1. Yksi lasi punaviiniä päivittäin voi olla hyväksi sydämelle.
Totta ja tarua. Punaviinin sisältämät antioksidantit vaikuttavat jonkin verran myönteisesti veren rasva-arvoihin sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Tämä väittämä on kuitenkin merkittävä alkoholin kulutusta lisäävä tekijä. Alkoholi ei todellakaan ole mikään terveysvaikutteinen elintarvike. Yksi lasi lipsahtaa helposti kahdeksi tai kolmeksi, ja tällöin terveellisyydestä ei ole tietoakaan. Maksa ei erottele, mistä alkoholi tulee, eikä se tunnista viinin vuosikertaa, vaikka se olisi kuinka hyvä. Alkoholia ei siis suositella sydän- tai muistisairauksien ehkäisyyn. Alkoholi muun muassa lisää verenpainetta ja altistaa rytmihäiriöille.
2. Alkoholi lihottaa.
Totta. Alkoholi sisältää paljon energiaa. Pullo keskiolutta vastaa neljän suklaapalan syömistä. Päihtyneenä ruokahalu usein kasvaa, eli silloin tulee myös syötyä enemmän. Terveydelle haitallisinta on se, että alkoholi lisää rasvan varastoitumista. Tällöin alkoholin vuoksi koville joutuva maksa joutuu entistä kovempaan ahdinkoon. Sitä uhkaa rasvoittuminen: tilaa kutsutaan rasvamaksaksi.
3. Maksakirroosiin sairastuvat puliukot.
Tarua. Jostain syystä alkoholiriippuvaisille ei näytä useinkaan kehittyvän kirroosia, koska he pystyvät jatkamaan liiallista alkoholinkäyttöään vuositolkulla. Kirroosia ei kehity kaikille, vaan ainoastaan noin 10–30 prosentille suurkuluttajista. Ylipaino ja liiallinen alkoholikäyttö ovat usein yhdessä kirroosin taustalla. Ylipainon ja siihen usein liittyvän metabolisen oireyhtymän vuoksi voi kehittyä rasvamaksa. Rasvamaksa puolestaan altistaa maksakirroosille. Yhä useammin sairastuvat naiset. Hoitoon tulee nykyään esimerkiksi nelikymppisiä perheenäitejä, jotka ovat huomaamattaan juoneet maksansa piloille.
4. Jos nainen ja mies ovat yhtä painavia, he voivat juoda yhtä paljon.
Tarua. Alkoholi ei tunne tasa-arvoa, vaikka nainen ja mies olisivat samaa kokoa. Naisen kehon rasvapitoisuus on suurempi ja vesitilavuus pienempi, eli alkoholin jakautumistilavuuskin on pienempi. Siksi nainen tulee samasta alkoholimäärästä enemmän humalaan kuin mies.
5. Alkoholin liikakäyttö on ongelma etenkin naisille.
Totta. Vaikka miehet juovat enemmän kuin naiset, naisille syntyy herkemmin haittoja. Toki liikakäyttö on liikaa myös miehelle, mutta naisella alkoholi aiheuttaa terveysriskejä noin puolet pienemmillä annosmäärillä kuin miehellä. Terveyshaitat myös syntyvät nopeammin kuin miehillä. Alkoholi on työikäisten naisten toiseksi suurin tappaja Suomessa. Sen edelle kirii vain rintasyöpä. Kannattaa muistaa, että alkoholi lisää myös rintasyöpäriskiä.
6. Syöminen vähentää humaltumista.
Totta ja tarua. Syöminen hidastaa jonkin verran alkoholin imeytymistä eli loiventaa humaltumista. Tästä huolimatta alkoholi kyllä imeytyy ja rasittaa maksaa. Syödessä saattaa helposti tulla juoneeksi liikaa, koska ensin voi tuntua, ettei alkoholi vaikuta lainkaan. Humaltuminen ei ole mikään mittari tai turvaraja, eli alkoholista seuraa terveyshaittoja, vaikka ei itseään humaltuneeksi tuntisikaan.
7. Saunominen saa alkoholin poistumaan verestä nopeammin.
Tarua. Täysin pötyä! Samoin pötyä on se, että juoksulenkistä olisi apua. Alkoholi poistuu elimistöstä vakiovauhtia, kun maksa polttaa sitä. Tähän ei vaikuta sauna, ei veden juominen tai syöminen, ei liikunta eikä edes seksi. Esimerkiksi 80 kiloa painavalla aikuisella alkoholia poistuu kehosta noin 8 grammaa tunnissa. Yksi ravintola-annos sisältää noin 12 grammaa absoluuttista alkoholia.
8. Alkoholi rentouttaa.
Totta ja tarua. Hetkellisesti se voi rentouttaa, mutta rentoutumis- saati unilääkkeenä sitä ei kannata käyttää. Alkoholin nauttiminen heikentää unen laatua, joten pienessäkin humalassa nukutun yön jäljiltä on entistä väsyneempi. Uni ei humalassa ole syvää ja rentouttavaa, vaikka ryyppy tai umpihumala olisikin auttanut saamaan unen päästä kiinni.
9. Alkoholi parantaa mielialaa.
Totta ja tarua. Alkoholi vaikuttaa aivojemme välittäjäaineisiin siten, että mieliala saattaa nousta hetkellisesti. Mielialan nousu on kuitenkin vain hetkellistä. Alkoholia ei ole hyvä käyttää alakulon tai stressin itselääkintään, koska liiallinen alkoholinkäyttö lisää alakuloa ja riskiä sairastua masennukseen.
Asiantuntija: Helsingin yliopiston gastroenterologian professori ja HYKSin gastroenterologian klinikan ylilääkäri Martti Färkkilä.
Teksti Taru Jussila
Juttu on ilmestynyt Apu Terveys -lehden numerossa 1/2013.
