Tuulilasi

Teiden talvikunnossapito ruvella – uusia konsteja haetaan

Teiden talvikunnossapito ruvella – uusia konsteja haetaan

Viime vuosien vaikeat talvet ovat tehneet väylien hoidosta poikkeuksellisen hankalaa. Raskas liikenne kärsii erityisesti talvisateiden aiheuttamasta liukkaudesta, yksityisautot taas poikkeuksellisista lumimyräköistä. Kun totuttua talvea ei ole kuin Pohjois-Suomessa, täytyy kehittää uusia keinoja ottaa samoista euroista enemmän irti.
Kuvat All Over Press
Mainos

”Viime vuosina tienkäyttäjistä tyytyväisiä talvihoitoon on ollut n. 40 %. Luku on vaatimaton, emmekä voi tyytyä siihen. Käyttäjiltä tullut viesti on otettu vakavasti”, kertoo asiakkuuspäällikkö Anu Kruth.

Liikenneviraston teettämän kyselyn tulokset kertovat karua kieltä siitä, että tyytyväisyys on pitkällä aikavälillä laskenut niin yksityishenkilöiden kuin raskaan liikenteen kuljettajienkin mielestä. ”Aivan viime vuosina yksityishenkilöiden tyytyväisyys on aavistuksen parantunut, mutta tyytymättömiä tienkäyttäjiä on paljon. Uusia keinoja laadun parantamiseksi etsitään. Haluamme tehdä kaikkemme, että ajo-olosuhteet ovat mahdollisimman hyvät ja turvalliset”, Anu Kruth toteaa.

Uusia keinoja etsitään monella rintamalla

Vuoden alusta tien hoitotasoa nostettiin 700 kilometrillä. Muita keinoja haetaan hankintaa kehittämällä, tietoa ja digitalisaatiota hyödyntämällä sekä tarkistamalla talvihoidon kriteereitä.

Liikennevirastossa on käynnissä talvihoidon toimintalinjojen muutostyö, jossa toimintalinjoja uudistetaan paremmin nykypäivän tarpeisiin sopiviksi. On havaittu, että esimerkiksi muuttuneet ilmasto-olosuhteet luovat haasteita nykyisille toimintatavoille. Toimintalinjatyötä tehdään urakointi mielessä pitäen ja toteutetaan muutoksia, jotka ovat mahdollisia myös käytännössä.

”Ilmastonmuutoksen myötä linjaukset kaipaavat päivittämistä. Urakointisopimuksiin tehdään samalla viilauksia, jotta poikkeusoloihin on helpompi reagoida ja laatutasoa ylläpitää”, sanoo kunnossapidon ja digitalisaation asiantuntija Otto Kärki.

Tienkäyttäjän linjalle saadaan tilannetietoa teiden kunnosta

Liikenneturvallisuutta vaarantavista tai liikennettä selvästi haittaavista vaurioista kannattaa ilmoittaa Liikenneviraston Tienkäyttäjän linjalle. Liikennepäivystäjät vastaavat puheluihin ympäri vuorokauden ja välittävät tiedon eteenpäin urakoitsijoille.

”Noin 10 prosenttia Tienkäyttäjän linjalle tulleista soitoista välitetään urakoitsijalle kiireellisenä toimenpidepyyntönä, johon tulee reagoida välittömästi. Loput 90 prosenttia koskee kiireettömämpiä asioita”, kertoo tieliikenteenohjaus -yksikön  päällikkö Sami Luoma.

Puhelut ovat lisääntyneet viime vuosina ja vuonna 2017 linjalle soitettiin yli 87 000 kertaa. Suurin osa puheluista ajoittuu talviaikaan ja suurin osa kiireellisistä toimenpidepyynnöistä koski viime vuonna liukkaudentorjuntaa.

Tienkäyttäjän linja on paitsi palautekanava asiakkaalle myös tärkeä työkalu tiestön kunnossapitoa ajatellen. Pian palautteen anto on myös joustavampaa, vuoden loppuun mennessä palautetta voi antaa myös älykkään käyttöliittymän kautta netissä. Asiakkaiden palaute antaa hyvää tilannekuvaa koko Suomen tieverkon tilasta. Suurin hyöty saavutetaan  Pohjois-Suomessa, jossa havaintolaitteita on harvemmassa.

”Tienkäyttäjän linjalle soittamisesta on suurta hyötyä silloin, kun havaitsee tiellä esimerkiksi joitakin vaaran paikkoja. Sen sijaan myräkkäpäivinä koko kalusto on muutenkin liikenteessä, joten silloin soitosta ei ole juuri apua”, Luoma toteaa.

Urakoitsijat hoitavat teitä luokitusten mukaan

Suomessa risteilee valtion väyliä 78 000 kilometrin verran. Ne on jaettu eri hoitoluokkiin liikennemäärien mukaan, sillä kaikkia teitä ei ole mahdollista hoitaa välittömästi. Hoitoluokka määrittelee muun muassa sen, kuinka nopeasti tie pyritään auraamaan ja liukkaus torjumaan sekä millaista laatutasoa tieltä vaaditaan.

Teiden talvihoitoa toteutetaan tavallisesti auraamalla ensin lumi ja torjumalla liukkaus sen jälkeen. Tavoitteena on poistaa lumi vilkasliikenteisiltä väyliltä parissa kolmessa tunnissa ja kevyen liikenteen väyliltä neljässä tunnissa. Vähäliikenteisillä teillä aikaraja on kuusi tuntia. Vilkasliikenteisiä väyliä suolataan ja muilla teillä liukkautta pidetään loitolla hiekoittamalla tai karhentamalla polannetta, eli tien pintaan pakkautunutta lumi- tai jääharjannetta. Näillä teillä siis kuuluukin olla polanne, jotta esimerkiksi hiekoitus tarttuu tien pintaan.

Suolalla läpi talven hoidettavia teitä on noin 8500 kilometriä. Niillä kulkee liikenteestä kaksi kolmasosaa. Lisäksi osin suolattavia teitä on 11 000 kilometriä. Reilusti suurin osa tieverkosta, yli 58 000 kilometriä, kuuluu kuitenkin II- ja III-hoitoluokkiin, joilla toimenpideajat ovat pidemmät.  Teiden kunnossapitoa hoitavat urakoitsijat, joiden kilpailutuksesta vastaavat ELY-keskukset.  Liikennevirasto kuitenkin määrittää työlle valtakunnalliset toimintalinjat ja laatuvaatimukset. Urakoitsijat vastaavat itsenäisesti teiden kunnossapidon kokonaislaadusta eli organisoinnista, hankkivat tarvittavat materiaalit ja koneet sekä valitsevat työmenetelmät. Kilpailutetut urakat ovat laajoja, monivuotisia sopimuksia ja koskevat tiettyä maantieteellistä aluetta.

Teiden talvihoitoa voi seurata Liikennetilanne-palvelussa

Liikennevirasto tarjoaa saamaansa reaaliaikaista tietoa tiestön kunnosta myös kaikille tienkäyttäjille. Ajankohtainen tieto muun muassa väylien talvihoidosta löytyy kootusti Liikennetilanne-palvelusta. Sieltä voi tarkistaa viimeisimmät tielle tehdyt toimenpiteet, kuten lumen- ja sohjonpoiston, tienpinnan tasauksen sekä liukkaudentorjunnan. Informaatio perustuu kunnossapitourakoitsijoiden ajoneuvoista lähettämiin sijainti- ja toimenpidetietoihin, jotka päivittyvät kartalle lähes reaaliajassa.

Samaisesta Liikennetilanne-palvelusta näkee myös esimerkiksi vallitsevan ajokelin ja ennusteet sen kehittymisestä. Tiedot pohjautuvat Liikenneviraston tiesääasemien informaatioon ja Forecan säämalleihin perustuviin ennusteisiin. Teillä vallitsevaa säätilaa pääsee myös katsomaan kelikameroiden avulla. Kameroiden automaattisesti ottamat kuvat ovat nähtävillä Liikennetilanne-palvelussa. Niiden avulla voi saada käsitystä esimerkiksi tien pinnan märkyydestä, lumi- tai vesisateesta, tien urista ja liikenteen sujuvuudesta.

Julkaistu: 5.2.2018