Apu

Takaisin työrytmiin

Takaisin työrytmiin

Loman loppu. Ahdistaako paluu sorvin ääreen? Älä huoli, loman loppuessa synkkyys on sallittua – kunhan se kaikkoaa parissa viikossa.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat 123rf
Mainos

Tällä hetkellä työpaikoilla haikaillaan mennyttä lomaa ja totutellaan arjen rutiineihin. Olotila on apea, ja mieluisakin työ voi tuntua tylsältä. Kaikki hauska tuntuu jääneen taakse eikä mikään innosta.

– Lomarytmistä työrytmiin siirtyminen ei ole aivan ongelmatonta vaan usein stressaavaa. Alakuloisuus ja harmitus voivat vallata mielen jo viimeisinä lomapäivinä. Tästä alkaa siirtymävaihe, johon kuuluvat luopumisen tunteet ja tunnelmat, työterveyspsykologi Eila Kallio Työterveyslaitokselta kertoo.

Lomalta töihin palaavan mieli tekee eräänlaisen siirtymämatkan. Tässä matkassa on neljä vaihetta: Ensin irtaudutaan loma-ajasta ja toiseksi sopeudutaan paluuseen työmaalle. Kolmannessa vaiheessa löytyy arkirytmi ja neljännessä oma henkilökohtainen ote työhön. Vasta sitten työ alkaa sujua.

Irrottautumisvaihetta värittää haikeus.

– Todellisuudessa kesää on vielä jäljellä ja siihen liittyvien kivoiksi koettujen aktiviteettien tekemistä voi jatkaa työpäivän jälkeen tai vapaapäivinä. Näiden asioiden tekeminen helpottaa arkeen sopeutumista.

Myöhään valvomiselle ja myöhään nukkumiselle on kuitenkin töiden alkaessa heitettävä hyvästit.

Vuorokausirytmin tahdistamiseen auttaa aamuaurinko. Aamun aikana saatu valo saa sisäisen kellon mukautumaan kohti arjen aikaisia herätyksiä.

– Aluksi arkirytmi voi tuntua väsyttävältä fyysisestikin. Väsähtämistä ei tarvitse pelästyä: se on vain merkki siitä, että elimistö hakee uutta vuorokausirytmiä.

Sopeutumisvaihe on eri ihmisillä eri mittainen. Toiset humpsahtavat työrytmiin muutamassa päivässä, toisilla rytmistä kiinni saaminen voi viedä pari viikkoa. Tilanteeseen vaikuttaa se, kuinka paljon lomarytmi on poikennut arkirytmistä.

– Lomalla paitsi valvotaan ja nukutaan pitempään myös syödään tavallista epäsäännöllisemmin, liikutaan vähemmän ja juodaan enemmän alkoholia. Elintavat pitäisi nekin rytmittää töihin palatessa uusiksi. Tämä kannattaa aloittaa jo viimeisellä lomaviikolla.

Töihin  sopeutuminen on sidoksissa myös loman virkistävyyteen ja työn luonteeseen sekä siihen, milloin muut perheenjäsenet palaavat arkikuvioihinsa. Jos loma on ollut riittävä palautumisen kannalta ja jos työ- ja työyhteisöasiat ovat kunnossa, työaikatauluun palaaminen tuntuu yleensä luontevalta ja työkaverien näkeminen mieluisalta.

– Jokainen tarvitsee kuitenkin aikaa totutellakseen töihin. Tämän takia työnteko tulisi aloittaa – jos mahdollista – rutiinihommista. Kukaan ei ole heti lomalta palatessaan täydessä iskussa.      

Työrytmi löytyy, kun pääsee rauhassa paneutumaan loman aikana kertyneisiin posteihin ja kesken jääneisiin tehtäviin. Jotkut avittavat rytmiin pääsemistä siten, että laittavat ennen lomalle lähtöä tietyt työtehtävät odottamaan ensimmäisiä työpäiviä. Myös töihin paluun sijoittaminen keskelle viikkoa voi keventää töiden aloittamisen ankeutta.

Kun alkaa tuntua siltä, että on saanut työstään jälleen vankan otteen, siirtymämatka on takana. Ote omaan työhön näkyy esimerkiksi siinä, että loman aikana kehittyneet ajatukset nousevat pintaan. 

– Vaikka ihminen on lomalla, hän ajattelee silti työtään jossain määrin. Fyysinen etäisyys työpaikkaan voi nostaa esiin hyviä ideoita, vaikka työssä olisi hankalaa. Näitä ideoita kannattaa käsitellä töihin palattua esimiehen ja työtoverien kanssa. Niistä voi kummuta aivan uusia ratkaisuja, keinoja tehdä työt toisella tapaa tai paremmin.

Usein  ihmiset  kokevat, että loman vaikutus lakkaa jo kahden viikon kuluttua.

– Tämän takia palautumista tarvitaan sekä työpäivän aikana että työpäivien välillä. Tauko väsymyksen alkuvaiheessa on tehokkaampi kuin väsymyksen jatkuttua pitkään. Elpymistä auttaa, jos tekee jotain omalle työlle vastakkaista asiaa: liikkuu, tapaa muita tai on hetken yksikseen.

Vapaa-ajalla on tärkeää päästä henkisesti irti työasioista. Muun muassa liikunta ja muut harrastukset, lasten kanssa touhuaminen ja ystävien tapaaminen auttavat tässä. Kun mieliala on hyvä, olo ei ole lopen uupunut nukkumaan mennessäkään.

– Näillä eväillä jaksamme useimmiten seuraavaan lomaan saakka. Myös seuraavan loman ajatteleminen ja suunnitteleminen piristää. On hyvä, että meillä on tavoitteita ja unelmia, joita kohti edetä.

*****

Erota stressi ahdistuksesta

Uupumus. Joskus lomaltapaluuseen liittyvä stressi ei hellitä parissa viikossa, vaan työhön meneminen tuntuu aina vain ikävältä. Tällöin stressi voi olla muuttumassa todelliseksi ahdistuneisuudeksi. Sen taustalla on luultavasti muitakin tekijöitä kuin töihin paluu. Kyse voi olla esimerkiksi ylikuormittuneisuudesta pitemmältä aikaväliltä tai työyhteisön ongelmista.

– Todellisen ahdistuksen erottaa lomaltapaluustressistä esimerkiksi siitä, että se oireilee unettomuutena. Ahdistunut ihminen on päivälläkin väsynyt. Hän ei jaksa tehdä vapaa-aikanakaan mitään. Olo on koko ajan surullinen ja alavireinen. Tuntuu siltä, ettei päivässä ole yhtään valon pilkahdusta, Eila Kallio sanoo.

Jos oirehdinta on tämänkaltaista, hän suosittaa hakemaan apua työterveyshuollosta. Apua kannattaa hakea myös silloin, jos uupumus iskee jo muutaman työviikon jälkeen. Tämä kertoo siitä, että kesäloma ei ole ollut riittävän pitkä palautumisen kannalta ja että stressiä on kertynyt pitkältä ajalta.

– Jos loma on neljän viikon pituinen tai pitempi, suurin osa meistä tuntee irrottautuvansa työstä henkisesti. Myös lyhyempi loma virkistää mutta ei ole kokemuksena samalla tavoin työajatuksista irtaannuttava.

*****

Näin arki maistuu paremmalta

  • Siirry työn aikarytmiin jo viimeisellä lomaviikolla.
  • Anna itsellesi aikaa totuttautua työntekoon. Aloita työt rutiinihommista.
  • Jaa mukavat lomamuistot työtoverien kanssa. Kuuntele heidän kokemuksiaan. Saat siitä energiaa.
  • Keskity asioihin, joista tykkäät ja joissa tunnet olevasi hyvä.
  • Kokeile tehdä asioita uudessa järjestyksessä. Se voi saada työn tuntumaan hauskemmalta.
  • Ole sopivasti itsekäs ja huolehdi, että työpäivääsi sisältyy jotakin kivaa. Kanna vastuuta työssä viihtymisestäsi.
  • Ilahduta muita pienillä asioilla. Tuottamalla iloa ilahdut myös itse.
  • Jatka lomailua vapaapäivinä. Voit yhä harrastaa kesäisiä aktiviteetteja.

Lähde: Sirkku Kivistö, Vaihda vapaalle – lomallelähtijän opas, Työterveyslaitos

Teksti Maarit Vuoristo

Kuvitus 123rf

Juttu on ilmestynyt Avun numerossa 32/2013.

Julkaistu: 21.8.2013