Puheenaiheet
Apu

Taksilain muutos iskee Ylä-Lapin vanhuksiin

Taksilain muutos iskee Ylä-Lapin vanhuksiin

Saamelaisvanhus voi jäädä vaille omakielistä kuljettajaa pitkällä sairaalareissulla.
Teksti Jorma Lehtola
Kuvat All over press
Mainos

Taksitoiminnan siirtäminen vapaaseen markkinajärjestelmään on tuonut melkoista kaaosta Kela-kuljetuksiin. Uusi tilausjärjestelmä on aiheuttanut odotuksia, peruutuksia ja muuta päänsärkyä.

Pohjois-Suomessa uudistus on osoittautunut hankalaksi myös kokonaista väestöryhmää koskevan tasa-arvon kannalta.

Saamelaisvanhus ei välttämättä saa enää satojen kilometrien mittaiselle sairaalakäynnilleen omakielistä taksinkuljettajaa, kuten tähän asti. Kyydit ovat yhdensuuntaisia, ja viimeistään paluumatkalla kieli todennäköisesti vaihtuu.

Samalla vanhukselta katoaa tutun kuljettajan – käytännössä saattajan – tuoma turva. Nyt saattaja on järjestettävä erikseen esimerkiksi muistisairaan vanhuksen mukaan. Vastuu siitä jää asiakkaalle.

Poikkeuksen tekevät vain ihmiset, joilla on Kelan myöntämä vakiotaksioikeus, jolloin kuljetuksesta huolehtii sopimusliikennöitsijä. Oikeus koskee yleensä alle 16-vuotiasta tai vaikeasti sairasta lasta, muita vain yksilöllisen harkinnan perusteella.

– Ihmiset ovat täällä ihan sormi suussa, että mitä nyt. Kaupunkimaailmassa tuo voi toimiakin, mutta Lapissa etäisyydet ovat toiset. Ylä-Lapista lähdetään koko päiväksi Ouluun tai Rovaniemelle, jossa erikoissairaanhoidon palvelut ovat, sanoo saamelaisten sosiaali- ja terveysalan yhdistys Sámi Sosterin toiminnanjohtaja Ristenrauna Magga.

Lain reunalla

Uusi taksijärjestelmä tallaa saamen kielilain varpaille. Lain mukaan saamelaisella on oikeus kotiseutualueellaan käyttää omaa kieltään viranomaisissa asioidessaan.

– Aikaisemmin saamenkielinen taksikuski on voinut saattaa asiakkaan keskussairaalaan ja tuoda takaisin, mutta se loppuu nyt. Neuvottiin sanomaan asiakkaille, että ottavat saattajan mukaan, Magga sanoo.

Se tarkoittaa lisää porukkaa taksiin ja lisää byrokratiaa – pitää olla päätös siihenkin, että tarvitsee saattajan. Toisaalta:

– Voivatko meidän järjestön työntekijät olla saattajina vai onko se julkisen vallan tehtävä? Kaikilla ei edes ole sitä läheistä, joka pääsee lähtemään. Varsinkin muistisairaitten ja iäkkäiden ihmisten kohdalla tilanne on tosi vaikea.

Pitkään saamenkielisten sote-palveluiden parissa työskennelleenä Magga näkee omakieliset palvelut äärimmäisen tärkeinä erityisesti vanhuksille.

– Jos vaikka puhuisikin vähän suomen kieltä, niin kyllähän se vanhaa ihmistä jännittää. Pitää tulla ymmärretyksi ja itse ymmärtää, mitä sanotaan, muuten hoito ei onnistu. Siinä kuljetaan edestakaisin, kun ei ole ymmärretty puolin ja toisin. Se vasta kalliiksi tulee. Asennekin tuntuu välillä olevan, että tässä tilataan taksia, vaikka osataan suomea. Näillä ihmisillä on oikeus omaan kieleen.

Magga toivoo Kelalta vastuuta saamenkielisestä väestöstä. Hänestä yksi ratkaisu olisi jatkaa nykyistä mallia, jossa asiakas saa tilata haluamansa liikennöitsijän.

Monella autolla

Kansaneläkelaitoksen suunnittelija Anne Hauta sanoo, että saamenkielisten ongelma on tiedostettu ja parhaillaan työn alla, sitä vain ei ole ehditty ”tässä kaikessa kiireessä ja hässäkässä” saada valmiiksi.

– Hankinta-asiakirjoissa ei edellytetty erillistä saamenkielisten palvelua Lapin alueella, mutta on edellytys, että he voivat tehdä matkan tilaamisen niin, että se hoituu oikealla tavalla. Yhtenä mahdollisuutena on pohdittu tekstiviestitilauksia saamen kielellä, Hauta sanoo.

Helsingissä taksien palaaminen tyhjinä ei ole ongelma, mutta sairaalakäynti Utsjoelta Rovaniemelle on lähes 500 kilometriä yhteen suuntaan, Ouluun 700 kilometriä. Tuntuu erikoiselta ajaa niitä kahdella taksilla, joista kumpikin palaa tyhjänä. Kauanko sitä kuljettajakaan kestää?

– Asiakas voi edelleen tilata meno-paluumatkan itselleen, jos paluun ajankohta on tiedossa, mutta käytännössä saattaa olla, että paluukuljetuksen ajaa joku toinen taksi, Hauta myöntää.

Epävarmuutta tuo sekin, ettei ole tarkkaa tietoa, ketkä palveluntuottajat liittyvät uuden toiminnan piiriin.

– Aikaisemmassa menettelyssä kaikki taksiliikenneluvalliset autoilijat saivat liittyä toiminnan piiriin. Silloin pystyttiin takaamaan se, että joka kylästä ja kunnasta oli autoilijoita mukana. Nyt, kun toimintatapa ja -malli ovat muuttuneet liikennepalvelulain ja hankinnan myötä, kaikki saamenkieliset autoilijat eivät ole välttämättä mukana suorakorvausmenettelyssä.

Palveluntuottaja vastaa

Hauta korostaa, että uuden hankinnan mukaisessa mallissa palveluntuottajalla on mahdollista hoitaa liikennöinti siten, että autoja on vähemmän, mutta nämä autot erikoistuvat Kelan korvaamiin taksimatkoihin.

– Maakunnallisella palveluntuottajalla on kokonaisvastuu siitä, että autoja on riittävästi ja kaikki asiakkaat saavat tilaamansa taksin, Hauta toteaa.

Lapissa Kela on tehnyt sopimuksen taksikyydeistä kuopiolaisen Pro-Keskuksen kanssa. Sieltä selkeää näkemystä on vaikea saada, koska yhtiön aluepäällikkö Kalle Ruikka kuulostaa jo tuskaantuneelta asioiden ”vääntämiseen”.

– Olen suorapuheinen rovaniemeläinen ja sanon, että antakaa nyt pari päivää aikaa saada näitä systeemeitä pystyyn, että ihmiset eivät jää tuonne tienposkiin. Kun tätä juttua väännetään isommaksi kuin se onkaan, niin siitä tulee lumipalloefekti, joka vain työllistää meitä enempi.

Hallitus näyttää jälleen kehittäneen lastenlaulusta tutun keksinnön: siitä kuuluu tsip, kun se liikkuu plop – mikä kumma vekotin se on.

Kuva on kuvituskuva.

Julkaistu: 3.7.2018