Apu

Tanssin taikaa Somerolla Esakallion lavalla: listasimme Suomen tanssilavat

Tanssin taikaa Somerolla Esakallion lavalla: listasimme Suomen tanssilavat
Nykyaikaisen tanssilavan vetonaulaksi ei enää riitä pelkkä tangoa taitava esiintyjä. Yleisöä kositaan myös Suomi-rokilla, tanssitunneilla ja erikoisohjelmalla.
Julkaistu: 16.6.2019
Esiintyjien takahuone näyttää vaaleine mäntypaneeliseinineen hätkähdyttävän tavanomaiselta. Missään ei näy Jaloviina-pulloja, hemaisevia bändäreitä tai humalaisia muusikoita. Sohvalla syötetään tanssinopettajaparin pienokaista. Seinustalla Amore-bändin kitaristi Erkki ”Eki” Salmi kiskoo alushoususillaan pukua päälleen, käärmeennahkakuvioisten spittareiden jatkoksi.
Seinälle on kerätty Esakallion tanssilavalla aiemmin esiintyneiden muusikoiden fanikortteja. Pöydällä on tarjolla pullaa, kahvia, keksejä ja banaaneja. Voileivät ovat jääkaapissa.
– Tämä on yksi Suomen kesälavojen parhaista takahuoneista. Täällä olisi saunakin, mutta ajan yöllä kotiin Äänekoskelle, koska huomenna on keikka Kiteellä, kertoo illan päätähti, tangolaulaja Leif Lindeman.
– Minä olen bändin vähiten koulutettu ­jäsen: meillä on rehtoria ja tohtoria, mutta minä olen vain uimamaisteri, Leif Lindeman vitsaili.
Rumpali Markus Takanen ja haitaristi Pekka Juntunen laativat illan biisilistaa. Lindeman huikkaa osaavansa noin 150 ­biisiä.
– Valitsemme varmasti perinteistä tanssimusiikkia, joka uppoaa yleisöön. Kun tällainen tanssimusiikkiperinne kerran on, vaalimme sitä, artisti selventää.
Tenavatähti-kisasta vuonna 1991 Suomen kansan mieliin jäänyt tummaääninen laulaja kertoo osallistuneensa Seinäjoen Tangomarkkinoiden kisaan kahdesti ja jääneensä molemmilla kerroilla toiseksi.
– Olen ikuinen kakkonen, mutta kisat olivat hyvä ponnahduslauta alalle, hän virnistää.

Tanssitunnit osa tarjontaa

Yläkerrassa tanssit ovat alkamassa, mutta sitä ennen ehditään veivata tunnin verran bugg-tanssia. Perjantain tanssitunteja on pidetty Esakalliolla jo vuosikymmenen verran ja opetus sisältyy pääsylipun hintaan.
Opettajat näyttävät mallia, ja salia kiertävät parit toistavat jälleen uutta tanssikuviota. Tanssinopettaja Reetta Koivuniemeltä ja Tuomas Sillanpäältä kysellään, mihin peukalo pitää pistää.
Esakallion lavaisäntä Matti Oksanen vahvistaa, että tanssitunnit ovat osa perinteisten tanssilavojen laajentunutta tarjontaa. Someron vanhimmalla kesälavalla järjestetään nykyään myös sunnuntaimatineoita, karaokea ja kesänäytelmiä, takahuonettakin saa vuokrata.
– 400–500 henkeä tavallisena tanssi-iltana on ihan hyvä. Kävijämäärä vaihtelee esiintyjiemme ja kilpailijoiden tarjonnan mukaan. Vappuaattona Ville Valo & Agents veti salin täyteen. Paikalla oli 2 000 tanssijaa niin kuin ennen vanhaan, Oksanen hymyilee.
Lavaisäntä Matti Oksanen osaa tanssia, mutta toinen urheilulaji on vienyt sydämen. – Olen jäänyt golfiin koukkuun.
Urheiluseura Someron ESAN rakentama Esakallion tanssilava on toiminut yhtäjaksoisesti 54 vuotta. Avajaisissa juhannuksena 1965 esiintyjinä olivat iskelmälaulajat Annikki Tähti ja Kari Kuuva, tänä juhannuksena yleisöä houkutellaan Finlandersilla, Kyösti Mäkimattilalla ja Dannylla.
Lavaisännän uran kohokohtia ovat olleet kolme Kari Tapion ja Reijo Taipaleen yhteiskonserttia 2000-luvun alkupuolella.
–Laulajat olivat oikein hyviä kavereita, ja heidän yhteistyönsä toimi lavallakin.
Juhannustanssit vetävät ­Esakallion lavalle noin ­puolitoistatuhatta tanssijaa, tavallisena perjantai-­iltana 400–500.
Huhtikuussa kuolleella tangomestari Reijo Taipaleella on Esakalliolla erityinen asema. Hän esiintyi lavalla joka vuosi Esakallion avaamisesta alkaen ja on päässyt tanssisalin nurkassa sijaitsevaan vahakabinettiin paikallisten suuruuksien, laulaja-lauluntekijä Rauli ”Badding” Somerjoen ja säveltäjä Unto Monosen seuraksi.
– Viime kesänä oli käydä hullusti, kun Monosen vahanuken sormet putosivat kesken kesää ja kädestä törrötti vain metallia. Laitoimme huivin rikkinäisen käden peitoksi, Oksanen hymyilee.
Tanssit ovat alkamassa Esakalliolla kesäkuun ensimmäisenä perjantaina. Tanssikansan mielissä Leif Lindeman on selvästi ykkönen. Fanit saartavat hänet lavan edustalla ennen keikan alkua, kättelyitä ja halauksia vaihdetaan.

"Tanssi on vienyt koko sieluni"

Ensimmäisen tanssin aikana lattialle ehtii puoliksi paikallinen pariskunta, Eira Degener ja Petri Juvonen. Eläkkeelle jäänyt Eira asuu Somerolla, mutta edelleen työelämässä Helsingissä puurtava Juvonen on hänen ”viikonloppuavomiehensä”.
Esakallion järjestysmiesporukkaankin kuuluvaa Eiraa tanssikärpänen puraisi kohtalokkaasti nelisen vuotta sitten.
– Tanssin nyt neljä viisi kertaa viikossa ja opiskelen seuratanssin perusohjaajaksi. Tanssi on vienyt koko sieluni.
– Tanssi on yhteinen harrastus, jonka ympärille koko suhteemme on rakentunut. Olemme sopivan kokoisia toisillemme, Erja Degener ja Petri Juvonen sanovat.
Petri Juvonen kävi legendaarisen Åke Blomqvistin tanssikoulun 20 vuotta sitten, mutta seurustelu Eiran kanssa on nostanut yhteisen tanssiharrastuksen uusiin ulottuvuuksiin.
– Lempitanssini on ehkä tango, olemme kilpailleetkin siinä. Pidän kaikesta tanssista, jossa on tunnelmallinen musiikki. Paras kokonaisuus muodostuu musiikista ja parista, Juvonen sanoo.
Tanssilattia on hiljakseen täyttymässä perisuomalaisesta tanssikansasta. Ihmismeressä näkyy lyhythihaisia kauluspaitoja, tatuointeja, farkkuja, muutama mekko ja runsaasti tanssitossuja. Melkein kenelläkään ei ole enää jalassaan perinteisiä korko- tai lakerikenkiä, vaan hyväkuntoinen, tanssitaitoinen yleisö vipeltää salissa ammattimaisilla tossuilla.
Yleisön joukossa vilahtaa naispari, toisaalla näkyvät oranssinväriset hiukset. Tanssijoiden keski-ikä on korkea, ja parikymppinen pariskunta seinustalla pistää silmään. Erään tanssijan nilkassa olevaa askelmittaria voisi kuvitella valvontapannaksi.
Punaisessa tyllimekossa liitävällä Ilona Kyllösellä riittää kysyntää. Hän ehtii hädin tuskin palata edellisestä tanssista, kun uusi kavaljeeri on jo tekemässä itseään ­tykö.
– Moi, hakija sanoo ja ojentaa kätensä.
”Hän on soittaja, ei mikään voittaja”, laulaa esiintymislavalla Amore-yhtyeen basisti Harri Luiskari, siviilielämässään koulun rehtori.
Kun kappale vaihtuu tangoksi, tanssijat ummistavat silmiään. Moni tapailee vaivihkaa laulun sanoja. Vanha herrasmies vääntää tangoa tosissaan, ilmeenkään värähtämättä.
Tanssin huuma Somerolla on vasta alkamassa.

Suomen kesän tanssilavat

Varsinais-Suomi

Esakallio, Somero
Hallin lava, Salo
Huvilintu, Raisio
Katiskanmäen
Firapeli, Salo
Kauppilan lato, Salo
Laurilan lava, Marttila
Littoisten lava, Kaarina
Pappisten lava, Loimaa
Petäjoen paviljonki, Loimaa
Ruissalon kansan­puiston tanssi­paviljonki, Turku
Tortinmäen lava, Turku
Uittamo paviljonki, Turku
Valasranta, Pöytyä
Vehmassalmen tanssi-paviljonki, Vehmaa
Yliskallion lava, ­Pyhäranta
Ämyri, Somero

Satakunta

Hirvensuuli, Huittinen
Laitakarin lava,
Eurajoki
Merikievari, Merikarvia
Ooperi, Rauma
Salamakallio, Rauma
Valtatie 2, Harjavalta

Uusimaa

Männistö, Tuusula
Mäntsälän lava
Pavi, Vantaa
Tanhuhovi, Lohja

Kanta-Häme

Kapakanmäki, ­Hämeenlinna
Kolmilammi, Hausjärvi
Riutanharju, Riihimäki
Vojakkalan lava, Loppi

Pirkanmaa

Haikan lava, Pirkkala
Hiekkaranta, Virrat
Hämyslava, Nokia
Kisaranta, Kangasala
Mahnalan lava, ­Hämeenkyrö
Metsälinna, Akaa
Nurmen lava, ­Lempäälä
Rönnin lava, Orivesi
Salmentaan lava, ­Pälkäne
Särkkä, Punkalaidun
Toivolan lava, Ylöjärvi
Vehkakosken ranta­lava, ­Mänttä-Vilppula

Päijät-Häme

Harjulan lava, Hollola
Jenkkapirtti, Asikkala
Krouvin lava, Hartola
Mäntymäen lava, ­Orimattila

Kymenlaakso

Kallioniemi, Kouvola
Saukonkallion lava, Iitti
Tampsan lava, Kotka
Tirvan lava, Kouvola

Etelä-Karjala

Iitiän VPK:n lava, ­Lappeenranta
Jänhiälän lava, ­Lappeenranta
Kisapirtti, Parikkala
Nutikan lava, ­Lappeenranta
Säänjärven lava, ­Savitaipale
Välijoen lava, ­Savitaipale

Pohjois-Karjala

Kajasteen lava, ­Nur­mes
Lemmenlava, Joensuu
Liperin lava
Martonvaaran lava, Polvijärvi
Pajarinhovi, Kitee
Rajavaaran lava, Kitee

Etelä-Savo

Metsälinna, Mikkeli. Suomen kaunein ­kesälava 2018.
Hiihtomäen lava, ­Mikkeli
Nurmaan lava, ­Mäntyharju
Pistohiekan lava, ­Puumala
Salmen lava, ­Pieksämäki
Syvälahti, Kangasniemi

Pohjois-Savo

Hojo hojo, Tuusniemi
Ilveskasino, Kuopio
Kyllikinranta, Iisalmi
Lampiinsalmi, ­Lapinlahti
Kasino, Maaninka
Niskaharjun lava, ­Leppävirta
Salmijärven lava, ­Kuopio
Sivakka, Kaavi

Keski-Suomi

Hangan lava, ­Hankasalmi
Honkahovi, ­
Kuhmoinen
Höyrypaviljonki, ­
Keuruu
Kuikan lava, Jyväskylä
Kukonhiekka,
Saarijärvi
Letkaliiteri, Joutsa
Savion lava, Laukaa

Pohjanmaa

Viihdekeskus Kallio­järvi, Isokyrö

Etelä-Pohjanmaa

Halkosaari, Lappajärvi
Kaarihovi, Teuva
Kasino, Kauhajoki
Kortesjärven ­Rantamaja, ­Kauhava
Lusan halli, Kurikka
Törnävän paviljonki, Seinäjoki

Pohjois-Pohjanmaa

Käylän Korpihovi, ­Kuusamo
Yppärin Merimaja, ­Pyhäjoki
Nuijamiesten lava, ­Oulu
Pyhäsalmen lava
Ruokolahden lava, ­Siikajoki
Urjanlinna, Sievi

Kainuu

Jormuan lava, Kajaani
Naapurinvaaran ­huvikeskus, ­Sotkamo

Lappi

Perävaaran huvikeskus, ­Kemijärvi
Pohjanranta, ­Keminmaa
Suukosken keidas, ­Tervola
Vaattojärven ranta­paviljonki, ­Kolari
Lähteet: tanssi.net ja Wikipedia
Kommentoi »