Apu

Tellervo Koiviston lonkka leikattiin – Näin hän kertoo Avulle onnettomuudesta: ”Lensin alas ja heti tajusin, ettei tämä hyvää tiedä”

Tellervo Koiviston lonkka leikattiin – Näin hän kertoo Avulle onnettomuudesta: ”Lensin alas ja heti tajusin, ettei tämä hyvää tiedä”
Apu haastatteli lonkkaleikkauksesta toipuvaa Tellervo Koivistoa: – Joka päivä ajattelen kuolemaa – siis elän. Että ovatko kivut tallella – niistä en tiedä, kipulääkkeet ovat, hän kommentoi tumman huumorin sävyttämään tapaansa.
Julkaistu: 29.12.2020

Rouva Tellervo Koiviston ääni puhelimessa on ennallaan, ja niin ovat tummanlainen huumorintaju ja kyky kehrätä tapahtumista tarinoita. Vaikka hän makaakin Töölön sairaalassa ja odottelee siirtokuljetusta Oulunkylän kuntoutussairaalaan.

Neljä päivää sitten, joulupäivänä hän kaatui kotonaan, lonkka murtui, leikkaus tehtiin tapaninpäivänä.

Näin hän kertoilee:

– Olin ollut miehen haudalla käymässä, palasin turvamiehen kanssa kotiin Katajanokalle puoliltapäivin ja toivottelin hänelle joulunjatkot. Minulla on koroke, jolla treenaan askeltamista. Heti ensiaskeleella se tapahtui: lensin vinosti taaksepäin alas, ja heti tajusin, ettei tämä hyvää tiedä. Arvasin, ettei ole ylösnousemista.

"Olo oli epämääräinen, tunsin, että nyt minua keikutetaan, ja sitten lääkäri sanoi, että leikkaus on ohitse!"

Rouva Koivisto kertoo, että näkösällä oli kaksikin lankapuhelinta, mutta niiden luo hinautuminen ei onnistunut. Hän yritti huutaa apua, mutta eihän pyhänä kukaan sattunut kuulolle.

– Alkoi paikat puutua, koetin vähän vaihtaa asentoa siinä – ja tunsin jotain kovaa selkäpuolella: kännykkä. Sen kaivaminen käsille otti voimille, mutta onnistui ja soitin Assille.

Tuli ambulanssi ja kyyti vei Töölön tapaturma-asemalle.

– Seuraavana aamuna siinä oli ympärillä ortopediä ja sairaanhoitajaa. Olo oli epämääräinen, tunsin, että nyt minua keikutetaan, ja sitten lääkäri sanoi, että leikkaus on ohitse!

Lonkkamurtuma myös 2014

Tapahtumien kulku oli Tellervo Koivistolle turhan tuttua: huhtikuussa 2014 hän kaatui selälleen Tähtelän perennapuskassa, mursi lonkkansa – toisen kuin nyt – leikattiin, ja kuntoutui sisulla.

– Samat operaatiot ovat edessä nyt. Mutta ei kannata odottaa, että lopputulos olisi yhtä hyvä kuin silloin. Sen jälkeen selvisin kepillä, tästedes täytynee tukeutua rollaattoriin.

Läheisimmät ehtivät jutella pariinkin kertaan ennen leikkausta, presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion kukkapuskakin ehti perille ennen leikkausta.

Kaikki nämä välivuodet Tellervo Koivisto on ollut sisukas lenkkeilijä. Joka ikinen aamu, satoi, paistoi tai tuuli, hän on pyrkinyt tekemään lenkin kotinurkilla Katajanokalla.

Huonolla säällä ja liukkaalla kelillä lyhyemmän, hyvällä säällä reilun kierroksen. Kotona hän antaa itselleen pisteitä lenkin sujumisesta ja jalkojen huteruuden asteesta.

Periaatteessa skaala on koulunumeromainen, nelosesta kymppiin, muttei hän viitsi masentaa itseään seiskaa matalammalla arviolla. Kymppi taas olisi liian korskea – näin hän kertoili Avun haastattelussa muutama vuosi sitten.

Tellervo Koivisto kotonaan vuonna 2019.

Vitsit vähissä, vai ovatko sittenkään?

Useamman kerran rouva Koivisto sanoo nyt puhelimessa, että vitsit on kyllä vähissä nyt. Ja jatkaa tällaisilla heitoilla:

– Ken tänne käy, saa kaiken toivon heittää. Joka päivä ajattelen kuolemaa – siis elän. Että ovatko kivut tallella – niistä en tiedä, kipulääkkeet ovat!

Hän kehotti tytärtään Assi Koivisto-Allosta välittämään tiedon tapaturmastaan eteenpäin, koska edessä on pitkäaikainen muutos. Tasavallan presidentin kanslia tiedotti tapahtumasta, mediat uutisoivat, tutut alkoivat soittaa Tellervolle.

Läheisimmät ehtivät jutella pariinkin kertaan ennen leikkausta, presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion kukkapuskakin ehti perille ennen leikkausta.

"Kaivan kaiken sisun käyttöön. Mutta turha odottaa, että tulokset olisivat yhtä hyvät kuin kuusi vuotta sitten. Täytyy olla realisti."

Eristys sairaalassa ja myös kuntoutusvaiheessa on koronatilanteen takia aika täydellinen, mikä on Tellervo Koiviston mielestä hyvin viisasta. Keväästä lähtien hän elellyt aika erakkona, pysähtynyt ehkä lenkillä juttelemaan ulkoilmassa tuttujen kanssa, mutta muuten kontaktit ovat hoituneet puhelimella.

Edellisen lonkkamurtumansa jälkeen ryhtyi heti sairaalassa tekemään tunnollisesti annetut venytysliikkeet ja kotiin hän värväsi fysioterapeutin piiskuriksi. Sama on aie nytkin.

– Kaivan kaiken sisun käyttöön. Mutta turha odottaa, että tulokset olisivat yhtä hyvät kuin kuusi vuotta sitten. Täytyy olla realisti.

Siis hyvää toipumista loistavalle realistille!

5 kommenttia