Esiintyjien takahuone näyttää vaaleine mäntypaneeliseinineen hätkähdyttävän tavanomaiselta. Missään ei näy Jaloviina-pulloja, hemaisevia bändäreitä tai humalaisia muusikoita. Sohvalla syötetään tanssinopettajaparin pienokaista. Seinustalla Amore-bändin kitaristi Erkki ”Eki” Salmi kiskoo alushoususillaan pukua päälleen, käärmeennahkakuvioisten spittareiden jatkoksi.

Seinälle on kerätty Esakallion tanssilavalla aiemmin esiintyneiden muusikoiden fanikortteja. Pöydällä on tarjolla pullaa, kahvia, keksejä ja banaaneja. Voileivät ovat jääkaapissa.

– Tämä on yksi Suomen kesälavojen parhaista takahuoneista. Täällä olisi saunakin, mutta ajan yöllä kotiin Äänekoskelle, koska huomenna on keikka Kiteellä, kertoo illan päätähti, tangolaulaja Leif Lindeman.

Rumpali Markus Takanen ja haitaristi Pekka Juntunen laativat illan biisilistaa. Lindeman huikkaa osaavansa noin 150 ­biisiä.

– Valitsemme varmasti perinteistä tanssimusiikkia, joka uppoaa yleisöön. Kun tällainen tanssimusiikkiperinne kerran on, vaalimme sitä, artisti selventää.

Tenavatähti-kisasta vuonna 1991 Suomen kansan mieliin jäänyt tummaääninen laulaja kertoo osallistuneensa Seinäjoen Tangomarkkinoiden kisaan kahdesti ja jääneensä molemmilla kerroilla toiseksi.

– Olen ikuinen kakkonen, mutta kisat olivat hyvä ponnahduslauta alalle, hän virnistää.

Yläkerrassa tanssit ovat alkamassa, mutta sitä ennen ehditään veivata tunnin verran bugg-tanssia. Perjantain tanssitunteja on pidetty Esakalliolla jo vuosikymmenen verran ja opetus sisältyy pääsylipun hintaan.

Opettajat näyttävät mallia, ja salia kiertävät parit toistavat jälleen uutta tanssikuviota. Tanssinopettaja Reetta Koivuniemeltä ja Tuomas Sillanpäältä kysellään, mihin peukalo pitää pistää.

Esakallion lavaisäntä Matti Oksanen vahvistaa, että tanssitunnit ovat osa perinteisten tanssilavojen laajentunutta tarjontaa. Someron vanhimmalla kesälavalla järjestetään nykyään myös sunnuntaimatineoita, karaokea ja kesänäytelmiä, takahuonettakin saa vuokrata.

– 400–500 henkeä tavallisena tanssi-iltana on ihan hyvä. Kävijämäärä vaihtelee esiintyjiemme ja kilpailijoiden tarjonnan mukaan. Vappuaattona Ville Valo & Agents veti salin täyteen. Paikalla oli 2 000 tanssijaa niin kuin ennen vanhaan, Oksanen hymyilee.

Urheiluseura Someron ESAN rakentama Esakallion tanssilava on toiminut yhtäjaksoisesti 54 vuotta. Avajaisissa juhannuksena 1965 esiintyjinä olivat iskelmälaulajat Annikki Tähti ja Kari Kuuva, tänä juhannuksena yleisöä houkutellaan Finlandersilla, Kyösti Mäkimattilalla ja Dannylla.

Lavaisännän uran kohokohtia ovat olleet kolme Kari Tapion ja Reijo Taipaleen yhteiskonserttia 2000-luvun alkupuolella.

–Laulajat olivat oikein hyviä kavereita, ja heidän yhteistyönsä toimi lavallakin.

Huhtikuussa kuolleella tangomestari Reijo Taipaleella on Esakalliolla erityinen asema. Hän esiintyi lavalla joka vuosi Esakallion avaamisesta alkaen ja on päässyt tanssisalin nurkassa sijaitsevaan vahakabinettiin paikallisten suuruuksien, laulaja-lauluntekijä Rauli ”Badding” Somerjoen ja säveltäjä Unto Monosen seuraksi.

– Viime kesänä oli käydä hullusti, kun Monosen vahanuken sormet putosivat kesken kesää ja kädestä törrötti vain metallia. Laitoimme huivin rikkinäisen käden peitoksi, Oksanen hymyilee.

Tanssit ovat alkamassa Esakalliolla kesäkuun ensimmäisenä perjantaina. Tanssikansan mielissä Leif Lindeman on selvästi ykkönen. Fanit saartavat hänet lavan edustalla ennen keikan alkua, kättelyitä ja halauksia vaihdetaan.

Ensimmäisen tanssin aikana lattialle ehtii puoliksi paikallinen pariskunta, Eira Degener ja Petri Juvonen. Eläkkeelle jäänyt Eira asuu Somerolla, mutta edelleen työelämässä Helsingissä puurtava Juvonen on hänen ”viikonloppuavomiehensä”.

Esakallion järjestysmiesporukkaankin kuuluvaa Eiraa tanssikärpänen puraisi kohtalokkaasti nelisen vuotta sitten.

– Tanssin nyt neljä viisi kertaa viikossa ja opiskelen seuratanssin perusohjaajaksi. Tanssi on vienyt koko sieluni.

Petri Juvonen kävi legendaarisen Åke Blomqvistin tanssikoulun 20 vuotta sitten, mutta seurustelu Eiran kanssa on nostanut yhteisen tanssiharrastuksen uusiin ulottuvuuksiin.

– Lempitanssini on ehkä tango, olemme kilpailleetkin siinä. Pidän kaikesta tanssista, jossa on tunnelmallinen musiikki. Paras kokonaisuus muodostuu musiikista ja parista, Juvonen sanoo.

Tanssilattia on hiljakseen täyttymässä perisuomalaisesta tanssikansasta. Ihmismeressä näkyy lyhythihaisia kauluspaitoja, tatuointeja, farkkuja, muutama mekko ja runsaasti tanssitossuja. Melkein kenelläkään ei ole enää jalassaan perinteisiä korko- tai lakerikenkiä, vaan hyväkuntoinen, tanssitaitoinen yleisö vipeltää salissa ammattimaisilla tossuilla.

Yleisön joukossa vilahtaa naispari, toisaalla näkyvät oranssinväriset hiukset. Tanssijoiden keski-ikä on korkea, ja parikymppinen pariskunta seinustalla pistää silmään. Erään tanssijan nilkassa olevaa askelmittaria voisi kuvitella valvontapannaksi.

Punaisessa tyllimekossa liitävällä Ilona Kyllösellä riittää kysyntää. Hän ehtii hädin tuskin palata edellisestä tanssista, kun uusi kavaljeeri on jo tekemässä itseään ­tykö.

– Moi, hakija sanoo ja ojentaa kätensä.

”Hän on soittaja, ei mikään voittaja”, laulaa esiintymislavalla Amore-yhtyeen basisti Harri Luiskari, siviilielämässään koulun rehtori.

Kun kappale vaihtuu tangoksi, tanssijat ummistavat silmiään. Moni tapailee vaivihkaa laulun sanoja. Vanha herrasmies vääntää tangoa tosissaan, ilmeenkään värähtämättä.

Tanssin huuma Somerolla on vasta alkamassa.

Esakallio, Somero

Hallin lava, Salo

Huvilintu, Raisio

Katiskanmäen

Firapeli, Salo

Kauppilan lato, Salo

Laurilan lava, Marttila

Littoisten lava, Kaarina

Pappisten lava, Loimaa

Petäjoen paviljonki, Loimaa

Ruissalon kansan­puiston tanssi­paviljonki, Turku

Tortinmäen lava, Turku

Uittamo paviljonki, Turku

Valasranta, Pöytyä

Vehmassalmen tanssi-paviljonki, Vehmaa

Yliskallion lava, ­Pyhäranta

Ämyri, Somero

Hirvensuuli, Huittinen

Laitakarin lava,

Eurajoki

Merikievari, Merikarvia

Ooperi, Rauma

Salamakallio, Rauma

Valtatie 2, Harjavalta

Männistö, Tuusula

Mäntsälän lava

Pavi, Vantaa

Tanhuhovi, Lohja

Kapakanmäki, ­Hämeenlinna

Kolmilammi, Hausjärvi

Riutanharju, Riihimäki

Vojakkalan lava, Loppi

Haikan lava, Pirkkala

Hiekkaranta, Virrat

Hämyslava, Nokia

Kisaranta, Kangasala

Mahnalan lava, ­Hämeenkyrö

Metsälinna, Akaa

Nurmen lava, ­Lempäälä

Rönnin lava, Orivesi

Salmentaan lava, ­Pälkäne

Särkkä, Punkalaidun

Toivolan lava, Ylöjärvi

Vehkakosken ranta­lava, ­Mänttä-Vilppula

Harjulan lava, Hollola

Jenkkapirtti, Asikkala

Krouvin lava, Hartola

Mäntymäen lava, ­Orimattila

Kallioniemi, Kouvola

Saukonkallion lava, Iitti

Tampsan lava, Kotka

Tirvan lava, Kouvola

Iitiän VPK:n lava, ­Lappeenranta

Jänhiälän lava, ­Lappeenranta

Kisapirtti, Parikkala

Nutikan lava, ­Lappeenranta

Säänjärven lava, ­Savitaipale

Välijoen lava, ­Savitaipale

Kajasteen lava, ­Nur­mes

Lemmenlava, Joensuu

Liperin lava

Martonvaaran lava, Polvijärvi

Pajarinhovi, Kitee

Rajavaaran lava, Kitee

Metsälinna, Mikkeli. Suomen kaunein ­kesälava 2018.

Hiihtomäen lava, ­Mikkeli

Nurmaan lava, ­Mäntyharju

Pistohiekan lava, ­Puumala

Salmen lava, ­Pieksämäki

Syvälahti, Kangasniemi

Hojo hojo, Tuusniemi

Ilveskasino, Kuopio

Kyllikinranta, Iisalmi

Lampiinsalmi, ­Lapinlahti

Kasino, Maaninka

Niskaharjun lava, ­Leppävirta

Salmijärven lava, ­Kuopio

Sivakka, Kaavi

Hangan lava, ­Hankasalmi

Honkahovi, ­

Kuhmoinen

Höyrypaviljonki, ­

Keuruu

Kuikan lava, Jyväskylä

Kukonhiekka,

Saarijärvi

Letkaliiteri, Joutsa

Savion lava, Laukaa

Viihdekeskus Kallio­järvi, Isokyrö

Halkosaari, Lappajärvi

Kaarihovi, Teuva

Kasino, Kauhajoki

Kortesjärven ­Rantamaja, ­Kauhava

Lusan halli, Kurikka

Törnävän paviljonki, Seinäjoki

Käylän Korpihovi, ­Kuusamo

Yppärin Merimaja, ­Pyhäjoki

Nuijamiesten lava, ­Oulu

Pyhäsalmen lava

Ruokolahden lava, ­Siikajoki

Urjanlinna, Sievi

Jormuan lava, Kajaani

Naapurinvaaran ­huvikeskus, ­Sotkamo

Perävaaran huvikeskus, ­Kemijärvi

Pohjanranta, ­Keminmaa

Suukosken keidas, ­Tervola

Vaattojärven ranta­paviljonki, ­Kolari

Lähteet: tanssi.net ja Wikipedia