Totta vai tarua? Muista nämä 5 tärppiä testamenttia laatiessasi

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Vastuullinen lahjoittaminen ry
Totta vai tarua? Muista nämä 5 tärppiä testamenttia laatiessasi
Kiinnostus testamenttien tekemiseen on yleistynyt koronaepidemian myötä, mutta asiakirjaan liittyy yhä vääriä uskomuksia. Tarkista tästä jutusta yleisimpien väitteiden paikkansapitävyys.
Julkaistu: 2.7.2021
Syyskuussa 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan 15 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin ja 40 prosenttia harkinnut sen tekemistä. Tärkein syy testamentin tekemiseen on tekijän halu päättää itse, mitä hänen omaisuudelleen kuoleman jälkeen tapahtuu.
Erityisesti alle 35-vuotiaat ja naiset ovat kiinnostuneita arvomaailmaansa heijastavasta testamenttilahjoittamisesta. Tutkimuksen mukaan kiinnostavimpia testamenttilahjoitusten kohteita ovat sairauksien hoito ja terveyden edistäminen, lasten ja nuorten hyvinvointi kotimaassa sekä luonnonsuojelu.
– Nuoret ovat kiinnostuneita omien arvojensa mukaisesta testamenttilahjoittamisesta, esimerkiksi luonnonsuojelun tukemisesta. Iäkkäämmät ihmiset puolestaan tukevat kohteita, joista heille on kertynyt elämänkokemusta. Tällaisia ovat esimerkiksi terveyden edistämiseen ja sairauksien hoitoon keskittyneet järjestöt, sanoo Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri ja Hyvä testamentti -kampanjan projektikoordinaattori Pia Tornikoski.
Hyvä testamentti -kampanjan Pia Tornikoski (vas.) ja Piia Jeremejeff kannustavat testamenttilahjoittamiseen. Kampanjassa on mukana niin luonnonsuojeluun, terveyteen kuin ihmisoikeuksiinkin liittyviä järjestöjä. Kaikki mukana olevat tahot löydät täältä.
Kiinnostuksen kasvusta huolimatta vallalla on yhä virheellisiä oletuksia testamenttiin liittyen. Katso tästä, ovatko yleisimmät väitteet totta vai tarua.

Väite 1: Aviopuoliso perii aina jotain.

Totta ja tarua. Aviopuoliso ei peri mitään, jos edesmenneellä on rintaperillisiä. Leski perii siinä tapauksessa, että rintaperillisiä ei ole.
– Köyhempi leski voi saada avio-oikeuden kautta perintöverosta vapaata tasinkoa ja lapset perivät muun omaisuuden. Leskelle jää kuitenkin hallintaoikeus yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon, selvittää Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntija, varatuomari Piia Jeremejeff Nooa Säästöpankista.
Testamentilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi lesken asemaan niin, että hänelle testamentataan omaisuutta ja siten myös turvataan hänen tulevaisuuttaan.

Väite 2: Nuoren ei kannata tehdä testamenttia.

Tarua. Testamentin tekeminen ei katso ikää, vaan sen voi laatia jokainen oikeustoimikelpoinen täysi-ikäinen. Testamentin voi tehdä nuorempikin, sillä 15 vuotta täyttänyt saa määrätä siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita.

Väite 3: Testamenttia ei voi allekirjoittaa sähköisesti.

Totta. Laki edellyttää, että testamentin sekä muun muassa edunvalvontavaltakirjan pitää löytyä alkuperäisinä asiakirjoina. Niiden tulee siis olla perinteisesti allekirjoitettuja. Lain mukaan testamentissa ja edunvalvontavaltakirjassa pitää olla kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset, joten senkään vuoksi sähköinen allekirjoitus ei ole mahdollinen.
– Kun testamentin tekijästä aika jättää, alkuperäinen allekirjoitettu testamentti annetaan tiedoksi kuolinpesän osakkaille. Tällöin alkuperäisestä testamentista otetaan jäljennös, joka todistetaan oikeaksi. Vaikka testamentista löytyisi skannattuja sähköisiä kappaleita tai kopioita, ne eivät ole päteviä, Jeremejeff toteaa.

Väite 4: Testamentin tekeminen on vaikeaa.

Totta ja tarua. Testamentti ei ole mikä tahansa paperi, vaan sen pitää täyttää lain mukaiset edellytykset. Siksi sitä ei kannatakaan ryhtyä laatimaan omin päin esimerkiksi netistä löydetylle pohjalle. Myös käsitteet voivat mennä helposti sekaisin.
Yhteistyössä asiantuntijan kanssa testamentin tekeminen sujuu huomattavasti helpommin. Silloin testamentti täyttää varmasti lain vaatimukset ja kertoo tekijänsä viimeisen tahdon. Kun asiakirja laaditaan asiantuntijan kanssa, tehdään siinä yleensä myös perintöverosuunnittelua.

Väite 5: Testamentilla voi määrätä omaisuutta hyväntekeväisyyteen.

Totta. Testamenttilahjoitukset yleishyödyllisille järjestöille ovat lisääntyneet korona-aikana, kun halu auttaa on nostanut päätään. Testamenttilahjoituksia tehdään usein myös isojen elämänmuutosten myötä.
– Testamentilla ei voi ohittaa rintaperillisten lakiosaoikeuksia ja lesken oikeuksia, mutta sillä voidaan vaikuttaa siihen, miten muu omaisuus jakautuu. Kantava ajatus testamenttilahjoituksissa on itselle tärkeän toiminnan tukeminen, vaikka vain pienelläkin lahjoituksella, Jeremejeff kertoo.

Kysymyksiä testamentista?

Kannattaako minun tehdä testamentti? Kuka voi toimia todistajana ja missä asiakirjaa tulee säilyttää? Näihin ja muihin usein kysyttyihin kysymyksiin löydät vastaukset täältä.
Lisätietoa saat myös maksuttomasta Lakiasiantuntija vastaa -palvelusta.
Hyvä testamentti -kampanjassa mukana olevat järjestöt: Amnesty International, Fida International, Greenpeace, Helsingin ensikoti, Herättäjä-Yhdistys, Kansanlähetys, Kuurojen Liitto, Lastenklinikoiden Kummit ry, Lääkärit Ilman Rajoja, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Nicehearts ry, Partiosäätiö, Patmos Lähetyssäätiö, Pidä saaristo siistinä ry, Plan International Suomi, Päijänteen luonnonperintösäätiö PLUPS, SEY Suomen Eläinsuojelu, SOS-Lapsikylä, Suomen Kansanterveysyhdistys, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Lähetysseura, Suomen Meripelastusseura, Suomen Pipliaseura, Suomen Sydänliitto, Tekniikan edistämissäätiö, Vanhustyön keskusliitto, Väestöliitto ja WWF (Maailman Luonnonsäätiö).
Kommentoi »