Tuulilasi

Tiestön yhä heikkenevä kunto huolettaa suomalaisia


LähiTapiolan selvityksen mukaan teiden kunto huolestuttaa autoilijoiden enemmistöä. Suurin osa autoilijoista on sitä mieltä, että teiden kunto on myös huonontunut viimeisen viiden vuoden aikana. Huonokuntoiset tiet voivat aiheuttaa vaaratilanteita, mutta ne myös hidastavat matkantekoa.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan 64 prosenttia suomalaisista autoilijoista on vähintään melko huolestunut maamme teiden kunnosta liikenneturvallisuuden kannalta. Kyselytutkimuksessa selvisi, että alueelliset näkemyserot ovat suhteellisen vähäisiä, joten ihmiset ympäri Suomen kantavat huolta teiden turvallisuudesta. Tien käyttäjistä 65 prosenttia onkin sitä mieltä, että teiden kunto on viimeisen viiden vuoden aikana muuttunut huonompaan tai selvästi huonompaan suuntaan.

”Suomalaisten huoli teiden kunnosta ei yllätä, sillä aiheesta on puhuttu paljon viimeisen 10 vuoden aikana. Suomessa pääväylät ovat kuitenkin edelleen suhteellisen hyvässä kunnossa. Suurimmat ongelmat ovat pääväylien ulkopuolella maakunnissa, joihin määrärahoja ei ole yhtä helposti saatavissa. Positiivista on, että tuoreessa budjettiesityksessä olisi luvassa lisärahaa teiden kunnossapitoon”, kertoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.

Niemisen mukaan teiden kunnon huonontuminen ei ole vielä lisännyt vakavien onnettomuuksien määrää, koska nopeusrajoituksilla on voitu hillitä riskejä. Matkanteko on kuitenkin monilla teillä hidastunut aiemmasta.

Väylän teettämän yhteenvedon mukaan vuonna 2018 tieverkon korjaukseen ja hoitamiseen myönnettiin rahoitusta yhteensä 441 miljoonaa euroa. Kun tammikuussa tarkasteltiin väylien kunnossapidon näkymiä vuodelle 2019, korjausvelkaa oli kertynyt 2,5 miljardia euroa. Niemisen mukaan valtio saa verotuloja tieliikenteestä noin 8,5 miljardia euroa vuodessa. Siitä alle 2 miljardia käytetään liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi.

Liikenteen ennakointi ja huonokuntoisista teistä ilmoittaminen edistävät liikenneturvallisuutta

”Yksiselitteistä ratkaisua teiden kunnon parantamiseksi ei ole, kun kyse on rahasta ja rahoituksesta. Ehdotuksia nastarengasverosta ja nastarenkaiden kieltämisestä on väläytelty, mutta se ei poista teiden rapistumisen ongelmaa, joka pääasiassa johtuu Suomen ilmastosta”, huomauttaa Nieminen.

Nopeuksien alentaminen lisää Niemisen mukaan turvallisuutta ja on hyvä keino silloin, kun tieosuutta ei saada kuntoon. Harvoin tien huono kunto tai tiessä oleva iso kuoppa tulee autoilijalle täysin yllätyksenä. Maltilliset ajonopeudet, ennakoiva ja jatkuva liikenteen tarkkaileminen ja näköaistin aktiivinen käyttäminen edistävät liikenneturvallisuuttamme.

!hmisiä pitäisi muistuttaa ja kehottaa tekemään ilmoituksia huonokuntoisista teistä entistä herkemmin ja aktiivisemmin, jotta saisimme kohdistettua enemmän painetta teiden kunnossapitoon ja konkreettisiin tekoihin. Moni ei varmaankaan edes tiedä, minne ilmoituksen voi tehdä. Väyläviraston eli Väylän verkkosivuilta löytyy palautelomake sekä numero, johon voi ilmoittaa turvallisuusongelmista”, vinkkaa Nieminen.

Väylän mukaan Suomessa on päällystettyjä maanteitä kaiken kaikkiaan noin 50 750 kilometriä, josta huonokuntoisen maantien osuus on 7 050 kilometriä. Päällystettyjen teiden kunnolla on suuri merkitys paitsi päivittäiseen liikkumiseen myös elinkeinoelämän kilpailukykyyn.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn toteutti Kantar TNS. 17 – 23.5.2019 tehtyyn kyselyyn osallistui 1050 suomalaista, jotka olivat iältään 15–74-vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on +/-3,1 prosenttiyksikköä.

(Lähde: LähiTapiola, kuva: Katri Eskola)

Julkaistu: 21.8.2019