Apu

Testamentin tekeminen kannattaa – Jos vainajalla on rintaperillisiä, leski ei peri ensisijaisesti mitään


Omaisuutensa käytön ennakointi kannattaa, vaikkei istuisikaan suuren rahakasan päällä. Parhaimmassa tapauksessa testamentilla saa estettyä tulevan perikuntansa veriset riidat.
Kuvat Getty Images

Ajatteletko, että perit puolet aviopuolisosi omaisuudesta, mikäli hän kuolee ensin? Tämä on yleinen käsitys, mutta valitettavan väärä. Mikäli vainajalla on rintaperillisiä, leski ei lain mukaan ensisijaisesti peri mitään.

Leskellä saattaa olla niin sanottu avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen, mikäli puolisot eivät ole avioehtosopimuksella toisin sopineet tai omaisuutta ei ole määrätty avio-oikeuden ulkopuolelle muulla asiakirjalla.

Avio-oikeus tarkoittaa oikeutta saada puolet puolisoiden yhteenlasketusta nettovarallisuudesta. Tämän avio-osan määrää laskettaessa lesken omaisuus otetaan huomioon.

Tämä avio-oikeuteen liittyvä puolittamisperiaate sekoitetaan usein perimysoikeuteen, ja luullaan, että vainajan omaisuudesta puolet kuuluu aina leskelle.

Leski perii puolet vainajan omaisuudesta vain, jos vainaja on testamentissaan niin määrännyt. Mikäli vainaja on lapseton eikä leskellä ole omaisuutta, leski saa ensin puolet vainajan omaisuudesta avio-oikeuden nojalla, ja toisen puolen perinnöksi.

Testamentti kannattaa laatia vielä, kun on terve

Tyypillinen tilanne voi olla seuraavanlainen: puolisoilla on yhteinen kotitalo, lisäksi molemmilla on omat pankkitilit ja autot, ja kaksi yhteistä lasta.

Kun toinen kuolee eikä avioehtosopimusta tai testamenttia ole, leski pitää omaisuutensa, eli puolet talosta, pankkitilinsä ja autonsa. Vainajan omaisuus eli puolet talosta, tilivarat ja auto, menee perinnöksi kahdelle lapselle, molemmille puolikkaan osuudella.

Mikäli tilannetta halutaan muuttaa ennen kuolemaa lesken hyväksi, on tehtävä testamentti, jossa määrätään leskelle perinnöksi omaisuutta joko omistus- tai hallintaoikeudella. Näin voidaan turvata esimerkiksi lesken asumisoikeutta.

Testamentin voi laatia kuka tahansa täysi-ikäinen, testamenttikelpoinen henkilö, elämänsä missä hyvänsä vaiheessa. Jos koko omaisuutensa haluaa lahjoittaa yhteen kohteeseen, testamentin tekeminen on yleensä helppoa. Testamentin voi tehdä itse, kunhan se on kahden esteettömän todistajan todistama, ja tarkasti määrämuotoinen.

Testamentti on suotavaa tehdä terveenä, sillä se edellyttää itsenäistä tahdonmuodostusta. Etenevä muistisairaus ei yleensä ole este testamentin tekemiselle, mutta liitteeksi voi pyytää lääkärinlausunnon testamentintekijän kelpoisuudesta. Se saattaa olla tärkeä todiste, mikäli vainajan testamentti riitautetaan oikeudessa kuoleman jälkeen.

Tarkkana muotovirheiden kanssa

Itse tehtäessä testamentissa on syytä olla tarkkana muotovirheiden, muiden epäselvyyksien ja käsitteiden varalta, ettei sekoita vaikkapa omaisuuden hallinta- ja omistusoikeutta. Testamentti voidaan nimittäin julistaa pätemättömäksi muotovirheiden vuoksi.

Mikäli veroseuraamukset jäävät testamentin laatijalta miettimättä, rakkaan mökkisi perinyt ystävä saattaakin joutua myymään sen perintöverojen vuoksi. Testamentilla voi määrätä, että perintöverot maksetaan kuolinpesän varoista.

Testamentin laadinnassa on siis hyvä käyttää apunaan asiantuntijaa, vaikka perittävää omaisuutta ei olisi paljon. Asiantuntijan käyttämisestä syntynyt kustannus on pieni, ja se voi säästää oikeusprosessilta. Usein tällaisen palvelun löytää omasta pankistaan tai vakuutusyhtiöstään.

Suomessa testamenttia ei tarvitse rekisteröidä esimerkiksi maistraattiin tai lakimiehelle, eikä testamentin todistajien tarvitse tietää asiakirjan sisältöä. Perillisensä ja lähipiirinsä voi siis pitää Agatha Christien dekkareista tutussa jännityksessä loppuun saakka.

Testamentilla voidaan välttää myös suvun perintöriidat.

Testamentilla voi määrätä hyvinkin yksityiskohtaisesti, mitä omaisuudelle kuoleman jälkeen tapahtuu.

Kuka perii lapsettoman?

Lapsia ja aviopuolison oikeuksia ei voi testamentilla ohittaa, mutta loppua omaisuuttaan voi testamentata myös muille kuin perimyskaareen kuuluville tahoille, kuten ystävilleen tai yleishyödyllisille järjestöille.

Testamenttiin voi kirjoittaa hautajaistoiveensakin, ja vainajan toiveiden toteutuminen on hautajaisjärjestelyissä ensisijalla.

Mutta ennen kuin alkaa pohtia testamentin tarpeellisuutta, on varmistuttava, että omaisuutta on enemmän kuin velkoja. Velat maksetaan kuolinpesästä aina ensimmäisenä.

Lapsettoman ja naimattoman viimeinen tahto on monella tapaa testamenteista helpoin, mutta silti tärkeä: jos vainajalla ei ole testamenttia eikä lähiomaisia, omaisuuden perii valtio. Varat päätyvät silloin yhteiskunnan hyväksi, mutta moni meistä osoittaisi omaisuutensa mielummin ehkä tietylle henkilölle tai tiettyyn hyväntekeväisyyskohteeseen.

Ilman testamenttia lapsettoman sinkun perintö menee vanhemmille, tai jos he eivät ole elossa, sisaruksille. Mikäli vainajalla ei ole sisaruksia tai heidän jälkeläisiään, perintö menee isovanhemmille – jos he eivät ole elossa, näiden lapsille eli sedille, enoille ja tädeille.

Mikäli testamentin tekijä on ollut naimisissa ja eronnut, mutta omaisuuden jaosta ei ole erotilanteessa tehty osituskirjaa, on otettava huomioon avioliittolain määräykset mahdollisesta ex-puolison avio-oikeudesta omaisuuteen. 

Yksineläjän kannattaa varmistaa, että joku tietää testamenin olemassaolosta tai että se löydetään helposti, sillä testamentista eivät välttämättä tiedä muut kuin todistajat.

Vain 15 % suomalaisista tehnyt testamentin

Syyskuussa Iro Research Oy:n toteuttaman tutkimuksen mukaan 15 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin, ja 40 prosenttia harkinnut sen tekemistä.

Tärkein syy testamentin tekemiselle on, että tekijä haluaa päättää omaisuutensa käytöstä kuoleman jälkeen. Testamentilla halutaan myös muistaa tärkeitä ihmisiä sekä tehdä verosuunnittelua perijöiden puolesta.

Tutkimuksen mukaan testamentin tekevät useimmiten yli 65-vuotiaat, korkeasti koulutetut ja eläkeläiset.

Testamenttilahjoittaminen on useissa länsimaissa hyvin yleistä, ja kiinnostus testamentilla lahjoittamiseen on kasvanut Suomessakin. Joissain maissa testamenteilla saadaan jopa 20–30 prosenttia hyväntekeväisyystyön rahoituksesta, Suomessa luku on alle viisi prosenttia.

Yleishyödylliset järjestöt eivät maksa perintöveroa, joten sitä voi pitää osana testamenttiin liittyvästä verosuunnittelusta.

Testamentin kohteena olevissa hyväntekeväisyysjärjestöissä suomalaisia kiinnostavat tutkimuksen mukaan eniten sairauksien hoito ja terveyden edistäminen, lasten ja nuorten hyvinvointi kotimaassa sekä luonnonsuojelu. Myös vanhusten hyvinvointi kotimaassa, tiede ja koulutus sekä eläinten hyvinvointi ovat mieluisia lahjoituskohteita.

Lähteet: Suomen muistiasiantuntijat, Talouskoulu Pantteri, Taloustaito-lehti, Viestintätoimisto Manifesto

Julkaistu: 25.11.2019