Apu

Tanskan kruununprinssi Frederik perii maailman vanhimman kuningashuoneen



Tanskan kruununprinssi Frederik perii maailman vanhimman kuningashuoneen

Tanskan kruununprinssi Frederik kapinoi ja kärsi masennuksesta nuoruudessaan. Onnekseen hän löysi vastinparinsa Maryn maapallon toiselta puolelta ja kasvoi silloin sanojensa mukaan yksinäisestä kokonaiseksi ihmiseksi.
Teksti Apu-toimitus

Tanskan kruununprinssi Frederik otti kohtalonsa vastaan ja alistui tosiasioihin vasta äärimmäisen edessä. Hänen suorasukainen tunnustuksensa häidensä aattona pysäyttää: – Silloin kun masennus oli syvimmillään, mietin itsemurhaa. Kuningatar Margareeta II muistelee samoja esikoispoikansa nuoruudenaikoja surulla. Jokainen näki, miten vaikeaa pojan oli kantaa ulkoisia paineita – miten hän kapinoi, epäili koko homman mielekkyyttä, etsi itseään, pakeni ja kärsi. Frederikiä pidetään hyvin älykkäänä ja erittäin kunnianhimoisena: kruununperillisen posti tarkoitti siis maailman pienentämistä, näköalan supistamista, elämän rajaamista, vain itsensä puolikkaana olemista. Kenties tunteen voimakkuuteen vaikutti vierellä varttunut, muutamaa päivää vaille vuoden Frederikiä nuorempi Joachim-veli, joka kasvoi nopeasti mittaa isoveljen ohi, nautti suhteellisesta vapaudesta ja hyödynsi kakkosen asemaansa kaikkeen kivaan.

Prinssi Henrik lähti eläkkeelle 2016 ja muutti kotiin Ranskaan. Margareeta, 77, jäi Tanskaan töihin.

Ulkopuolisista saattoi näyttää siltä, että Frederik etsi elämänsäväytyksiä äärimmäisistä harrastuksista. Hän matkasi neljän kuukauden ajan 2 700 kilometriä koiravaljakolla tutkimusretkikunnan jäsenenä Grönlannista pohjoiseen vuonna 2000: Grönlannin itsehallintoalue kuuluu Tanskalle, kuten myös Färsaaret. Matkalla tehtiin vakavaa tieteellistä tutkimusta, prinssi filmasi kaiken, ei hän leikkinyt tiedemiestä. Samanhenkiselle tutkimusmatkalle halki Mongolian hän osallistui alle parikymppisenä jo vuonna 1986. Frederik on juossut maratoneja New Yorkissa, Pariisissa ja Kööpenhaminassa – ennätys tuli kotikentällä ajassa 3,22,50 – ei kehnosti sinisellä verellä! Hän on ainoa kuninkaallinen, joka on vetänyt täyden Teräsmies-kisan aikaan 10 tuntia, 45 minuuttia ja 32 sekuntia, ja silloin ikää oli jo pitkälti yli 40 vuotta. Frederik purjehti huipputasolla, ja hänet valittiin olympiakomitean jäseneksi kahdeksanvuotiskaudeksi vuonna 2009 – hän lupasi erota, jos päätyy kuninkaaksi ennen pestin loppua. Pitkälti yli kolmikymppiseksi asti tyttöystävät vaihtuivat sähäkästi, valokuvamallista laulajaan, kunnes oli seuraavan kaunottaren vuoro. Armeijassa prinssi pärjäsi hienosti, samoin opinnoissa Århusin yliopistossa ja Harvardissa salanimellä ”Fredrik Henriksen”, pääaineinaan politiikka ja valtiotieteet, lopputyö käsitteli Itämeren alueen ulkopolitiikkaa.  Frederik työskenteli Tanskan tiimissä YK:ssa ja maansa suurlähetystössä Pariisissa.

Kuningatar Margareeta ja kruununprinssi Frederik ottavat vastaan Yhdysvaltojen silloisen ulkoministeri John Kerryn Amalienborgin linnassa.

Kunnes päivä Australiassa vuonna 2000 muutti kaiken.  Kruununprinssi oli saapunut Sydneyn olympialaisiin kahta päivää aiemmin, ja hän sattui samaan kuppilaan kuin paikallinen tyttö Mary Donaldson. Prinssin sanoin heidän kohtalonsa sinetöityi sillä silmänräpäyksellä. Hääpuheessaan toukokuussa 2004 Frederik kertoi kaiken niin paljaasti, että neljästäsadasta häävieraasta itkivät kaikki ne, jotka tanskaa ymmärtävät. Marykin ymmärsi, hän oli muuttanut Australiasta Tanskaan kaksi vuotta aiemmin ja opiskellut vaikean kielen niin sitkeästi, että tanskalaiset päättivät rakastaa tulokasta. Mary taisi olla ainoa, joka onnistui puheen aikana vimmaisessa taistelussa kyyneliä vastaan. – Siihen hetkeen asti, kun tapasin Maryn, ajoin elämässäni takaa aina vain suurempaa itsenäisyyttä ilman valmiutta oman vapauteni rajoittamiseen. Valinnanmahdollisuuksia oli määrättömästi, ja elämäni oli usein hyvin yksinäistä, Frederik sanoi. – Tästä päivästä lukien Mary kuuluu minulle – ja minä hänelle! Tämä lause sisältää enemmän kuin sen sanat. Se kuvastaa vapauden, yrityksen ja erehdyksen aikakauden loppua, sellaista aikaa, jolloin ennalta-arvattavuus oli kiinni vain minusta. Lause sisältää toisenkin puolen, jonka aika koittaa nyt. Se tarkoittaa vastuuta, luottamusta ja jakamista. Nyt olemme ”me”, me kaksi, uusina yhdessä, nuorina yhdessä, viattomina yhdessä, rakastuneina yhdessä – yksinkertaisesti yhdessä. Sitten oikean elämän MacGyver irrottaa loputkin turvaköydet: – Rakastan sinua Mary. Tule, lähtekäämme! Tule, nähkäämme! Tuhansissa maailmoissa kahleeton rakkaus odottaa. Viimeisen lauseen aikana Mary hätääntyy: Älä tee tätä minulle, kun olen selvinnyt niin hienosti tähän asti. Selviää hän loppuunkin asti, kurittaa tunnekuohun, oikaisee ryhdin ja on hyvin aikuinen ja royal. Puheen päätöslause on lainaa Frederikin lempikirjailijalta Lars H.U.G:lta, joka istui häävieraiden joukossa.

Kodinturvajoukkojen tempauksessa Bornholmin saarella prinsessa Mary pääsi laskeutumaan Tanskan harvoja kallioseinämiä. 

Mary Donaldson on loistovalinta kruununprinssin puolisoksi, vaikkei hänellä ensin ollut mitään käsitystä Tanskasta – ei hän edes tiennyt, että pohjoinen demokratia onkin monarkia.  Marylla on kaksi akateemista loppututkintoa, oikeustieteessä ja taloustieteessä. Naimisiin mennessään hän oli asunut ensin Teksasissa, sitten Tasmaniassa, toiminut projektipäällikkönä ja viestintäjohtajana. Maryn isä John Donaldson on matematiikan professori, vilkkusilmäinen maailmanmies, skotti, joka lähti Henrietta-vaimonsa kanssa Skotlannista maailmalle 1960-luvulla. Hänellä on myös hyvin siistit polvet: ne näkyvät häissä komeasti McDonald-klaanin kiltin alta. Eikä tuore kruununprinssin appiukko malta olla hääpuheessaan vitsailematta skottien ja viikinkien menneistä kahakoista: McDonaldit karkottivat aikoinaan verenhimoiset viikingit Skotlannin rannikolta, ja nyt hän antaa tyttärensä viikingille tuosta vain!

Kahdeksanvuotias prinssi Christian lemmikkeineen. Kuningaspari suosii ärhäköitä mäyräkoiria.

Jatko käy melkein prinsessasadusta. Kruununprinssipari on tarmokas ja hohdokas, Maryssa on filmitähtimäistä glamouria ja ylväyttä, hänellä on pettämätön maku. Aviopuolisot vaikuttavat hyvin päteviltä, fyysisiltä ja onnellisilta. Kansanomaisuutta heissä ei ole lainkaan, ja siitä tanskalaiset pitävät. Tanska on maailman vanhin kuningaskunta, yli tuhatvuotinen historia oikaisee ryhdin, valtiolippukin on maailman vanhin.  Kuningatar Margareetaa arvostetaan kovin. Hänen älyään ja lahjakkuuttaan pidetään lähes ylivertaisena. Hän on multilahjakas: kääntää, kirjoittaa, kuvittaa kirjoja, muun muassa Tolkienin Taru sormusten herrasta -kirjasarjan, hän on hyvä kuvataiteilija millä mittarilla tahansa, hän lavastaa ja puvustaa teatterissa. Valtiopäivien avajaisissa hän pitää kansakuntaa yhdistäviä viisaita puheita ja tupruttelee tupakkaa häpeämättömän eksentrisesti tupakointikieltojen maailmassa. Kuningatar tuntuu sietävän hyvin puolisonsa prinssi Henrikin ärhentelyä – ranskalaiselle kreiville ja olympiatason purjehtijalle tuottaa vaikeuksia marssia vuosikymmenestä toiseen komean vaimonsa vanavedessä ja päästää esikoispoikansa luovimaan arvoasteikossa ohitseen. Prinssi Henrik täyttää kesäkuussa 83 vuotta. Puolitoista vuotta sitten hän ilmoitti vetäytyvänsä eläkkeelle ja muutti Ranskaan viinitilansa vehreille kukkuloille. Hän on suuri luonnon, kirjallisuuden, musiikin, runouden ja kuvataiteiden rakastaja, josta puhkesi vapaudessa kuvanveistäjä: ensimmäinen näyttely avattiin juuri mallorcalaisessa galleriassa. Avajaisissa hän antaa levottomia lausuntoja naiskauneuden ikuisesta mahdista. Jos veikata pitäisi, niin Tanskan Margareeta, 77, saattaisi olla pohjoismaisista monarkeista ainoa, joka voisi harkita kruunusta luopumista. Varsinkin nyt, kun hän näkee, miten Henrik nauttii vapaammasta elämästään. Margareeta vierailee kreivillisellä viinitarhalla useammin kuin Henrik Tanskan koleudessa. Kuningatar katselee mielihyvällä, millaisella innolla Frederik paneutuu ilmastokysymyksiin, arktisen alueen tulevaisuuteen, tuulivoiman kehityshankkeisiin, kestävän kehityksen teemoihin erilaisten järjestöjen ja säätiöiden puhemiehenä. Hän näkee, että kruununperillinen on löytänyt yhteisen sävelen tanskalaisten kanssa, fillaroikin mielellään.

Serkkupoika prinssi Felixin rippijuhlissa huhtikuussa 2017 eturivissä prinsessa Isabella kaksosten Vincentin ja Josephinen välissä. Portailla tukanrajaa myöten isänsä näköinen Chris­tian ja ylpeät vanhemmat Frederik ja Mary.

Kruununprinssiparin esikoispoika Christian syntyy lokakuussa 2005. Kymmenen pistettä, 51 senttiä, 3 500 grammaa, tiedottaa isän arvonimestä vasta hetken nauttinut Frederik.  Hän kertoo reippaasti, että synnytys kesti kymmenen tuntia, hän sai leikata napanuoran, ja arvelee olleensa suureksi avuksi, jos sellaista kehtaa itse sanoa. – Vanhemmuuteen on mahdotonta valmistautua henkisesti ennen kuin se on totta. Olen täysin häkeltynyt. Kun kuulee lapsensa ensimmäisen parkaisun, tuntee itsensä Teräsmieheksi. Sitten purskahdinkin itkuun. Tällaisina hetkinä ei pidä leikkiä Teräsmiestä! prinssi tunnustaa. Tanska vetää liput salkoon, kanuunat jylisevät 21 kertaa. Eri puolilla maata harrastetaan myös pakanallisia menoja ja sytytetään 213 vahtitulta, kuten on tehty pronssikaudelta asti. Pojan nimestä ei tarvitse kinata. Tanskassa kuninkaat ovat vuorotahtia Frederikejä tai Christianeja. Margareetan isä oli Frederik, järjestysluvultaan IX, nyt on Christianin vuoro. Kruununprinssi Frederikistä tulee kuninkaana Frederik X.

Joachimin nykyinen vaimo on ranskalaisprinsessa Marie (os. Cavallier), jonka kanssa hän avioitui toukokuussa 2008. Heillä on kaksi lasta, Henrik, 8, ja Athena, 5. 

Lapsilykky jatkuu. Prinsessa Isabella syntyy huhtikuussa 2007. Vastikään julkaistuissa 10-vuotiskuvissa hän näyttää hyvin kauniilta. Kaksoset, prinssi Vincent ja prinsessa Josephine syntyivät tammikuussa 2011. Sarja on komea. Maryllä on ikää 45 vuotta, Frederik täyttää pian 49, katras lienee koossa.  Euroopan nuoret kuninkaalliset, nämä 30–50-vuotiaat paljon perilliset ovat nettisivujen ja somen huippuhyödyntäjiä, kuten useimmat hovit ylipäänsäkin. Ensin nettimaailma oli heille ehkä uhka, nyt väline. He syöttävät nettiin säännöllisin välein postauksia ja kauniita kuvia, ruokkivat ihmisten nälkää ja uteliaisuutta itse valitsemallaan tavalla ja tahdilla.  Paparazzit kärsivät työn puutteesta, luottokuvaajille on käyttöä. Varhaisimmat vauvakuvat ottaa yleensä isä itse, ne ovat intiimejä hetken ikuistuksia. Julkisuus on jotenkin hallinnassa. Ajatus kulkee näin: If you can’t lick ’em, join ’em. Jos pahasta ei pääse eroon, siihen kannattaa liittyä. Parhaita tässä lajissa lienevät Britannian William ja Catherine, Cambridgen herttuapari. Taitureita ovat myös Ruotsin Victoria ja Daniel – prinsessa Madeleinen some-ahkeruudessa on melkein epätoivon sävyä: älkää unohtako meitä. Pikkuprinssit ja -prinsessat oppivat pelottomiksi kameran edessä. Yhtä kuvaa ei Tanskan kruununprinssiparin jakelussa onneksi näy: ikuistusta siitä, miten prinssi Christiania nostetaan Australiassa merestä. Koko perhe oli uimassa turvalliseksi merkityllä rannalla joululomallaan 2015, kun yllättävä virtaus tempaisi pikkuprinssin mukanaan. Hengenpelastajat kuulivat vasta jälkeenpäin pelastaneensa Tanskan tulevan hallitsijan. Monarkian ylläpidon hinnasta puhutaan Ruotsissa toisinaan, vauraassa Norjassa harvemmin, Tanskassa ei juuri koskaan. Ruotsin hovi maksaa vuodessa noin 6–7 Ruotsin kruunua per asukas, siis yhden euron verran, vähemmän kuin kuninkaallisilla elantonsa tienaavan iltapäivälehden irtonumero.  Tanskassa ja Norjassa kustannukset ovat noin kuusinkertaiset Ruotsiin verrattuna.

Mary Donaldson on loistovalinta kruununprinssin puolisoksi, vaikkei hänellä ensin ollut mitään käsitystä Tanskasta – ei hän edes tiennyt, että pohjoinen demokratia onkin monarkia. 

Kuninkaallisissa kemuissa – häissä, ristiäisissä, syntymäpäivillä – parikymmentä vuotta sitten, kun protokollan ote hellitti ja väki alkoi parveilla vapaamuotoisesti, syntyi aina yksi tiivis rinki: Ruotsin Victoria, Hollannin Willem-Alexander, Norjan Haakon ja Tanskan Frederik. Tulevat hallitsijat löysivät toisensa. Yleensä niin, että Victoria seisoi keskellä, ja kolme musketööriä piti vahtia. Varsinkin siihen aikaan, kun Victoria oli toipumassa anoreksiastaan. Herman Lindqvistin kirjoittamissa kirjoissa Victoria kuvaa kvartetin suhdetta koskettavasti. Hän selittää, että he ovat ainoat, jotka todella tietävät, miltä heidän asemassaan tuntuu – keskenään he voivat puhua sellaisista asioista joista ei kenenkään muun kanssa. He ovat olleet toinen toistensa vertaistuki, sparrausjoukkue, lapsesta asti toisensa tunteneet luottoystävät. Willem-Alexander on vanhin, vastikään viisikymmentä täyttänyt, ja ainoa joka on jo päätynyt tositoimiin kuninkaaksi. Mutta miellyttävällä tavalla: hänen äitinsä kuningatar Beatrix luopui vallasta hyvissä voimissa.  Näin tuskin tapahtuu Skandinaviassa, missä sukupolvenvaihdos tapahtuu tradition mukaan kuoleman kautta: hallitsija on kuollut, eläköön hallitsija! Nelikon nuorin on kesällä 40 vuotta täyttävä Victoria.  Ennen kuninkaalliset avioituivat kaltaistensa kanssa. Norjan Haraldin vanhemmat olivat serkuksia, myös hänen äitinsä vanhemmat olivat serkkuja. Nyt syntyperällä ei ole puolison valinnassa väliä, rakkaudella on. Victorian, Haakonin ja Frederikin sukulaisuudet kulkevat kolmen hovin kesken vielä siksakkina, useammassakin edellisessä sukupolvessa. Valittu läheisyys näkyy nyt ennen kaikkea kummisuhteissa. Victoria on Frederikin ja Maryn esikoisen Christianin kummitäti ja Haakonin ja Mette-Maritin Ingrid-esikoisen kummi. Myös Haakon ja Mette-Marit ovat Christianin kummeja ja Frederik puolestaan Ingridin kummisetä. Victorian ja Danielin Estelle-tyttären kummeja ovat Haakon ja Frederikin puoliso Mary – Estelle sai kolmannen nimensä Maryn mukaan. Estellen pikkuveljen Oscarin kummeiksi päätyivät vuorostaan Frederik ja Mette-Marit. Nämä kummiudet eivät ole kirkon sakastissa paperiin sutaistuja kuittauksia. Ne toimivat vastavuoroisuusperiaatteella, kummisedät ja -tädit ovat mukana kummilastensa elämässä, valmiina tulemaan avuksi, jos tilanne vaatii. He tietävät, mistä on kyse. Kummivanhemmat tietävät saman omasta sukupolvestaan. Aina voi kilauttaa kaverille. 

Teksti Raila Kinnunen, kuvat All Over Press ja H.K.H. Kronprinsessen / Kongehuset.dk

Lue myös:

Norjan kruununprinssi Haakon on rohkea idealisti

Rakastettu Ruotsin kruununprinsessa vaatii eniten itseltään

Ruotsin hovin juhlien vuosi 2016

Prinsessa Madeleinen ja Chris ONeillin onni

Prinsessa Lilianin tarina

Julkaistu: 16.6.2017