Eeva

Tanskan prinssi Henrik katoaa dementiaan



Tanskan prinssi Henrik katoaa dementiaan

Kuningatar Margareeta ilmoitti pari kuukautta sitten, että hänen puolisollaan prinssi Henrikillä on diagnostisoitu dementia ja että tila etenee paljon ennakoitua nopeammin. Prinssin kummat lausunnot saivat näin selityksensä.
Teksti Raila Kinnunen

Vaimonsa 77-vuotissyntymäpäivillä viime keväänä prinssi Henrik vaikutti vielä virkeältä ja elämäniloiselta. Kuva: MVPhotos.

Äreä vai sairas? Tanskan prinssi Henrikillä on ollut yrmeän äkäisen miehen maine viimeisten viidentoista vuoden ajan. Äksynä ja äkkipikaisena häntä pidettiin jo sitä ennenkin, mutta samalla hurmaavana, miehekkäänä, hyvin ranskalaisena ja komeana. Hän oli flirttaileva, nokkela ja äärimmäisen fyysinen huippupurjehtija siinä näyttävän puolisonsa kuningatar Margareetan vierellä. Tai siis prinssin itsensä mielestä ei koskaan rinnalla, vaan aina pari askelta jäljessä, kakkosena.

Samalla kerrottiin, että prinssi alkaa luopua viimeisistäkin edustustehtävistään. Kuningatar toivoi puolisolleen ja kuninkaalliselle perheelle tilanteen edellyttämää rauhaa.

Henrik ei sietänyt poikansa arvonnousua

Ensioireita taisi kuvastaa prinssi Henrikin toiminta vuonna 2002. Silloin hän lähti kesken uudenvuoden vastaanoton Kööpenhaminasta kotilinnaansa Château de Caïxiin eteläiseen Ranskaan. Hän oli sydämistynyt siitä, että juhlien isännäksi oli nostettu hänen poikansa, kruununprinssi Frederik, kun kuningatar Margareeta oli poissa.

Henrik antoi haastattelun, jossa hän jupisi, että kakkossijaan hän on jo vuosikymmenien aikana tottunut, mutta kolmanneksi häntä ei tiputeta. Margareeta matkusti miehensä luo sovintoa hieromaan. Kolmen viikon pakomatkan jälkeen Henrik palasi Tanskaan.

Prinssi viihtyi siitä viinitilallaan ja kotilinnassaan aina vain pidempiä aikoja. Kreivi Henri Marie Jean André de Loborde de Monpezat oli suvustaan, taustastaan ja tilan viineistä hyvin ylpeä. Kymmenisen vuotta sitten Tanskan hovi tiedotti, että perheen pojat Frederik ja Joachim tulevat perimään Monpezatin kreivin tittelin, samoin heidän lapsensa. Henrik sanoi olevansa tästä hyvin tyytyväinen, lopulta hänenkin taustansa ja sukunsa noteerataan.

Kuninkaallinen perhe hyväntuulisena Grastenin linnassa kesällä vuonna 2016. Kuva: MVPhotos.

”Kuningatar ei kunnioita minua”

Tammikuussa 2015 Tanskan hovi ilmoitti, että prinssi Henrik jättää useimmat viralliset tehtävänsä ja muuttaa pääosin asumaan Ranskaan, leppeämpään ilmastoon.

Romahdus tapahtui viime kesänä: Henrik vaati julkisesti, että hänen on saatava kuninkaan titteli. Tai jos ei sitä, niin hänet on nimettävä ainakin kuningaspuolisoksi entisen prinssipuoliso-tittelin sijaan. Kuningasta ei monarkkikuningattaren kanssa avioituneesta voi tulla, kuningas on aina hallitsija, kuningatar voi olla hallitsija tai kuninkaan puoliso. Kuningaspuolison titteli oli aivan uusi keksintö.

Henrik ihmetteli sitä, että miten tasa-arvon esikuvamaana esiintyvässä Tanskassa voidaan polkea aviomiestä näin. ”Kuningatar ei kunnioita minua kuten normaalin puolison kuuluu”, prinssi sanoo haastatteluvideolla.

Puolisot päätyvät eri hautaan

Kaikkein oudoin oli prinssi Henrikin ilmoitus, että häntä ei saa haudata Roskilden katedraaliin vaimonsa viereen. Sinne ovat kaikki maailman vanhimman kuningaskunnan kuninkaalliset haudattu 1400-luvulta lähtien. Asia ajankohtaistui, kun kuningatar Margareetan sarkofagisuunnitelmat julkistettiin. Suurena taiteenystävänä kuningatar toivoi omasta viimeisestä leposijastaan modernia ja kaunista, tekijäksi hän pyysi Björn Norgaardin, jonka töitä hän on aina ihaillut.

Sarkofagin suunnittelu aloitettiin jo vuonna 2003 ja kesällä 2017 julkistettiin lopputulos. Se tehdään lasista, tanskalaisesta graniitista ja grönlantilaisesta marmorista, pituutta on 3,3 metriä, painoa seitsemän tonnia. Kuvissa se näyttää uskomattoman taidokkaalta ja kauniilta, sukkulanomaiselta. Margareeta halusi lasista läpinäkymättömän, Henrikillä ei siinä vaiheessa ollut vielä mitään läpinäkyvääkään leposijaa vastaan.

Loppukesästä Henrik avasi sanaisen arkkunsa ja kertoi päättäneensä, että häntä ei haudata vaimonsa vieraan Roskilden katedraaliin. Henrik uhosi sanatarkasti, että hänen vaimonsa tekee miehestään narrin, eikä anna toiselle sitä arvostusta, joka puolisolle kuuluu.

”En avioitunut kuningattaren kanssa tullakseni haudatuksi Roskildeen. Kuningatar voi tehdä päätöksen vain omalta osaltaan, ei minun kohdaltani. Rakastan vaimoani yhä, mutta jos hän haluaa tulla haudatuksi samaan paikkaan kanssani, hänen on tehtävä minusta kuningaspuoliso,” Henrik julisti.

Margareeta matkusti heti Ranskaan, keskusteli puolisonsa kanssa, ja välitti hovin tiedottajan kautta viestin, että hyväksyy täysin puolisonsa kannan, vaikka kuningatar haudataan tietenkin Roskilden katedraaliin. Eri paikkaan kuin aviomies, jos tämä näin toivoo.

Suloinen nuoripari kihlajaiskuvassaan vuonna 1967. Häitä juhlittiin vielä samana vuonna. Kuva: MVPhotos.

Tanska rakastaa kuningatartaan

Kuningatar on maansa rakastettu keulakuva. Tanskassa monarkiaa kannatetaan hanakammin kuin minkään muualla. Hallitsijalla ei ole merkittävää valtaa, mutta Margareetalla on huomattavaa vaikutusvaltaa. Hän allekirjoittaa kaikki lait, tapaa pääministerin ja ulkoministerin viikoittain.

Uudenvuoden puheessaan Margareeta käsittelee itselleen tärkeitä asioita, usein moraalia ja etiikkaa, maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin suhtautumista, taiteen ja kulttuurin merkitystä, empatiaa ja ihmisyyttä. Sen puheen kuuntelevat kaikki.

On itsestään selvää, että tanskalaiset seisovat kuningattarensa rinnalla ja surevat tämän kanssa nyt, kun monarkki joutuu seuraamaan miehensä mielen hiipumista.

Lue lisää:

Prinsessa Christinan toinen syöpätaistelu

Monacolainen kulissi

Silvia – täydellinen kuningatar ei kohuista lannistu

Julkaistu: 29.11.2017