Apu

Tätä on paljon puhuttu nyhtökaura

2


Tätä on paljon puhuttu nyhtökaura

Suomessa kehitettyä nyhtökauraa suitsutetaan joka puolella, ja koe-erät loppuivat kaupoista alkuunsa. Mikä erottaa sen muista ruokabisneksen muoti-ilmiöistä?
Teksti Susanna Luikku
Kuvat Satu Nyström, Katri Kapanen

Nyhtökauralta tuskin on voinut viime aikoina välttyä, jos yhtään seuraa tiedotusvälineitä. Kaksi vuotta sitten alkunsa saanutta suomalaiskeksintöä on hehkutettu innovaationa, joka tarjoaa työpaikkoja, maailmanmainetta sekä ekologisempaa ja eettisesti kestävämpää tapaa selvitä arjen ruoanlaitosta.

Nyhtökaura valmistetaan kaurasta, härkäpavusta ja herneistä mekaanisesti käsittelemällä, sekoittamalla, hiertämällä ja kuumentamalla. Proteiiniyhdistelmä on kehitetty paitsi vaihtoehdoksi kasvissyöjille, myös haastamaan esimerkiksi jauhelihan käyttöä kastikkeissa, pastoissa ja muissa arkiruoissa.

Viime viikolla kauppoihin tulleet koe-erät loppuivat Helsingin ja Turun Stockmanneilla alle kymmenessä minuutissa.

Idean ja tämän kuun alussa Järvenpäässä käynnistyneen elintarviketehtaan takana ovat kaksi helsinkiläisnaista: entinen muotoilija ja start up -yrittäjä Maija Itkonen sekä elintarviketieteiden tohtori Reetta Kivelä. He perustivat reilu vuosi sitten Gold & Green Foodsin, jonka ykköstuote on nyhtökaura ja tavoitteena vähentää lihaa ihmisten lautasilla.

– Ei ruokakaan ole jotain, joka vain ilmestyy jostain, vaan aina jonkun suunnittelema kokemus. Sillä on myös ympäristö- ja muita vaikutuksia. Uskomme käyttäjälähtöiseen kehitykseen ja markkinointiin – ensin Suomessa ja lähialueilla, mutta tähtäimessä ovat myöhemmin Euroopan suuret markkinat ja Yhdysvallat. Myös Kiinassa on iso potentiaali. Nordic food on iso trendi, jota suomalaiset eivät vielä hyödynnä riittävästi, Itkonen kertaa.

Yhtiö on tehnyt sopimuksen nyhtökauran jälleenmyynnistä S-Markettien, Keskon ja Stockmannin kanssa. Syksyllä ovat vuorossa Ruotsin markkinat, ja myös Kiinassa on oltu kiinnostuneita.

Nyt Gold & Green Foods työllistää kymmenkunta henkeä. Elintarvikeosaajien lisäksi mukana on markkinoinnin ammattilaisia sekä ihmisiä, joiden tausta on esimerkiksi auto- ja lääketeollisuudessa.

Turun yliopiston elintarvikekemian ja kehityksen laitokselta ei haluta ottaa suoraan kantaa nyhtökauraan, koska kyseessä on keskeneräinen kaupallinen innovaatio, jolle on tekeillä kilpailijoita yliopiston omastakin piiristä.

Periaatetasolla keksintöä pidetään kuitenkin hyvänä: laitokselta muistutetaan, että suomalaisten olisi sekä ekologisesti että terveyssyistä suotavaa korvata osa viikon liha-aterioista kasvisproteiinilla.

– Vaikka söisi kotimaista lihaa, sen tuotanto kuluttaa ympäristöä ja lisää hiilijalanjälkeä aivan eri tavoin kuin viljan tai papukasvien viljely, laitokselta muistutetaan.

Ilmastonmuutoksen vuoksi pohjoisilla viljelyalueilla menestyvien kasvien merkitys kasvaa. Toistaiseksi vain 6–8 prosenttia suomalaiskaurasta käytetään ihmisravinnoksi.

Kasviproteiinin kysyntä on jo pidempään ollut kasvussa muun muassa eettisistä syistä. Ulkomaisesta soijasta koostettuun tofuun, vehnägluteenista tehtyyn seitaniin tai teollisesta sieniproteiinista ja kananmunasta kehitettyyn quorniin verrattuna  nyhtökauran valtteja ovat kotimaisuus, helppo valmistaminen ja jämäkämmäksi kehuttu suutuntuma.

Kaura ei ole allergeeni, toisin kuin esimerkiksi soija ja gluteeni. Soijaproteiinin rahtaaminen toiselta puolelta maailmaa ei liioin ole erityisen ekologista.

Siihen, että kiireinen kaupassakävijä ja tavallinen lihan- tai sekasyöjä nappaisi pikkukaupungin marketin hyllyltä jauhelihan tai broilersuikaiden sijaan paketillisen proteiinivalmistetta, on kaikesta ylistyksestä huolimatta matkaa.

Yksi haaste on hinta: mitään halparuokaa nyhtökaurasta tuskin tulee. 250 gramman paketin hinta on nyt asettumassa 4–5 euron nurkille.

Viime vuosikymmenen foodie-innostuksessa on myös huomattu, että trendit tulevat ja menevät. Yleensä siinä vaiheessa, kun niistä tiedetään tai välitetään markettitiskillä, muoti-ilmiö on jo ohi ja tilalle tunkenut parikin uutta.

Nyhtökauraa on ennakkotilattu Leviä ja Oulua myöten, mutta onko tuotteella oikeasti mahdollisuuksia nousta ilmastoa, luontoa ja ihmisten ruokavaliota pysyvästi parantavaksi ostoskorien vakiotuotteeksi?

Elintarvikekemian ja -kehityksen laitoksen mukaan paljon riippuu luonnollisesti siitä, miten ja ketkä kuluttajat ottavat nyhtökauran omakseen. Pelkillä suurten kaupunkien kasvissyöjillä ja festivaalimenuilla tuote ei menesty, mutta kansainvälinen potentiaali voi olla jopa helpommin saavutettavissa.

Julkaistu: 16.5.2016