Apu

"Tavallinen venäläinen ei juuri Suomea ajattele"



"Tavallinen venäläinen ei juuri Suomea ajattele"

Martti Ahtisaaren mukaan Venäjä olisi halunnut ratkaista Syyrian kriisin jo vuonna 2012. Putinin sisäpiiristä kirjan kirjoittanut Mihail Zygar pitää Ahtisaaren väitettä uskottavana.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Anna Lavrova / Otava

Suomessa uutisoitiin viime syksynä presidentti Martti Ahtisaaren kova väite brittilehti Guardianin haastattelussa. Ahtisaaren mukaan Venäjä olisi halunnut ratkaista Syy-rian kriisin jo vuonna 2012.

Ahtisaaren mukaan länsi olisi voinut lopettaa Syyrian kriisin. Vuoden 2012 jälkeen sadat tuhannet ihmiset ovat menettäneet henkensä Syyriassa ja tapahtumat ovat johtaneet koko Eurooppaa ravistelevaan pakolaiskriisiin.

Ahtisaari kävi taustaneuvotteluita viiden YK:n turvallisuusneuvoston pysyvän jäsenen eli Yhdysvaltain, Venäjän, Britannian, Ranskan ja Kiinan edustajien kanssa New Yorkissa helmikuussa 2012.

Noissa keskusteluissa Venäjän YK-suurlähettiläs Vitaly Churkin oli Ahtisaaren mukaan ehdottanut kolmivaiheista ratkaisua Syyrian tilanteeseen. Suunnitelma sisälsi myös Venäjän tukeman Syyrian presidentin Bašar al-Assadin vallasta luopumisen sitten kun hallituksen ja opposition rauhanneuvottelut olisi saatu sopivaan vaiheeseen.

– Kaikista kiintoisin oli Vitaly Churkinin kanssa käymäni palaveri, sillä tunnen hänet hyvin. Emme ole kovin monesta asiasta samaa mieltä, mutta puhumme aina suoraan toisillemme. Kerroin hänelle asiani ja hän sanoi: ”Martti, istu alas ja kerron mitä meidän pitäisi tehdä”, Ahtisaari muisteli Guardianin haastattelussa.

– Hän sanoi kolme asiaa. Yksi: opposition varustaminen aseilla tulisi lopettaa. Kaksi: neuvottelut opposition ja al-Assadin kanssa pitäisi käynnistää heti. Kolme: meidän tulisi löytää al-Assadille elegantti tapa siirtyä syrjään, Ahtisaari jatkoi.

USA, Iso-Britannia ja Ranska eivät kuitenkaan Ahtisaaren mukaan reagoineet Venäjän tarjoukseen, sillä maat uskoivat al-Assadin pysyvän vallassa enää muutamia viikkoja. Hän on edelleen vallassa.

– Se oli menetetty mahdollisuus, Ahtisaari harmitteli haastattelussa.

Ahtisaaren väitettä epäiltiin muun muassa sillä perusteella, että Churkinilla ei uskottu olleen mandaattia kyseisen ehdotuksen tekemiseen Venäjän valtion puolesta. Nyt kuitenkin Venäjän presidentin Vladimir Putinin sisäpiiristä kirjan kirjoittanut venäläistoimittaja Mihail Zygar uskoo Ahtisaaren olevan oikeassa.

– Churkinilla oli mandaatti, Zygar toteaa Avun haastattelussa.

Zygarin mukaan vuonna 2012 Syyria, Lähi-itä ja ylipäätään kansainvälinen politiikka eivät olleet niin tärkeitä Putinin politiikassa kuin ne ovat nyt.

– Vuonna 2012 Venäjän ulkoministeriö huolehti suurilta osin Syyriasta. Ahtisaaren väite vaikuttaa erittäin uskottavalta, sillä tuo oli neuvottelujen taso vuonna 2012, Zygar jatkaa.

Syyrian ja kansainvälisen politiikan rooli Putinin politiikassa on muuttunut rajusti parin viime vuoden aikana. Nyt Syyriasta neuvottelevat vain presidentti Putin itse ja ulkoministeri Sergei Lavrov Putinin suostumuksella.

– Lännen vastaisesta retoriikasta on tullut tärkeä osa Putinin politiikkaa, Zygar toteaa.

Zygar oli Suomessa viime viikolla kertomassa kirjastaan Putinin lähipiiri – Nyky-Venäjän lyhyt historia (Otava). Tietokirja on ollut myyntimenestys Venäjällä. Se perustuu lukuisiin Putinin sisäpiiriläisten nimettöminä antamiin haastatteluihin.

Kirja on täynnä pikkutarkkaa tietoa Putinin urasta ja venäläisestä politiikasta Putinin valtakaudella. Kirjaa voi suositella ennen kaikkea Venäjän politiikasta kiinnostuneille.

Kirjaa on arvosteltu nimettömien lähteiden käytöstä, joiden vuoksi kirjan väitteitä on vaikea todentaa. Zygarin mukaan kirja olisi ollut mahdoton tehdä, jos Putinin sisäpiiriläisten olisi pitänyt puhua nimillään.

Suomea ei mainita kirjassa juuri kertaakaan. Suomi tulee kirjassa esille enemmän toista kautta. Suomessa jääkiekkojoukkue Jokereiden ostamisesta tunnetut veljekset Boris ja Arkadi Rotenberg sekä Gennadi Timtšenko ovat kirjan mukaan tällä hetkellä Putinin aivan lähintä sisäpiiriä. Kirjassa huomautetaan, että Boris Rotenberg ja Timtšenko ovat myös Suomen kansalaisia.

– Tavallinen venäläinen ei juuri Suomea ajattele. Mutta se on vain hyvä asia, Zygar huomauttaa.

Zygarin mukaan harva venäläinen tietää, että Suomi on aikoinaan kuulunut Venäjälle. Suomen itsenäistymisestä 99 vuotta sitten ei ole jäänyt myöskään katkeria tunnelmia venäläiseen ajatteluun.

– Tietyt ääriajattelijat totesivat Krimin jälkeen, että seuraavaksi otetaan takaisin Alaska. Mutta kukaan ei ole sanonut, että otetaan Suomi takaisin.

Venäjältä Lapin raja-asemien kautta viime talvena yllättäen tulleet turvapaikanhakijat ovat puhuttaneet suomalaisia. Suomessa on pohdittu, onko kyseessä Venäjän johdon poliittinen viesti: päästetäänkö Venäjältä vielä huomattavasti suurempia määriä turvapaikanhakijoita Suomen puolelle, jos Suomi on hankala Venäjää kohtaan. Zygar ei usko, että kyseessä olisi Putinin juoni.

– En usko, että Putin oli tietoinen koko asiasta ennen kuin Suomen valtionjohto nosti asian esille.

teksti Teppo Kuittinen

Julkaistu: 6.5.2016