Apu

Tekeekö adhd tyhmäksi?

Tekeekö adhd tyhmäksi?

Adhd alkaa lapsuudessa, mutta joskus se tunnistetaan vasta aikuisena. Ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus.
Teksti Apu-toimitus
Mainos

1. Adhd johtuu kasvatuksesta. Tarua Adhd:tä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) ei voi aiheuttaa kasvatuksella, vaan se on kehityksellinen neuropsykiatrinen sairaus. Adhd:ssä aivojen etuotsalohkon alue toimii hieman vajaasti. Tämä vaikuttaa keskittymiseen ja heikentää impulssikontrollia.  Adhd on vahvasti perinnöllinen: jos toisella vanhemmalla on adhd, lapsen riski sairastua on 2–5-kertainen. Riskitekijöitä ovat myös raskauden aikainen tupakointi ja hapenpuute synnytyksessä, mutta niillä on pienempi merkitys. Kasvatus ja lapsuuden tapahtumat voivat vaikuttaa siihen, millä tavalla adhd-oireet ilmenevät. 

2. Adhd on lähinnä poikien ongelma. Osin totta, osin tarua Kun lapsia tutkitaan, adhd:tä todetaan pojilla jopa 5–7 kertaa enemmän kuin tytöillä, mutta vanhemmiten sukupuolierot tasoittuvat. Miehillä on adhd:tä 1,5 kertaa enemmän kuin naisilla. Se on siis mahdollisesti miehillä hieman yleisempää, mutta päätelmä voi johtua siitä, että adhd tunnistetaan miehillä paremmin. Maailmanlaajuisesti noin 5 prosentilla lapsista ja 2,5 prosentilla aikuisista on adhd. 

3. Ylivilkkaus on adhd:n tyypillisin oire. Tarua Adhd on pohjimmiltaan tarkkaavuushäiriö, jolle tyypillisintä ovat keskittymisen ongelmat. Keskittymisvaikeus ei kuitenkaan tarkoita, ettei pystyisi koskaan keskittymään. Päinvastoin, adhd-ihminen voi uppoutua täydellisesti johonkin häntä kiinnostavaan asiaan. Toisaalta hänen on lähes mahdotonta pakottaa itseään keskittymään tylsempiin asioihin. Myös uuden aloittaminen, tehtävästä toiseen siirtyminen ja ajanhallinta voivat olla vaikeaa. Osalla oirekuvaan kuuluu myös yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta. Tämä näkyy jatkuvana levottomuutena, nopeana kyllästymisenä, kärsimättömyytenä, ärtymisenä, nopeana päätöksentekona ja taipumuksena riskialttiiseen käytökseen liikenteessä. Yksittäisiä oireita voi olla kellä tahansa, mutta adhd-diagnoosiin vaaditaan tietty määrä pitkäaikaisia oireita.

4. Adhd voi muuttua ajan myötä add:ksi. Totta Add (Attention Deficit Disorder) tarkoittaa adhd:tä ilman ylivilkkautta. Monilla ylivilkkaus vähenee aikuisuudessa, ja pääpaino siirtyy tarkkaavaisuuden ongelmiin. Käytännössä kyse on samasta sairaudesta. Diagnoosin nimi ei vaikuta hoitovasteeseen tai ennusteeseen.

5. Adhd tekee ihmisestä tyhmän. Tarua Tarkkaavuuden ongelma ei ole sidoksissa älykkyysosamäärään, vaan hyvinkin älykkäällä ihmisellä voi olla adhd. Adhd-ihmisiä pidetään kuitenkin usein tyhminä ja laiskoina, koska keskittymisvaikeuksien takia oppiminen on vaikeampaa ja hitaampaa. Luettu ei jää mieleen, ja läksyt jäävät herkästi tekemättä. Tämä näkyy kouluarvosanoissa ja koulutuksessa. Osa pärjää silti hyvin, kun löytää itselleen sopivan ammatin.

6. Adhd:hen voi sairastua myös aikuisena. Tarua  Adhd-oireita esiintyy lapsuudesta alkaen, mutta joskus häiriö tunnistetaan vasta aikuisena. Jos lapsi esimerkiksi pärjää koulussa, adhd:ta ei osata epäillä, vaikka lapsi olisi ylivilkas. Älykkyys vaikuttaa siihen, missä vaiheessa adhd-oireilun ongelmat ilmenevät. 

7. Monet väkivaltarikolliset sairastavat adhd:tä. Totta, mutta… Lähes aina tapauksiin liittyy antisosiaalinen persoonallisuushäiriö ja päihdehäiriöitä. Ne voivat näkyä väkivaltaisuutena, mutta väkivaltaisuus ei ole adhd:n oire. Adhd-aikuisilla on päihdehäiriöitä 2–3 kertaa enemmän kuin muilla. Tämä johtuu impulsiivisuudesta ja mielihyvän hakemisesta. Kaikki extreme houkuttaa.

8. Adhd johtaa usein masennukseen. Totta Masennuksesta kärsii elämänsä aikana noin 40 prosenttia adhd:tä sairastavista. Myös ahdistuneisuushäiriö on yleinen, ja lapsilla on uhmakkuus- ja käytöshäiriöitä. Taustalla voi olla geneettinen alttius sairastumiseen, mutta adhd itsessään saattaa lisätä häiriöitä. Adhd:hen liittyy itsetunto-ongelmia ja alisuorittamista, jotka voivat koetella mielenterveyttä.

9. Adhd:stä ei voi parantua. Tarua  Puolella ei ole adhd:tä enää aikuisena, sillä aikuistuessa aivot kypsyvät ja saavuttavat normaalitason. Myös hyvä hoito lievittää tehokkaasti oireita. Lääkkeet vievät oireet pois, mutta eivät paranna sairautta. Kuntoutusmuoto valitaan yksilöllisesti. Tarjolla on sopeutumisvalmennuskursseja, neuropsykologista kuntoutusta ja valmennusta sekä toiminta- ja psykoterapiaa. Hoitoon pääsy on kuitenkin usein hankalaa, ja vain 5–10 prosenttia adhd-aikuisista saa hoitoa. Valtaosalla ei ole edes diagnoosia, koska aikuisten adhd:tä on alettu tutkia ja tunnistaa vasta viime aikoina. Asiantuntija: psykiatrian dosentti Sami Leppämäki.

Teksti Maarit Vuoristo

Julkaistu: 18.9.2017