Kolumni | Toivottavasti Terrence Malickin taistelu ei lopu, toivoo Kalle Kinnunen.
Nämä ovat näitä ensimmäisen maailman ongelmia. Knight of Cups kertoo sielullisesta ahdingosta, johon menestynyt Hollywood-mies on joutunut. Christian Balen näyttelemää Rickiä ympäröivät raha, komeat miehet ja usein vähäpukeiset naiset.
Rick on agentti, joka elokuva-alan kulisseissa välittää varsinaisia luovan työn tekijöitä. Agentit ovat Hollywoodin todellisia vallanpitäjiä: usein he sanelevat, ketkä ohjaavat ja näyttelevät keskenään. Mutta ei Knight of Cupsin ohjaaja-käsikirjoittaja Terrence Malick ole vallasta kiinnostunut. Hän haluaa käsitellä hedonistia riivaavaa merkityksettömyyden tunnetta ja upottaa katsojan siihen kahdeksi tunniksi.
Ensimmäisen maailman ongelmiin lukeutuu myös tämä minua vaivaava kysymys: mikä on Knight of Cupsin asema Malickin uran kolmannen vaiheen elokuvissa?
Vuoden 2011 The Tree of Life on se Malick-elokuva, johon suurin osa katsojista hänet nykyään yhdistää. Siinä Malick sohi kysymyksiä ihmisen paikasta, vanhemmuudesta ja Jumalasta. Heti perään valmistunut To the Wonder oli monille pettymys. Siinä seurattiin ukrainalaisen yksinhuoltajan rakkauselämää ja yksinäisyyttä Yhdysvalloissa. Olisi ihme, jos Knight of Cups saisi lämpimämmän vastaanoton, sillä Malick viittaa taas kintaalla toiveille perinteisestä juonikerronnasta.
Aivan kuten elokuviensa kokeellisuuteen Malick on ihastunut luomaansa kuvaan itsestään tavoittamattomana tekijänä, joka ei anna haastatteluja eikä aina näyttäydy elokuviensa ensi-illoissa. Tämä heijastuu epäilemättä hänen uusien elokuviensa tulkintaan.
Ensin oli 1970-luvun seesteinen Malick. Julma maa oli runollinen tie-elokuva nuorista rakastavaisista. Se oli väkivaltainen, mutta sen kutsuminen rikoselokuvaksi olisi hupsua, koska Malickin todellisuutta hallitsi jo aivan omanlaisensa, kaunis moraali. Julmassa maassa ja sitä seuranneessa Onnellisten ajassa oli vielä melko perinteinen tarinan kaari.
Sitten Malick vetäytyi elokuvanteosta 20 vuodeksi ja sai kulttimaineen. Paluuelokuva Veteen piirretty viiva esitteli metodin, johon kenelläkään muulla amerikkalaistekijällä ei ole varaa: ohjaaja sai kameran eteen A-luokan tähtiä, kuvasi käsikirjoituksen sekä enemmänkin ja leikkasi sitten aivan toisenlaisen tarinan. Adrien Brody, joka oli luullut olevansa pääosassa, suuttui nähdessään elokuvan, jossa hänellä oli vain pari kohtausta.
Minusta Malickin ehyin teos ja sivumennen sanoen yksi maailman parhaista elokuvista on The New World, haikea satu Amerikan löytämisen ajasta, väkivaltaisista ja romanttisista kohtaamisista sekä intiaaniprinsessan matkasta Eurooppaan. Sen kuvasi Emmanuel Lubezki, joka on sittemmin kuvannut kaikki Malickit – sekä muun muassa The Revenantin, jonka parhaat kuvat voisivat olla The New Worldin ylijäämäkamaa.
The Tree of Lifestä alkaneella kolmannella kaudellaan Malick on halunnut maalata ja säveltää elokuvakameralla. Ehkä oikea vertauskuva on kuvanveisto: teokset syntyvät leikkauspöydässä, hitaasti karsimalla. Knight of Cups kuvattiin 2012. Kolme vuotta leikkaajat ja Malick viilasivat sitä irti kirjaimellisen tarinankerronnan vankilasta. Kun Malick näyttää Los Angelesin terästä ja lasia, hän näyttää mielentiloja. Kun elokuvan Rick keskustelee Natalie Portmanin näyttelemän naisen kanssa, ei dialogilla ehkä ole enempää merkitystä kuin hotellihuoneen verhojen liikkeellä.
Knight of Cupsia voi olla helpompi arvostaa kuin rakastaa. Toisaalta ei se niin vaikeaa ole. Pitää vain katsoa, ja tunne kyllä näyttäytyy. Joka tapauksessa kannattaa nauttia, kun valkokankaalla on mahdollisuus, sillä Malickin vapauden tie taitaa olla poikki: hän on päässyt kuvaamaan viimeksi neljä vuotta sitten. Knight of Cupsin perään saatiin purkkiin elokuva, jonka pitäisi valmistua nimellä Weightless. Molemmat ovat tuottajille raskaita: kuvauksia varten otetut lainat kasvavat korkoa leikkausvuosien ajan.
Maailmassa on suurempiakin ongelmia, mutta haluaisin kyllä nähdä lisää Malickia. Toivon, ettei hänen kamppailunsa jäykän tulkinnan ja rahan lainalaisuuksia vastaan lopu. Jokainen Knight of Cupsiin ostettu leffalippu on voitettu taistelu. ■
