Apu

Tapani Kiminkinen Lääkäri. 58 vuotta, Pylkönmäki.

Tapani Kiminkinen Lääkäri. 58 vuotta, Pylkönmäki.

”Naisista tiedän aivan kaiken.”
Teksti Apu-toimitus
Mainos

Ikääntyminen on mukavaa: jos elämästä on oppinut jotain, tulee nöyremmäksi ja arvotkin pehmenevät. Valitettavasti nivelreuma lopetti maratonit, mutta hoidan itseäni, jos yletän. Pistin peilin kautta olkaniveleen kortisonia keskellä yötä.

Kodin peruja on toisen ihmisen auttaminen, ja se on nyky-yhteiskunnassa rappeutumassa: turvaverkkojen oheneminen selittää myös lasten huostaanotot, ihmisten pahoinvoinnin ja perhesurmat. Tätä ei tunnuta tajuavan.

Valmistuin lääkäriksi vuonna 1980 Helsingin yliopistosta. Lääkäreitä ei vieläkään valita vuorovaikutustaitojen takia, joten joukkoon mahtuu väärääkin kunnianhimoa. Jos palvelualalla muuttuu kyyniseksi, on työkyvytön.

Käytännön työn oppii vain yrityksen ja erehdyksen kautta. Joka päivä tunnen riittämättömyyttä ja epäröintiä. Tosin ei niitä potilaalle näytetä. Toisaalta 35 vuodessa monista asioista on tullut rutiinia.

Iloitsen pitkistä potilassuhteista. Rinnalla kulkemista ei voi mikään kone korvata.

Sanotaan, että "asiakas on aina oikeassa". No ei helvetti ole aina oikeassa!

Joutenolosta tulee ahdistava olo. Julkisuus on kohdellut minua hyvin. Tuntuu hurjalta kuulla, että päiväkodeissa leikitään nykyään tohtori Kiminkistä tai että olen pystynyt nostamaan terveyskeskuslääkäreiden arvostusta.

Vaikeinta on ottaa epäonnistumisen jälkeen seuraava potilas vastaan. Se on kova paikka. Kaikki lääkärit eivät pääse sen yli, etteivät ole kaikkivoipia.

Vanhemmiten olen alkanut muuttua yhä konservatiivisemmaksi ja varovaisemmaksi. Vastuu on suuri, mutta kaikki mitä televisiossa tai radiossa puhun, perustuu uusimpaan tutkimustietoon. En ole hörhö.

Tilastojen mukaan meillä suomalaisilla menee paremmin kuin koskaan, mutta kansanterveyden taivaalla on musta pilvi: eriarvoisuus. Köyhä mies elää 12 ja puoli vuotta lyhyemmän elämän kuin hyvin toimeentuleva mies, eikä näytä siltä, että tilanne muuttuisi. Toinen ongelma on päihteet, kolmantena lihomisepidemia. Näillä mennään.

Ylellisyyttä on se, että vien joka kesä koko perheen Kreikkaan. Istun altaalla, nappaan drinkin, kirjoitan kolumneja ja kirjaa. Kreikassa ei saa mahatautia, ja pidän kreikkalaisista ihmisistä. Perhe antaa voimaa ja jaksamista.

Naisista tiedän aivan kaiken. Minulla on kolme tytärtä, ja sairaalamaailma on täynnä naisia. En osaa olla miesten kanssa, koska koneiden kanssa ja tekniikassa olen järkyttävän huono. Tytöt huomauttelivat, että laitan naulankin väärin päin seinään.

Olen syrjäänvetäytyväinen ja viihdyn kotona. Eilen kävin koiran kanssa saunassa, ja sitten vaimo leikkasi tukan. Ollaan vaimon kanssa hissukseen, katsotaan elokuvia, otetaan joskus lasi viiniä, käydään kävelyllä. Paljon minä kirjoittelen. Ostin juuri uuden grillin 30 prosentin tarjouksella Halpahallista. Olen tarjousfriikki.

Tarmo Manni sanoi aina, että anna rakkautta ja hellyyttä. Mielestäni se on nätisti sanottu.

teksti Eve Hietamies

kuva Anna Huovinen

Julkaistu: 28.9.2012