Image

Tervetuloa sinivalkovenäjälle! | pääkirjoitus



Tervetuloa sinivalkovenäjälle! | pääkirjoitus

”Jos joka kerta olisi jokainen tuotantolaitos ­laitettu kiinni, kun on ongelmia ollut, niin ei meillä olisi yhtään teollista työpaikkaa”, elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) kommentoi toukokuun alussa Talvivaaran nikkeli­kaivoksen aiheuttamia ongelmia.

Niitä on riittänyt: ympäristöön leviävä mädän kanan­munan haju, työntekijän kuoleminen rikkipilveen, suola­veden pilaamat järvet, joiden vedestä on löytynyt myös uraania, sekä huoli, miten tämä kaikki vaikuttaa alueen matkailuelinkeinoon. Huhtikuussa tehdasalueen prosessialtaasta löytyi 30 kuollutta lintua. Kainuun ely-keskus on tyytynyt heristämään sormea: sen mukaan kaivos ei aiheuta välitöntä haittaa tervey­delle tai ympäristölle. Häkämies ei katso, että asiaan puuttuminen kuuluisi hänelle.

Elinkeinoministerin tokaisun perusteella ongelmia siedetään, koska teollisuushaaran uskotaan luovan taantuville alueille uusia työpaikkoja. Tarkoitus pyhittää keinot. Mutta entä jos kyseessä olisivatkin kasvukeskusten luovan alan työpaikat?

Talvivaarassa on kutakuinkin saman verran työntekijöitä kuin Kansallisoopperassa. Kuvitellaanpa, että oopperamusiikin desibelitaso aiheuttaisi naapurustolle päänsärkyä, Puhdistuksen lavasteissa olisi jäänteitä uraanista ja vesielementin kemikaalit tappaisivat Töölönlahden pullasorsat. Ongelmien pelättäisiin jo uhkaavan yleisurheilun EM-kisojen keihäsfinaalia. Miten hallitus reagoisi?

Väitän, että pytinki suljettaisiin viikossa, ja ministeri Paavo Arhinmäki (vas.) ottaisi asiasta kaiken kunnian. Kulttuuri ani harvoin pilaa ympäristöä. Silti teollisuuden työpaikat tuntuvat olevan poliitikolle niitä ainoita oikeita työpaikkoja.

Tervetuloa sinivalkovenäjälle! Meillä vielä jaksetaan uskoa isoihin yksiköihin, joille tarjotaan niiden aseman sementoivia erillisratkaisuja ja etuoikeuksia. Tietämme viitoittavat yrmeät isäsitruunaiset, jotka uskovat, että mitä raskaampi investointi, sen vakaammin työpaikka on pultattu kiinni ongelmakunnan routaan.

Totta kai syrjäseuduille tarvitaan työpaikkoja ja kaivosteollisuus tarjoaa niitä varmasti – joskin Talvivaaraan on kohdistunut katteettomaksi ­osoittautuneita odotuksia. Markkinatalous kuitenkin edellyttää, että yritykset noudattavat lupaehtojaan, ja niiden rikkomisesta rangaistaan. Piittaamattomuus luonnosta ja asuinympäristöstä ei voi olla kilpailuvaltti.

Tulevaisuuden menestysyritykset saattavat löytyä aivan vastakkaisesta suunnasta. Jos jokin on kasvava bisnes, niin ympäristöhaittojen vähentäminen. Suomi on yksi cleantechin johtavia maita, ja älykkäitä lajittelurobotteja kehittelevä ZenRobotics yksi alan kiinnostavimpia firmoja. Jutussa Kuinka maailma pelastetaan kirjoittajamme Tero Kartastenpää perehtyy yritykseen, jossa yhdistyvät nörtti­huumori, bisnesvainu ja aito idealismi.

Lopuksi mitalikahvit: Imageen säännöllisesti kuvaava Juuso Westerlund nimettiin huhtikuussa vuoden 2011 aika­kauslehti­kuvaajaksi. Aikakausmedian raati perusteli valintaa näin: ”Kaunistelematon ja rohkea oma tyyli, jossa nousee aidontuntuisesti esiin kohteiden monet vivahteet, huumoria unohtamatta. Westerlund tuo kuvillaan aikakauslehteen sievistelemättömästi raportoivaa ja tilannekeskeistä ajankuvaa ja lisää kiinnostavuutta.” Kaunistelematon, rohkea, kiinnostava ja hauska. Juuri sellainen myös Image haluaa olla. Tähän lehteen Westerlund kuvasi energiajuomaa nauttivia nuoria. 

24.5.2012 Mikko Numminen

Image 5/2012

Julkaistu: 24.5.2012