Puheenaiheet
Apu

Toimittaja muistelee: Näin Kari Tapion viimeinen haastattelu syntyi

Toimittaja muistelee: Näin Kari Tapion viimeinen haastattelu syntyi

Kari Tapio antoi viimeisen haastattelunsa poikiensa kanssa vain vajaa kuukausi ennen kuolemaansa ja suuttui lehden kansiotsikosta. Se oli kuitenkin enteellinen.
Teksti Liisa Talvitie
Kuvat Kari Kaipainen
Mainos

Sarjassa Avun toimittajat kertovat ikimuistoisista työtehtävistään.

Työni Apu-lehdessä alkoi lokakuun alussa vuonna 2010 vauhdikkaasti, mutta en arvannut, millaista draamaa ja monenlaisia käänteitä olisi syksyn mittaan edessä.

Tein toisena työpäivänäni kansihaastattelun Dannysta ja hänen silloisesta taustaduostaan, D’Voices-yhtyeen nuorista naisista Katja Lukinista ja Varpu Virrasta. Pitkän haastattelun jälkeen oli vuorossa kolmikon kuvaus.

A-lehtien pitkäaikainen valokuvaaja, monessa mukana ollut Kari Kaipainen otti kuvia lehtitalon kellarissa sijaitsevassa studiossa. Danny alkoi yhtäkkiä kalveta ja valitti uupumusta. Selvisi, että diabetesta sairastava laulaja ei ollut syönyt eikä juonut mitään tuntikausiin.

Kari Kaipainen kiikutti hänelle salamannopeasti voileivän ja juotavaa. Väri palasi maestron poskille, ja kuvat saatiin otettua.

”Katja ja Varpu pelastivat henkeni”, Danny julisti Avun kannessa 21.10. Lauseella hän viittasi samana vuonna kokemaansa sydänkohtaukseen.

Kaksi viikkoa myöhemmin olimme Kari Kaipaisen kanssa jälleen keikalla. Tehtävä oli haastava: piti saada laulaja Kari Tapio kolmen poikansa, Jiri, Jani ja Joona Jalkasen kanssa samaan haastatteluun.

Haastetta tehtävään toi nelikon aikataulujen lisäksi se, että Kari Tapio ei suuresta suosiostaan huolimatta ollut Suomen helpoin haastateltava. Toimittajista hänellä oli monenlaisia mielipiteitä.

Paneuduimme kuvaajan kanssa tehtävään sen vaatiman vaikeustason mukaisesti.

Ajoimme lokakuun lopun räntäsateessa Lahteen, jonne isän, poikien ja orkesterin Vieras paratiisissa -kiertue oli ehättänyt. Syksyllä 2010 konsertteja piti olla yhteensä neljäkymmentä.

Sibelius-talo oli loppuunmyyty. ”Tupa on täynnä”, kuten Joona Jalkanen isälleen ennen esitystä huikkasi.

Kymmenen minuuttia ennen konsertin alkua Kari Tapio keskittyi backstagella piippuunsa. Kirjoitin juttuni alkuun, miten ”laulajan keskimmäinen poika, basisti Jani Jalkanen on kuin itse rauhallisuus, kun kuopus Joona Jalkanen juoksentelee mikkovilkastuksena takahuoneen ja lavan väliä”.

Vain esikoinen Jiri Jalkanen puuttui porukasta, mutta hän tuli mukaan tarinaan myöhemmin.

Kari Tapio valitti takahuoneessa selkäänsä ja kertoi pitävänsä tipatonta yllä kiertueen aikana. Ja sauvakävelevänsä aina, kun ehtii.

Parituntisen konsertin aikana ei väsymyksestä tai selkävaivoista ollut tietoakaan. Konsertissa kuultiin kaikki Kari Tapion ikivihreät, ja loppukiitoksissa yleisö nousi aplodeeramaan seisaaltaan.

Pari päivää Lahden-keikan jälkeen tapasimme Helsingissä. Haastattelu tehtiin legendaarisessa Sea Horse -ravintolassa. Koolla oli nyt koko Jalkasen miesväki. Tunnelma oli leppoisa ja selvästi rennompi kuin Sibelius-talon takahuoneessa.

Jalkaset olivat muuten aika tavallisia suomalaismiehiä, mutta epätavalliseksi perheen elämän oli tehnyt isän ammatti, julkisuus ja aika ajoin häntä riivanneet juomaputket.

– Niin kauan kun muistan, isä on ollut tien päällä, Joona Jalkanen sanoi.

Jani jatkoi, että pojat ja perheen äiti, Pia Viheriävaara, ovat nähneet muusikon uran jyrkät ylä- ja alamäet, sen, miten rasittavaa kiertue-elämä oli ollut.

Kari Tapio oli itse myös kertonut avoimesti juomisestaan, sairastumisestaan ja joutumisestaan ohitusleikkaukseen. Miehen kamppailu omia pirujaan vastaan oli ollut jo vuosia koko kansan nähtävissä. Siksi kansa rakasti häntä, eikä laulajan suosio hiipunut retkahduksista huolimatta.

– Kurjiinkin puoliin tottuu, mietti Jiri Jalkanen.

– Kielteistä meille on ollut julkisuus, jossa on kerrottu jokainen isän tekeminen ja tekemättä jättäminen. Varsinkin kouluaikoina se kiusasi, Jani Jalkanen sanoi.

Yhteen ääneen pojat totesivat, että he ovat huolissaan isän jaksamisesta. Siihen Kari Tapio ei sanonut mitään.

Jutun kansiotsikko tehtiin siitä. Kokonaisuudessaan se kuului seuraavasti: Kari Tapion pojat harvinaisessa haastattelussa: ”Olemme huolissamme isän jaksamisesta.”

Lehti ilmestyi isänpäivän alla, torstaina 11.11.

Olin Akateemisessa kirjakaupassa ostoksilla, kun kännykkäni soi. Toisessa päässä oli Kari Tapio, joka oli raivoissaan kansiotsikosta. Hän huusi suoraa huutoa eikä antanut minulle suunvuoroa.

Tilannetta ei auttanut, vaikka pääsin huikkaamaan väliin, että otsikko oli suora sitaatti hänen poikiensa puheista. Muistutin laulajaa myös siitä, miten hänen kuopuksensa Joona sanoi haastattelussa, että isän olisi pidettävä alkuvuonna lomaa. Uusi kiertue alkaisi 18. maaliskuuta.

Sitä kiertuetta ei koskaan tullut.

Kari Tapio kuoli 7. joulukuuta. Hän oli lähtenyt baanalle itsenäisyyspäivänä, ja matka katkesi seuraavana iltana kotipihalle. Sain tiedon laulajan kuolemasta Avun toimituspäällikkö Tuomas Marjamäeltä.

Uutinen oli kuoleman jälkeisenä aamuna järkytys.

Kansanmiehen viimeinen matka oli siunaustilaisuus Tapiolan kirkossa. Oli kylmä pakkaspäivä, talvipäivänseisaus 22. joulukuuta.

Olin paikalla valokuvaaja Petri Mularin kanssa ja näimme, kun laulajan perheen ja kollegoiden lisäksi kirkko täyttyi hänen ihailijoistaan. Paikalla olivat muun muassa Danny, Matti Esko vaimonsa Pirjon kanssa, Paula Koivuniemi, Esa Nieminen, Jari Tervo, Kari Hotakainen ja Pirkka-Pekka Petelius.

Kirjoitin, kuinka häkellyttävää valtavan surijajoukon hiljaisuus oli. Kirkkoon mahtui 800 ihmistä, ulkopuolelle jäi satakunta surijaa kuuntelemaan äänentoistolaitteista siunaustilaisuuden ohjelmaa.

Saattoväki lauloi kirkossa Kari Tapion laulut Valoon päin, Kuin taivaisiin ja Myrskyn jälkeen. Vesa-Matti Loiri esitti kitaristi Peter Lerchen kanssa Oi muistatko vielä sen virren.

Kari Tapion arkkua olivat kantamassa omaisista Joona Jalkanen ja laulajan läheinen ystävä Ilkka Vainio.

Arkkuun omaiset olivat pyytäneet Kari Kaipaisen ottaman Avun kansikuvan, sen saman, jonka otsikosta Kari Tapio oli ollut tuohtunut.

Se oli viimeinen kuva isästä ja hänen pojistaan.

Löydät koko numerossa 45/2010 julkaistun Kari Tapion ja Joona, Jani ja Jiri Jalkasen yhteishaastattelun alla olevasta linkistä.

Julkaistu: 2.2.2018