Apu

Terveyttä luonnosta – kriisiin auttaa luonnonrauha

Terveyttä luonnosta – kriisiin auttaa luonnonrauha
Luonnossa kulkeminen on hyväksi terveydelle. Suomessa myös uimaan voi mennä yleensä varsin huoletta, sillä vesistöt ovat täällä paremmassa kunnossa kuin Ruotsissa.
Julkaistu: 29.6.2021
Luonnossa kulkeminen helpottaa huolta ja ahdistusta. Metsähallituksen mukaan vuoden 2020 pandemia-ajan alku lisäsi kansallispuistoissa käyntiä viidenneksellä edellisestä vuodesta. Ryntäys luontoon todennäköisesti helpotti stressaavassa tilanteessa.
Psykologian professori Kalevi Korpela kertoo Tampereen yliopistossa toteutetussa kyselytutkimuksesta, jonka mukaan 69 prosenttia kyselyyn vastaajista kertoi, että korona-aikaan liittyvän huolen ja ahdistuksen koettiin helpottavan luonnossa. Kyselyyn osallistui 714 vastaajaa maalis–toukokuussa 2020.
Suurin osa ihmisistä koki koronakriisin huolien ja ahdistuksen helpottavan luonnossa.
– Stressitilan helpotus näkyy nopeasti fysiologisesti. Esimerkiksi sydämen sykevaihteluun tulee edullinen muutos, kun kävellään luonnossa.
Korona-aikana kansallispuistoissa on ollut kävijöitä ruuhkaksi asti. Joissakin puistoissa kävijämäärä kasvoi jopa 60 prosentilla. Pääkaupunkiseudulla ruuhkaisimmat kohteet olivat Nuuksion Haukkalampi, Sipoonkorven Kalkkiruukin alue, Meiko ja Porkkala. Muualla Suomessa ruuhkaisinta oli Kurjenrahkan ja Repoveden kansallispuistoissa.
”Sydämen sykevaihteluun tulee edullinen muutos, kun kävellään luonnossa.”
Psykologian professori Kalevi Korpela
– Luonnon rauhallisuus ja hiljaisuus ovat kärkipäässä tekijöinä, jotka tekevät luonnosta merkityksellisen ja rentouttavan paikan. Tässä tilanteessa ne tekijät tietysti hieman kärsivät, Korpela sanoo.
Toisaalta pandemia-aikana moni koki yksinäisyyttä sosiaalisten kontaktien puutteen vuoksi. Siten ruuhkaisista kansallispuistoista saattoi saada kaivattua kontaktia toisiin ihmisiin.

Uintirannat ovat hyvässä kunnossa

Kesähelteillä Suomessa voi mennä melko lailla huoletta uimaan yleiseltä rannalta. Euroopan uimavesiraportin perusteella maamme yleisistä uimarannoista yli 95 prosenttia on vedenlaadultaan erinomaisia tai hyviä.
Arvio perustuu 303 yleisen uimarannan seurantaan viime kesältä. Näistä rannoista 225 on sisävesien rannalla, loput meren äärellä. Raportissa ei huomioitu sinilevää.
Edelliseen raporttiin verrattuna arvio uimavesien laadusta oli parantunut hieman. Tähän tosin vaikutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan eniten se, että rannoilta oli saatu otettua näytteitä aiempaa kattavammin.
Ruotsin me voitamme uimarantamaaottelussa selvästi.
Suomen uimavedet ovat hieman eurooppalaista keskitasoa paremmassa kunnossa, mutta koko Euroopassakin vedenlaatu on hyvä ainakin yhdeksällä kymmenestä yleisestä rannasta.
Naapurimaan Ruotsin voitamme uimarantamaaottelussa kuitenkin selvästi. Ruotsin uimavesistä aavistuksen alle 90 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa.

Vauhtia ja voimaa värikasviksista

Kasvispainotteisen ja hedelmiä sisältävän ruokavalion terveyshyödyt on todettu lukuisissa tutkimuksissa. Uudessa tutkimuksessa kartoitettiin niiden vaikutusta kuusikymppisten toimintakykyyn. American Journal of Clinical Nutritionissa julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 2 500:ttä kuusikymppistä kahdentoista vuoden ajan.
Kävi ilmi, että kasviksista ja hedelmistä saadut karotenoidit vaikuttivat kuusikymppisten lihaskuntoon ja liikuntakykyyn ylläpitävästi. Puristusvoima kasvoi karotenoidipitoisen ruokavalion myötä, samoin kävelyvauhti.
Karotenoidia sisältävät kasvikset ovat väriltään keltaisia, vihreitä, punaisia tai oransseja. Karotenoidesta varsinkin lykopeenia, luteiinia tai tseaksantaania sisältävät kasvikset vaikuttivat kuusikymppisiin suostuisasti.
Lykopeenia on muun muassa tomaatissa. Vihreissä vihanneksissa, kuten pinaatissa ja lehtikaalissa, on paljon luteiinia ja tseaksantaania.
”Jos me kohtelemme luontoa yhtä huonosti kuin tähän saakka, huonosti käy. Koronatauti opettaa meille, että luontoa täytyy kunnioittaa eikä sitä saa riistää.”
Arkkiatri Risto Pelkonen (Apu 6/2021)
Kommentoi »