- Nuorempana, burnoutin aikaan, ajattelin, että olen koskematon. Syöpään sairastuttuani ajattelin koko ajan, että miksen minä voi sairastua yhtä hyvin kun niin moni muukin, Jukka Puotila pohtii.

Sairastumisen jälkeen ensimmäinen esiintyminen teatterin lavalla oli testi: onko hän valmis, kestääkö kunto ja itsetunto, mitä sanoo yleisö? Edellisestä esiintymisestä oli kuukausia.

- Ikä tuo sen, että rupeaa olemaan armollisempi itselleen: ei se niin vakavaa, vaikka joutuisikin huomaamaan, ettei pysty, Jukka Puotila sanoo.

Kahta tuntia myöhemmin yleisö kiittää seisaaltaan taputtaen ja jotenkin hartaana. On saatu nauraa, oivaltaa, irvailla yhdessä ja välillä nyyhkäistäkin.

Teksti Raila Kinnunen, kuva Paavo Martikainen

Lue Avusta nro 7/2016 koko avomielinen, tunteellinen haastattelu!