevaa puoluekokousta kuin viime viikonloppuna perussuomalaisilla Sampolan opiston tiloissa ei nähty - mutta 66 prosentin ennätyksellinen äänestysvilkkaus ei auttanut siihen, että vajaasta 5800:sta annetusta äänestä noin 400 ääntä unohtui laatikkoon Helsinkiin. Ne piti noutaa sieltä Tampereelle, mikä viivästytti lopullista ääntenlaskua, tuloksen julkistamista ja koko kokousaikataulua noin 5,5 tunnilla.
Vihreiden käytännössä sitova jäsenäänestys uudesta puheenjohtajasta päättyi torstaina, ja Tampereen kokouksen tehtävänä on laskea äänet ja ilmoittaa tulos. Puoluesihteeri Lasse Miettisen mukaan puuttunut äänilaatikko jäi Helsingissä varastoon, jossa saapuneita ääniä säilytettiin puoluekokousta varten.
Laskentaa hidasti entisestään, että vihreät käyttävät niin sanottua siirtoäänivaalitapaa, Siinä jäsenet voivat listata useamman ehdokkaan paremmuusjärjestykseen ja vähiten ääniä saaneen ehdokkaan siirtoäänet lasketaan tulokseen mukaan, kunnes yhdelle ehdokkaalle kertyy yli puolet äänistä.
Vihreiden varapuheenjohtajana edellisen kaksivuotiskauden toiminut Touko Aalto, 33, valittiin eduskuntaan vuonna 2015 Keski-Suomen vaalipiiristä. Hän toimii myös Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna. Hän sai puheenjohtajavaalissa 3489 ääntä.
Aalto oli kahdesti ehdolla europarlamenttiin (2009 ja 2014) ja Keski-Suomen vihreiden ääniharava eduskuntavaaleissa 2011 (1721 ääntä), muttei tullut valituksi.
Aiemmin kansanedustaja Jani Toivolan avustajana työskennellyt Aalto on profiloitunut innokkaana puhujana, yllättävienkin poliittisten yhteistyökuvioiden ja avausten esittäjänä ja ylipäätään aktiivisena – jopa siinä määrin, että jotkut kokevat hänen toimintansa ”tyrkkyilyksi” ja julkisuutta kosiskelevaksi.
- Harvoin vetää näin sanattomaksi. Rakkaat vihreät ystävät - kiitos! Aalto aloitti.
Mutta puhe oli toki valmisteltu: Aalto korosti samanmielisten ihmisten löytämistä, joukkuepeliä ja läheisten tukea.
Aallon valinnan taustalla voidaan nähdä olevan entistä suuremman halun irtaantua maakunnissa liian leimaavaksi koetusta Helsinki-keskeisyydestä ja "cityvihreydestä", jota toisen ennakkosuosikin Emma Karin katsotaan vahvasti edustavan. Lähes yhtä paljon ääniä kuin Kari saanut Maria Ohisalo puolestaan on sosiaali- ja terveyskysymyksissä profiloitunut tulevaisuuden nimi, josta varmasti kuullaan vielä.
Suurempia näkemys-, painotus- tai linjaeroja ehdokkaiden välillä ei ollut. Vihreiden lähitulevaisuudessa ja oppositiopolitiikassa tuskin onkaan odotettavissa isoja muutoksia.
Jälleen toistuneen miehen valinnan naisvaltaisen ja feminismiä painottavan puolueen johtoon Aalto kuittasi sillä, että vihreissä epätasa-arvoa tuottavien rakenteiden olemassaolo tunnustetaan ja myös hän on feministi.
- Linja on tärkein, ei sitä edustava henkilö. Meillä on oltava vahva valtakunnallinen viesti, mutta sille paikalliset kasvot. Pienissäkin maaseutukunnissa vihreät arvot alkavat olla niitä, joita monet ihmiset ovat perinteisesti pitäneet itselleen oikeina. Vihreiden viestille on laajempaa tilausta kuin ennen, eikä hyvällä tai huonolla idealla ole yhteistyössä puoluekirjaa. Asiat ratkaisevat, eivät vanhat jaot, hän painotti.
Ennätykselliset kuusi vuotta vihreitä johtanut ja ärhäkkänä oppositiopoliitikkona viime vuosina profiloitunut Ville Niinistö jättää isot saappaat ja ennätyksellisen gallupsuosion (yli 15 prosenttia). Niinistö on ollut jopa epätavallisen voimakas keulakuva henkilöitymistä ja perinteistä vahvaa johtajuutta kaihtavissa vihreissä.
Ex-puheenjohtaja otti kokoussekoilun ja loputtomat viivästykset huumorilla ja kävi tokaisemassa mediaväelle: ”Kas, kauteni sen kun kestää – ja päättyy iloon...”. Kokousväki kulutti aikaa muun muassa twitterseurannalle naureksimalla ja kuorolaulamalla Ultra Bra –yhtyeen ysärihittejä.
Kuka Touko Aalto oikein on eli millainen mies vihreitä seuraavat vuodet johtaa - ja miten se voi vaikuttaa puolueen linjauksiin, asemaan valtakunnanpolitiikassa sekä tuleviin vaaleihin? Lue lisää ensi viikon Avusta.
