Ylöjärven Soppeenmäki on tyystin muuttunut 37 vuodessa. Siksi näyttelijät Tuire Salenius, 64, ja Ilmari Saarelainen, 70, hapuilevat ensin maisemassa, kunnes ovat varmoja rikospaikasta.

– Tässä se rakennus oli, he osoittavat muuatta hiekkakasaa uuden asuinkerrostalon tuntumassa. 

Vuonna 1978 Tampereen lähinaapurissa Ylöjärvellä uudet tielinjaukset ja rautatien ylikulkusilta tekivät tepposet yhdelle bensiiniasemalle. Kulkuyhteys tankeille katkesi lähes kokonaan. 

Syyttään hylätyn huoltohallin ja kahvilan ohi valtatietä ajaneen käsikirjoittaja Jussi Tuomisen nupissa syttyivät valot, ja samassa lähti syntymään vuosikymmenten nyt jo kultaama sarja Tankki täyteen.

– Kun meidät nuorehkot näyttelijät pyydettiin mukaan TV2:n draamaan, mieleen ei suin surminkaan tullut, että roolista tulisi elämän mittainen, Saarelainen rupattelee.

– Saati että me 37 vuoden kuluttua palaisimme rooleihimme, Salenius säestää.

Mutta näin vain kävi. Tampereen Komediateatterin kesänäytelmässä heräävät eloon alkuperäisen näsäviisas Ulla ja laiskanpulskea Juhana: baariapulainen ja aikamiespoika.

Aikanaan TV2 taltioi Vilenien huoltoaseman ulkokuvat Ylöjärvellä, mutta sisäkuvat filmattiin lavasteissa Tohlopin televisiokeskuksessa.

– Rakennuksessa asui romaniperhe, joka ei välittänyt julkisuudesta. Kerran eräässä kohtauksessa sain kurkata oven raosta huoltohalliin, jonka voimakkaasti tuoksuvasta hämärästä erottui  minut yllättänyt hirnunta. Halli palveli tallina, sillä aseman asukkaat harrastivat raviurheilua, Saarelainen kertoo.

Ohjaaja Neil Hardwick löysi sekä hänet että Saleniuksen. Salenius oli jo näytellyt pienessä kohtauksessa Hardwickin Kielipuolipotilaassa.

– Hän varmaan muisti minut, kun tarvitsi Tankki täyteen -sarjaan nuorta tyttöä. Ullan rooli oli ensimmäinen iso televisiotyöni.

Teatterikoulusta 1973 valmistunut Salenius näytteli ensin pari vuotta Oulun kaupunginteatterissa, kunnes sai kiinnityksen Tampereen Työväen Teatteriin. Kuluneeseen 40 vuoteen mahtuu kaksivuotinen vierailu Kuopion kaupunginteatterissa.

– Kun täytin 50, havahduin, miten kauhean nopeasti aika meni. Mitään ikäkriisiä minulla ei silti ole ollut. Ja näyttelijän ammatissa ei onneksi esiinny ikärasismia, koska kaikenikäisiä tarvitaan parrasvaloissa.

Yksi iän tuoma etu ilahduttaa Saleniusta erityisesti työyhteisössä päivittäin.

– Kulloinkin vanhin vakituinen työntekijä juo TTT:n perinteen mukaan ilmaista kahvia kahvilassamme. Nyt se olen minä.

Vapaillaan Salenius tykkää yhtäkkisistä lähdöistä ja matkustelusta muutenkin. Aina on oltava tiedossa ainakin yhden tulevan ulkomaanmatkan ajankohta.

– Suuntasimme mieheni Mikko Viherjuuren kanssa juhannuksen aikaan viikoksi Sevillaan.

– Meillä on vuosia ollut tukikohta Mallorcalla, ja nyt halusin nähdä Espanjan sisämaan kaupungin, vaikka siellä odottaakin kesäkuussa jopa 45 asteen pätsi.

Tampereen Komediateatteri mahdollistaa näyttelijöidensä lomailun, sillä kesä–heinäkuussa on kolmiviikkoinen esitystauko.

– Se helpotti päätöstäni kiinnittyä kesäteatteriin. Ratkaiseva täky lieni haaste palata nuoruuteni Ullaksi Saarelaisen säestäessä näyttämöleikkiä Juhanana.

Saarelainen puolestaan suostui ohjaaja Panu Raipian kosintaan, koska ”sirkushevonen ei viihdy tallissa”.

– Kyllähän se yli 40 vuotta TTT:ssä uurastanutta eläkeläisnäyttelijää imartelee, kun pyytävät yhä mukaan. Vaikkapa vain kontrastiksi, jotta muu porukka voisi loistaa tavallistakin enemmän. Kun minä en osaamisestani niin tiedä; joka tapauksessa on mukavaa palata taas omaksi nuoreksi itsekseni, hän hymyilee.

Ikääntymisen Saarelainen näkee taitolajina.

– Kun 70 vuotta täytettyäni kävin ajokortin uusimistesteissä terveysasemalla, nuori hoitajatar näytti kynää ja kysyi, mikä tämä on.

Saarelainen vastasi, että ettekö te tuollaista tiedä, ja silti olette päässyt näin tärkeään asemaan ja työhön.

– Onneksi hoitajatar ei hermostunut. Selitti vain, että näin on käsketty testata vanhuksia.

Ikämies Saarelaisen viriliteetin kartoitus jatkui Mikki Hiiri -kellotaululla, jonka viisarit piti osata siirtää kaksikymmentä yli kahden asentoon.

– Sopiiko, että laitan Mikin pidemmän jalan numeron neljän kohdalle, aloitin. Silloin hoitajatar kehotti suhtautumaan asiaan vakavasti. Kyseisillä testeillä kuulemma löydetään heidät, jotka saavat jatkoajan ajokorttiinsa, mutta erityisesti heidät, jotka eivät saa.

Saarelainen todettiin – ainakin vielä – ajokelpoiseksi. 

Aikanaan TV2:n kuvauksissa hän muistaa tunteneensa itsensä paljon tärkeämmäksi persoonaksi.

– Muutaman sekunnin ulkokuvaan tuotiin pakkaspäivänä autolasteittain roinaa Ylöjärvelle huoltoaseman pihaan, ja ympärilläni hääri kymmenen ihmistä.

Kohtauksessa Saarelainen seisoi pyjamassa pihalla ja etsi perheen kadonnutta vahtikoiraa.

– Siinä kaiken hääräämisen keskellä yksin lämpölamppujen loisteessa tunsin olevani niin tähti että...

Vilénien vahtikoira löytyi lopulta kahvilasta sisältä.

– Se oli ohjattu retkottamaan lattialla niin, että joku muistaakseni kompastui siihen.  ”Halavalla saatu” vahti oli samaa kaliiberia kuin isäntänsä Sulo Vilen.

TTT:n ihastuttava diiva Sylvi Salonen (1920–2003) näytteli Juhanan äitiä, hienostelevaa Emilia Viléniä, jonka sukunimen e-kirjain piti sanoa heittomerkillä. 

– Sylvillä oli kadehdittava ammattitaito. Hän pystyi näyttelemään jos jonkinlaisia akkoja, vaikka omassa elämänpiirissään liikkui hyvin hienostuneissa piireissä, Saarelainen muistelee pitkäaikaista työtoveriaan.

Salenius taas kertoo alkuajoistaan TTT:ssa, kuinka istui pari vuotta lämpiössä lähinnä hiljaa.

– Jännitin aivan hirveästi isojen nimien joukossa, mutta samalla otin vanhojen jutuista opikseni.

Vielä 1970-luvulla kuului asiaan, että ohjaajat rökittivät näyttelijöitä Saleniuksen mukaan ”joskus vähän liikaakin”.

– Mutta se kuului tietyllä tavalla asiaan, ja oli otettava vastaan, jos halusi uraansa jatkaa, Salenius sanoo.

Tankki täyteen -aikaan draamat käsikirjoitettiin kunnolla ja harjoiteltiin perinpohjaisesti kylmäkameraharjoituksista lähtien.

– Kun sain televisiosta Ullan roolin ja Sylvi Salonen tuli mukaan, tutustuin häneen hieman paremmin. Hän kyllä opasti minua, nuorta tyttöä, jolle työ aluksi tuntui äärimmäisen vaikealta. Nyt itse mielelläni tuen nuoria, mutta en tuputa neuvojani.

Tampereen Komediateatterissa Emmi ja Sulo Vileninä näyttelevät Petra Karjalainen ja Aimo Räsänen.

– Minun ja Ilmarin värvääminen alkuperäisrooleihimme oli alunperin Räsäsen idea, Salenius sanoo.

Kun Tankki täyteen alkoi vuonna 1978, Saleniuksen poika oli kaksivuotias. Hän valvotti kotona yökaudet.

– Samaan aikaan minulla oli televisiokuvaukset ja  useita rooleja TTT:ssa yhtä aikaa.

Tankki täyteen -perusjoukko oli Tampereen Työväen Teatterista. Oman nimikkosarjansa saaneena Reinikaisena vitsejä laukoi Tenho Saurén (1926–2001).

– Sietämättömän ystävällinen herra, joka viihdytti taukojen aikana koko porukkaa, Saarelainen sanoo.

Salenius puolestaan muistelee, kuinka Reinikaisen valtava suosio vei Saurénin ulkopuolisille keikoille.

– Kukaan ei tahtonut vastata TTT:n lämpiön lankapuhelimeen, kun lähes jokainen soittaja kyseli Reinikaista esiintymään ties mihin tapahtumaan milloinkin.

Saarelaisen Juhanan ja Saleniuksen Ullan rakkaussuhteesta ei sarjan huoltoasemavaiheessa vielä ollut tietoa edes käsikirjoittajilla saati näyttelijöillä.

– Onneksi niin kävi, koska mitään niin sensuellia kuin Ullan pölähtäminen sisään ei Juhana olisi voinut kuvitellakaan, Saarelainen paljastaa.

Syksyllä Saarelainen näyttelee TTT:n Viimeinen pasadoblessa ja monologissa Parasta ennen ja vierailee Hämeenlinnan kaupunginteatterin Kultalammessa.

Saleniuksen syksyn TTT-ensi-ilta on musikaalissa Desirée. Hän myös jatkaa Hevosten keinussa.

Mutta niitä ennen täytetään taas tankillinen.

– Ullan raikkaimpia repliikkejä on kovaääninen kysymys ”Kenelle tulikaan puhdas kuppi?” rouva Vilénin hienostovieraiden kuullen, Salenius sanoo.

Saarelainen arvosti kovasti rooliäitinsä neuvoa.

– Kun huoltoasemaa oltiin kauppaamassa, hän käski Juhanan hakata jakoavaimella tyhjää öljytynnyriä. Huoltohallista piti nimittäin kuulua työnteon ääniä.

Sarjan arvosta nuorten silmissä Saarelainen ja Salenius saivat esimerkin, kun muuan TTT:n nuori avustaja ihaillen paljasti heille katsovansa aina kaikki Tankki täyteen -uusinnat TV2:lta, koska ”sarjahan on kulttikamaa”.

– Kyllä meidät ainakin Tampereella tunnetaan Ullana ja Juhanana.

Ylöjärvi on lainannut Tankki täyteen -sanastoa nimiksi kaduille, puistolle ja ainakin yhdelle kahvilalle.

Saarelainen ja Saleniuskin olivat joutua kaupallisuuden uhreiksi.

– Kun huoltoasema purettiin ja sen paikalle alettiin rakentaa asuinkerrostaloja, kiinteistöfirma olisi halunnut meidät paikan mainoshahmoiksi.

– Ehkä onneksemme tulimme hinnoitelleeksi itsemme niin korkealle, ettei hommaan tarvinnut ryhtyä. ●

Teksti Hannu Koskela, kuvat Timo Pyykkö