Tuulilasi

Tässä lääkkeet rattiraivoon



Tässä lääkkeet rattiraivoon

Liikenneruuhkat ovat palanneet kaupunkeihin koulujen ja töiden alettua. Erityisesti ruuhka-aikaan matkanteko kestää kauemmin ja ajoittain myös tunteet kuumenevat liikenteessä. Mikä avuksi, kun rattiraivo yllättää?
Teksti Tuulilasin toimitus

”Yleisimmät syyt maltin menettämiseen liikenteessä ovat kiire sekä muiden tielläliikkujien aiheuttamat yllätykset, kun he eivät toimi sääntöjen mukaan tai odotetulla tavalla”, toteaa LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.

Niemisen mukaan aggressiivinen suhtautuminen muihin liikkujiin ja esimerkiksi tarpeeton äänimerkin käyttö provosoi myös muita. Tunnekuohun vallassa kuskin keskittyminen herpaantuu ja aggressiivinen olotila voi johtaa äkkipikaisiin, huonoihin päätöksiin.

”Lääkkeet rattiraivoon ovat loppujen lopuksi hyvin yksinkertaiset. Jos esimerkiksi lähdet joka aamu töihin hieman liian myöhään, stressikierre on valmis. Tähän ei auta muu kuin muuttaa omaa toimintatapaa: pakota itsesi lähtemään aikaisemmin ja jätä pelivaraa omaan matka-aikaasi”, Nieminen sanoo.

”Muiden virheistä hermostuminen puolestaan ymmärrettävästi turhauttaa, mutta on hyvä muistaa, että me kaikki teemme joskus virheitä ja tämä pitää hyväksyä arjessa. Ennakoivaan ajamiseen kuuluu myös se, että varaudumme toisten virheisiin. Näin tilanteet eivät tule yllätyksenä eivätkä ne suotta nosta pulssia tai kiristä hermoja.”

Rattiraivon kokemuksia joka kuudennella

Noin kuudesosa suomalaisista kertoo menettäneensä malttinsa liikenteessä viimeisen vuoden sisällä, selvisi LähiTapiolan vuonna 2017 teettämästä tutkimuksesta. Yhtä lailla noin joka viides koki joutuneensa myös rattiraivon kohteeksi.

Kyselytutkimuksen mukaan eniten rattiraivon kokemuksia on nuorilla 15–24 -vuotiailla ja myös lapsiperheiden vanhempien maltti on koetuksella liikenteessä. Selvästi vähiten rattiraivon kokemuksia on iäkkäämmillä yli 65-vuotiailla.

”Tänä vuonna olemme kiinnittäneet yhä enemmän huomiota uuteen nousevaan ilmiöön liikenteessä. Kännyköitä käytetään yhä enemmän viestittelyyn, sosiaalisen median ja verkon selaamiseen perinteisen puhumisen sijaan. Tämä näkyy myös autoilussa ja on tällä hetkellä nopeimmin kasvava riskitekijä liikenteessä”, Nieminen kertoo.

Julkaistu: 17.8.2018