Apu

Terveydenhuollon romahdus: kymmenettuhannet suomalaiset joutuneet asiakasmaksuistaan velkakierteeseen

Terveydenhuollon romahdus: kymmenettuhannet suomalaiset joutuneet asiakasmaksuistaan velkakierteeseen

Ulosottoperintään asti päätyvien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen määrä on räjähtänyt käsiin.
Teksti Apu-toimitus
Mainos

Viime vuonna ulosottoperintään asti päätyi huolestuttava määrä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, lähes 400 000 kappaletta. Se on viidenneksen enemmän kuin vuonna 2015. 

Eniten ulosottoon meni sairaala- ja laitoshoidon maksuja, 125 951 kappaletta, sekä hammashoitomaksuja, 69 436 kappaletta.

Kymmenettuhannet suomalaiset eivät siis selviä perusterveydenhuollon maksuistaan. 

– Ulosottovelkojen määrä kertoo esimerkiksi paljon sairastavien ahdingosta. Heille tulee asiakasmaksujen lisäksi usein paljon muitakin kuluja, kuten lääkeostoja ja matkakuluja. Kokonaissumma muodostuu todella suureksi, Suomen sosiaali ja terveys ry:n tutkimuspäällikkö Anne Perälahti sanoo.

Paljon sairastavat, työttömät ja pienituloiset saattavat joutua noidankehään: toimeentulo ei riitä terveydenhuollon asiakasmaksuihin, ja rahaa ulosottovelkojen pulittamiseen haetaan esimerkiksi pikavipeistä. Huono tilanne pahenee entisestään.

– Tällaista ei pitäisi Suomessa tapahtua. Kenenkään ei pitäisi joutua peruspalveluiden takia velkakierteeseen, josta ulospääsy on lähes mahdotonta.

Perustuslain  mukaan jokaiselle pitäisi turvata sosiaali- ja terveyspalvelut, sosioekonomisesta tilanteesta riippumatta. 

– Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen kuuluu perustuslakivaliokunnankin mukaan se, että asiakasmaksujen suuruuden takia kukaan ei jää ilman palveluja, sanoo Valtakunnanvoudin ulosottotilastoja tutkinut Kansaneläkelaitoksen tutkija Vappu Verronen.

Suomalaiset eivät ole maantieteellisestikään tasa-arvoisia. 

Kunnat päättävät itsenäisesti maksukäytännöistä ja maksujen suuruudesta, kunhan ne eivät ylitä valtioneuvoston asetuksen maksimisummaa. Esimerkiksi Helsingissä asuville 11 prosentille suomalaisista käynti terveyskeskuslääkärin vastaanotolla virka-aikana on maksutonta.

– Maksuttomuuteen liittyvät pelot eivät ole toteutuneet Helsingissä. Terveysasemille ei syntynyt ruuhkia eivätkä asiakkaat käyneet useammin vastaanotolla kuin aiemminkaan, Soste ry:n Perälahti sanoo.

Asiakasmaksulain 11. pykälän mukaan kunnat saisivat alentaa – tai kokonaan anteeksiantaa – sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tapauskohtaisesti. 

– Kunnat eivät ilmeisesti käytä terveydenhuollossa asiakasmaksulaissa olevia huojennusmekanismeja. Toimeentulotuki on tavallaan korvannut sen, ja sillä maksetaan asiakasmaksuja, Verronen kertoo.

Pykälä on kunnissa huonosti tunnettu ja kuntalaisille heikosti informoitu, tutkijat sanovat.

– Maksujen huojentamismahdollisuutta tulisi käyttää enemmän kunnissa ja tulevissa maakunnissa. Kunnissa pitäisi olla viisautta tajuta, ettei maksujen ylin taso aina ole paras.

Maksujen poistaminen ei miellyttäisi ainakaan perintäyrityksiä. Kuntien ulosottovelkojen periminen on iso bisnes: asiakasmaksuja perittiin ulosotossa viime vuonna noin 19 miljoonan euron verran. 

Kuntaliiton selvityksen mukaan yli puolessa kunnista asiakasmaksujen perinnän hoitaa yritys. Julkisen saatavan ulosotossa perintätoimisto ei perintälain mukaan kuitenkaan saa esiintyä hakijana tai asiamiehenä. Suuri osa kunnista kiertää sääntöä käyttämällä perintätoimistoa niin sanottuna teknisenä toimijana, sanoo Verronen.

Maaliskuussa julkaistun perintäyhtiö Lindorffin analyysin mukaan joka kymmenes maksumuistutus lähtee yli 65-vuotiaille. 

Asiakastieto Oy:n mukaan vuonna 2016 uudet maksuhäiriömerkinnät kohdistuvat entistäkin useammin samoille, jo maksuvaikeuksissa oleville kuluttajille. Keskimäärin yhdellä henkilöllä on seitsemän eri velkaa.

Yhdeksi syyksi tilanteeseen tutkimuspäällikkö Perälahti esittää terveydenhuollon maksukattojen ja maksujen omavastuuosuuksien suuruutta. 691 euron vuotuinen maksukatto on korkea, jos elää vaikka 760 euron kuukausittaisella takuueläkkeellä.

– Kun päälle lasketaan lääkkeet ja matkat, suun terveydenhuollosta puhumattakaan, terveydenhuollon kokonaismenot vastaavat perusturvan minimitasolla elävällä kahden kuukauden tuloja. Suostuisiko yksikään palkansaaja tällaiseen yhtälöön? Perälahti kysyy.

Toinen syy löytyy pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen päätöksistä. Esimerkiksi tasasuuruisia terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin vuoden 2016 alussa lähes 30 prosenttia.

Sosiaaliturvaetuuksien leikkaaminen vuoteen 2019 asti asettaa ihmiset entistä suurempaan ahdinkoon, eikä väestön vanhetessa sairastavuus tästä ainakaan yhtään vähene, Perälahti muistuttaa.

Sipilän hallituksella ei ole aikomustakaan parantaa tilannetta. 

Tällä hetkellä työn alla on asiakasmaksulain kokonaisuusuudistus. Työryhmä esittänee ehdotuksensa hallitukselle vuodenvaihteessa, voimaan uusi laki tulisi vuonna 2020.

Sen sijaan, että hallitus ajaisi asiakasmaksulain kohtuullistamista, maksukäytäntöjen yhtenäistämistä ja huojennuspykälän velvoittavuutta kunnille, se lausui valtioneuvoston tiedotteessa huhtikuussa 2016: ”hallitus haluaa pitää kiinni säästötavoitteistaan esimerkiksi säätämällä kuntien sote-palveluille vähimmäismaksurajat”.

Näkemiin siis kuntien harkinnanvara ja Helsingin ilmaiset terveyskeskuskäynnit.

Teksti Meri Eskola

Kuva iStock

Julkaistu: 17.11.2017