Apu

Torilla tavataan – mutta millä torilla?

Torilla tavataan – mutta millä torilla?

Jalkapallon MM-kisat ovat finaalia vailla. Vain yksi tori voittaa.
Teksti Jorma Lehtola
Kuvat All over press
Mainos

Jalkapallon MM-finaalissa nähdään voittaja, jolla on korkeintaan yksi maailmanmestaruus entuudestaan, kahdella finaaliin pyrkivällä ei sitäkään.

Moninkertaiset sotaratsut Brasilia, Saksa ja Argentiina potkittiin ulos karsintavaiheessa, Italia jo ennen kisoja.

Nyt on jo selvää, että voitonjuhlat pidetään eurooppalaisella torilla, mutta millä niistä? Kaikilta löytyy hienoja ja perinteikkäitä aukioita.

Grand-Place, Bryssel

Turvallisuussyistä Brysselissä ei ole yhtään julkista jättiscreeniä MM-jalkapallon seuraamiseksi, vaikka kaupungissa asuu 184 eri kansallisuutta. Jalkapallokylä on pystytetty Steigenberger Wiltcher’s -hotellin sisäpihalle.

Mutta jos Belgia voittaa ensimmäisen maailmanmestaruutensa, niin tokko porukka sitä hotellin takapihalla malttaa juhlia. Belgian paras MM-sijoitus on neljäs Meksikossa vuonna 1986. Nyt tulee vähintään sama.

Jos oletetaan, että porukka ryntää Brysselin keskusaukiolle Grand-Placelle, paikka ei voisi olla tyylikkäämpi. Se on kauppakiltojen sydänmaata, jonka kaupungintalo juontuu kaukaa keskiajalta.

Brysselin torilla vietettiin viikonloppuna keskiaikaista Ommegang-juhlaa.

Jopa ranskalaiskirjailija Victor Hugo kehui toria estotta yhdeksi maailman kauneimmista. Hyvin pidettynä se on saanut nimensä Unescon maailmanperintöluetteloon. Toria käytetään erilaisten musiikki-, olut ja kukkafestivaalien paikkana, miksei sitten historiallisiin futisjatkoihin.

Hyvänä enteenä juhlille on se, että Belgian oluenpanijoiden museo sijaitsee torilla. Huonompana enteenä maan ensimmäiset protestanttiset marttyyrit 1500-luvulla poltettiin torilla.

Uuden ajan merkkinä ja huonona esimerkkinä faneille lähistöllä lorottelee nuori mies Manneken Pis.

Ban Jelačićin aukio, Zagreb

Zagrebin keskustorilla kansa on huutanut jättikankaan äärellä jo monta kertaa Hrvatskaa (Kroatia) maan raivatessa tiensä semifinaaliin. Nuorella Kroatialla on pronssia vuoden 1998 MM-kisoista Ranskasta.

1600-luvulta periytyvä keskusaukio on Zagrebin keskustan kävelykatujen autoton risteys. Kommunistien välillä poistama baani Josip Jelačić, Kroatian parlamentin ensimmäinen kokoaja ja maaorjuuden lakkauttaja 1800-luvulta, palasi ratsuineen torille Kroatian itsenäistyttyä 1990.

Zagrebin keskusaukiolla on lyhennelty kynsiä Kroatian menestystä jännittäessä.

Näin kaupungin suosituimmalla treffipaikalla voi tavata, paitsi ”kellon alla”, myös ”hevosen hännän alla”. Kansallissankarin seurassa mahdollinen maailmanmestaruuskin tuntuu paremmalta.

Juhlinnan lomassa voi ihastella torin klassisistista, sesennionistista ja modernistista arkkitehtuuria antiikkifasadeineen – tai keskittyä olennaiseen. Kulman takana on Zagrebin huippusuosittu luomutori Dolac, jolta 70 000 ihmistä päivittäin hakee ruokansa ja kukkasensa.

Torilta lähtevä Tkalčićeva-katu oli Etelä-Euroopan ensimmäinen punaisten lyhtyjen alue, jonka varrella yhä on asiaankuuluvasti ”Verinen silta” muistona naapurustojen riitaisista, joskaan ei urheiluun liittyvistä yhteenotoista 1800-luvulla.

Trafalgar Square, Lontoo

Englannissa futishuuma käy kuumana jo ennen semifinaalia. Näin pitkälle maa ei ole selvinnyt 28 vuoteen. Italian kisoissa 1990 Englanti jäi lopulta neljänneksi.

Kerran Englanti on ollut maailman paras, mutta siitä on jo 52 vuotta, ja silloinkin ratkaisevasta maalista kiisteltiin pitkään.

Lontoossa kisoja välittää toistakymmentä jättiruutua. Ratkaisuotteluita varten kaupunki on avannut jopa Hyde Parkin kisakatsomoksi – 30 000 vapaalipun hankkinutta pääsee mukaan.

Viime viikonloppuna Lontoon Trafalgar Squarelle vyöryi Pride-kulkue.

Mahdollista voittoa juhlitaan luultavasti kaikkialla, mutta perinteisesti suuria tapahtumia on tultu bilettämään Trafalgar Square -aukiolle. Jos Sir Winston Churchill ilmoitti siellä toisen maailmansodan päättyneen, niin miksei siellä julistettaisi myös voitokkaasta taistelusta Venäjällä.

Täällä juhlittiin vuonna 1966, kun Bobby Moore kohotti silloisen Jules Rimet -pokaalin hurraavan kansan ihailtavaksi. ”Englanti, rakas Englanti”, huusivat brittiotsikot tuolloin.

”Mooren katkot, haltuunotot ja avaussyötöt olivat ratkaisevia Saksan nujertamisessa”, analysoi banaanipotkun mestari Kai Pahlman.

Riemukaari, Ranska

Tukkeutuuko Champs-Élysées ensi sunnuntaina toisen maailmanmestaruuden kunniaksi? Ranskalla on MM-kisoista värisuora, pronssia jopa kaksin kappalein.

Voitto tuli kotikisoissa 1998, ja nyt Riemukaaren riemuilla on ennakkoveikkailuissa vahvin kannatus.

Tältä näytti Riemukaarella 1998, kun Ranska palasi maailmanmestarina.

Pariisissa isot julkiset screenit on kategorisesti kielletty terrorismin pelossa. Niitä on voinut laittaa vain tiukasti valvotuille alueille, kuten stadioneille ja konferenssikeskuksiin – omalla vastuulla.

Näitä fanialueita on luonnollisesti ympäri kaupunkia, kuten Eiffelin juurella ja Seinen rannoilla konsertteineen ja ruokarekkoineen, yksityisistä baareista puhumattakaan.

MM-voiton sattuessa tungosta Riemukaarella tuskin voi estää. Siellähän on ennenkin juhlittu kautta historian, Pariisin vapautumisesta (1944) ja presidentti Francois Mitterrandin vaalivoitosta (1981) Ranskan ensimmäiseen futismestaruuteen (1998).

Ja se ei ole kaikin puolin siisti cérémonie, muistavat MM-juhlinnassa 1998 mukana olleet, mutta toisaalta, c’est le football – futis on laiffii.

Ankara torien pudotuspeli alkaa Ranskan ja Belgian ottelulla Pietarin stadionilla.

Julkaistu: 10.7.2018