Jonotus tuntuu hitaalta teleoperaattorin, lipunmyynnin tai sähköyhtiön asiakaspalvelupuhelimessa taustamusiikista huolimatta. Entistä tuskastuttavampaa oman vuoron odotus on, kun seisoo jonon viimeisenä ja näkee viereisten jonojen lipuvan ohitse kohti palvelutiskiä. On aika tehdä päätös: pysyäkö paikallaan, vaihtaako toiseen jonoon vai poistuako vihaisena paikalta. 

Harvardin bisneskoulun tutkimuksen mukaan olet juuri tekemässä päätöksen, joka mitä todennäköisimmin menee pieleen. Tutkimuksessa jonon hännillä oleva poistui paikalta neljä kertaa todennäköisemmin ja vaihtoi toiseen jonoon kaksi kertaa todennäköisemmin, vaikka tämä lisäsi palvelun saamiseksi kuluvaa aikaa.

– Se on älytöntä, sillä takana jonottavien määrällä ei ole mitään tekemistä oman jonotusajan kanssa, kertoo professori Ryan W. Buell.

Taustalla on ”viimeisen paikan epämiellyttävyys”, joka lisää tuskaa ja vaikuttaa päätöksiin. Ihmiset kokevat samaa epämiellyttävyyttä tietäessään saavansa muita vähemmän palkkaa tai olevansa sosiaalisesti toisia alempana. 

Harvardin tutkijat tarkkailivat ihmisten käyttäytymistä ruokakaupan kassajonoissa sekä verkkokyselyissä, joiden virtuaalijonoissa sama ilmiö toistui jonotusajan kasvun kustannuksella. 

On arvioitu, että amerikkalaiset viettävät jonoissa vuosittain 37 miljardia tuntia. Maan asukasta kohti laskettuna tämä tarkoittaa suurin piirtein 118 tuntia vuodessa. 

Lähde: The Guardian

Teksti Marjukka Puolakka