Mondo

Tee hauska olutretki kotimaassa! Löydä pienpanimoiden omat baarit ja ravintolat

Tee hauska olutretki kotimaassa! Löydä pienpanimoiden omat baarit ja ravintolat
Ensin pienpanimoiden oluista tuli trendi. Nyt panimot perustavat ravintoloita ja baareja, joista voi löytää kivaa tunnelmaa ja persoonallisia makuja. Kävimme kahdessa paikassa ja annamme vinkkejä vielä muistakin.

Tämä valmistui eilen, kertoo tarjoilija oluesta nimeltä Hepialus Humuli ja laskee juomaa desin vetoiseen ­maistelulasiin. Sen lisäksi, että olut on tuoretta, se tulee niin läheltä kuin mahdollista: taproom on oikeastaan vain miten kuten erotettu tila suuren panimosalin sisäänkäynnin tuntumassa. Ketju tuottajalta kuluttajalle on lyhennetty pariin metriin.

Pienpanimobuumista on puhuttu jo vuosia, mutta viime aikoina esiin ovat alkaneet nousta pienpanimoiden omat taproom-baarit ja ravintolat. Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen panimot ovat saaneet perustaa myymälöitä, ja baaritoimintakin on vilkastunut. Tarjolla on kaikkea rennosta siemailusta luksukseen.

Olarin panimo Espoossa näyttää vähän siltä kuin San Franciscon jonkin hanahuoneen tyypit olisivat saaneet idean tehdä craft-kiljua ja sisustaneet paikan sen mukaisesti. Ja tämä on kehu. Graffiteja, skeittilautoja, sekalaisia huone­kaluja. Yksi masentunut muovikasvi. Julisteessa mainostetaan Pieruperse-sarja­kuvan innoittamaa olutta Olarin Kusta.

Olarin panimon baari ja myymälä on sisustettu rempseän rennosti.

Sammioissa tekeytyy joka tapauksessa tarkasti harkittuja pienpanimo-oluita. Esimerkiksi Hepialus Humuli on turvallisen raikas pale ale. Samaa laadukasta mutta olut­harrastajien silmissä jo verrattain vaaratonta linjaa edustavat baarin hanoista löytyvät coffee ale ja session IPA.

Jännittävämpää oluttyyliä edustavat makeampi leipäale ja varsinkin Berliner Weisse -tyylinen Drama Queen, joka on maustettu suomalaisittain mustikalla ja vadelmalla. Niissä maistuu ennakkoluuloton suhtautuminen oluen mahdollisuuksiin, mutta juomat eivät ole liioittelevan kokeellisia.

Ville Leino valmistaa olutta Olarin panimolle.

Vuonna 2015 aloittanutta ja viime vuonna myös baarin perustanutta Olarin panimoa voi pitää malliesimerkkinä vallitsevasta suuntauksesta pienpanimoiden keskuudessa.

”Seuraava trendi on selvästi erikoistuminen, eli panimo erikoistuu tiettyihin oluttyyleihin”, sanoo Suomen olutliiton puheenjohtaja ja olutkirjailija Anikó Lehtinen. ”Vaikka toki IPA-juomia tekevät edelleen melkein kaikki panimot”, hän lisää.

Olarin panimon baari toimii yksinomaan taproomina, joten ruokaa ei ole saatavilla, mutta baaripurtavaa löytyy. Talon omien oluiden lisäksi tarjolla on vierailevien yritysten juomia, muun muuassa Fiskarsissa toimivien Ägräsin tislaamon porkkana­lonkeroa ja Kuuran omenasiideriä.

Syksyisenä perjantai-iltapäivänä Olarin taproomin puoli täyttyy vähitellen asiakkaista. Ulkona ropsahtaa sadekuuro ja taivas tummuu pilvistä, mutta sisällä tunnelma on kuin akateemisten hipsterien autotallibileissä.

Espoon Otaniemessä sijaitseva Olarin panimo baareineen ja kauppoineen on auki keskiviikosta lauantaihin.

Suomessa on tällä hetkellä yli sata pien­panimoksi luokiteltavaa oluen valmistajaa. Olarin panimo on yksi niistä noin kuudestakymmenestä, joilla on myös panimon yhteydessä sijaitseva myymälä.

Lain edellyttämien byrokraattisten manööverien jälkeen puodin pyöritys sujuu verrattain helposti panimotoiminnan ohessa, ja kauppoja löytyykin nykyään monista Suomen pienemmistäkin kaupungeista Rovaniemeä myöten. Panimoiden suoramyynnistä ovat kiinnostuneita etenkin olutharrastajat, jotka ostavat pieniä erikoiseriä ja kauppamyyntiä vahvempia juomia. Oma myymälä tekee panimosta samalla helpommin lähestyttävän, arvioi Anikó Lehtinen.

Vaikka muualla maailmassa taproom-­baarit sijaitsevat usein panimon yhteydessä, Suomessa tämä ilmiö on vielä alussaan. Joillakin maineikkaiksi nousseilla paikoilla, kuten Tampereen Plevnalla ja Turun Koululla, on omat baarinsa, mutta esimerkiksi Sori Brewingin taproom on Helsingin keskustassa ja panimo Tallinnassa.

Panimotiloissa sijaitsevia baareja on Suomessa nyt toistakymmentä, ravintoloita hiukan vähemmän. Oluen makua usein edes­auttaa se, ettei juomaa kuljeteta, ja panimossa olevassa baarissa on omaa tunnelmaansa. Haittana voi olla se, että asiakkaan on etsiydyttävä panimon sijaintipaikkaan, joka ei välttämättä ole aina taajaman keskustassa.

Mutta Helsingin keskustassakin on paikka, jossa hyvä ruoka syntyy oluthanojen vieressä.

Panimoravintoloissa ruuan mainostetaan niin usein olevan ”konstailematonta”, että on hyvä, kun joku välillä konstaileekin.

Ravintola Nolla tunnetaan siitä, että se pyrkii välttämään ruokahävikin kokonaan. Nollan yhteydessä toimii myös oma panimo tyyliteltyine snackeineen. Kun Nolla muutti aiemman vuokrasopimuksensa päätyttyä tänä vuonna Fredrikinkadulle, se peri samoissa tiloissa ­toimineen panimoravintola Il Birrificion tilat – ja samalla sen panimomestari Sampsa Kotajärven. Tämä sattuma antoi ravintolalle tilaisuuden ryhtyä tekemään omaa olutta, tietenkin hävikittömän ideologiansa mukaan.

Hävikkiruuistaan tunnettuun Nolla-ravintolaan kuuluu oman panimon baari. Kuvassa Nollan väestä Hanna Valkonen ja yksi ravintoloitsija-kokeista, Luka Balac.

Olari taproomiin verrattuna Nolla on pienpanimobaarien skaalan toisessa päässä. Ravintolan puolella ruoka on viimeisen päälle harkittua ja keskivertoa hieman hintavampaa. Nollan baaripuolikin on riisutulla tavalla ­elegantti.

Olut ei kuitenkaan jää täällä paitsioon. Tarjolla on kausittain vaihtuvat neljä hanaolutta, joista monet on tehty lähituotteista. Humalat ja muut Suomessa viihtymättömät raaka-­aineet tuodaan maahan ekologisesti. Vadelma sour -oluen vadelmat Kotajärvi kertoo käyneensä itse poimimassa tilalta. Oluen teosta jääviä maltaita käytetään ravintolassa ruuanlaitossa, ja vähät jätteet menevät kompostiin, jota paikan pitäjät kutsuvat Lauriksi.

Panimomestari Sampsa ­­Kotajärvi tuntee oluiden lisäksi muun muassa laatukahvien salat.

Olut on täällä kirjaimellisesti lähiolutta: hanasammiot ovat tiskiltä kosketusetäisyydellä. Craft-oluiden ystävät eivät välttämättä ole vielä löytäneet Nollaa nimenomaan olut­ravintolana, mutta henkilökunta vakuuttaa, että baarin puolelle voi pysähtyä vaikka vain maistamaan kulloisiakin kausituotteita.

Nolla-ravintolan oluet vaihtuvat aina sesongin mukaan, kuten ruuatkin.

Nollan panimon raparperi sourin happamuus menee jo miellyttävän ja haastavan rajalle, ja juuri siksi loistava olut tasapainottaa Nollalle ominaista baari­ruokaa, IPAan tehtyä vohvelia kanttarelleilla.

Nollassa ravintola ja panimo toimivat tasapainoisesti saman katon alla. Tulevista oluista keskustellaan keittiöväen kanssa, ja ruuan kera tarjottavaan juomapakettiin kuuluu luomu­viinien lisäksi oluita.

Ravintola Nolla tarjoaa oluissa ainoastaan oman panimonsa juomia, ja panimo sijaitsee ravintolan tiloissa.

”Oluen ja ruuan yhdistely on yleistymässä”, kertoo Anikó Lehtinen.

Samaa mieltä on Nollan Sampsa Kotajärvi. ”Sesonkihenkeen kun päästään, niin alkaa olutkin maistua ruoan kanssa.”

Olut voi olla mukana jälkiruuissakin, kuten Nollan mallasjäätelössä.

3 muuta panimobaaria

Kakola Brewing Company, Turku.

Uudistetulla Kakolanmäellä toimi­­va pienpanimo, jonka oluita saa omasta kaupasta, ”minibaarista” terasseineen ja Kakolan ruusu -ravintolasta.

Nilkko Brewing, Mäntyharju.

Mikkelin lähelle Mäntyharjun entiselle kenkätehtaalle perustettu pienpanimo on toistaiseksi auki vain kesällä. Amerikkalaistyylisiin oluisiin erikoistuneessa paikassa toimii panimo, kauppa ja baari.

Kuura, Fiskars.

Kuuran siiderimöllä on oma puoti, baari ja kesäisin terassi. Talvella paikka on auki viikonloppuisin, mutta ryhmille kierrokset järjestyvät tilauksesta muulloinkin.

Julkaistu: 12.8.2020
Kommentoi »