Neljä ja puoli vuotta sitten puutuva käsi herätti tamperelaisen Jari Vuolteen. Kun oire hävisi ja palasi sitten kovempana, puoliso soitti ambu­lanssin. – Sydänfilmin mukaan infarkti oli päällä. Keskussairaalassa isoon tukkeutuneeseen suoneen laitettiin lääkestentti, ja pallolaajennus oli pian ohi. Oireet yllättivät. Tosin talvella Jaria väsytti paljon, ja pienet ponnistukset hikoiluttivat. Verenpainetta oli lääkitty vuoden ajan, ja kolesteroli oli koholla. Sydänkohtaus oli vienyt Jarin äidin vähän yli 60-vuotiaana. Siskon 53-vuotiaana saama infarkti oli hoidettu pallolaajennuksella. – Ei itselleen silti usko mitään tapahtuvan, etenkin kun pelasin salibandya kolmesti viikossa ja vietin aika tervettä elämää. Lääkärin mukaan kohtaus olisi muilla elintavoilla tullut ehkä jo nelikymppisenä.

Jari kotiutui sairaalasta muutaman päivän kuluttua mukanaan nivaska papereita ja pillereitä: kolesteroli-, verenpaine- ja verenohennuslääkkeitä sekä sykettä rauhoittavia beetasalpaajia. Vuoden lopussa verenohennus vaihtui asetyylisalisyylihappoon. – Olin kuin puulla päähän lyöty. Sairaalassa lääkärit höpöttivät niin paljon, että puolet meni sokissa ohi. Jari toivoo, että vertaistukea saisi jo sairaalassa: kuolemanpelko heräsi. – Joku olisi heti saanut kertoa tietävänsä tunteet ja sanoa, ettei maailma tähän kaadu. Kotona yksin ollessa epätietoisuus iski. Ponnistelua piti välttää pari kuukautta, kunnes rasituskoe kertoisi, kestääkö sydän. Viiden minuutin kävelyt aloitettiin kuitenkin melkein heti. – Liikuin sisukkaasti, vaikka lyhyet lenkit pistivät mielen matalaksi. Väänsin monet itkut, koska toipuminen tuntui hitaalta. Jari ei halunnut rasittaa kotiväkeään infarktijutuilla, vaan haki apua. Keskussairaalan psykologin luo ei päässyt heti, mutta peloista puhuminen rauhoitti.  – Olin kuulemma vähän masentunut, mutta se menisi lääkkeittä ohi. Jari otti yhteyttä myös Sydänliiton tukihenkilöön.   – Auttoi, kun tajusin kaverin pärjänneen sydänongelmiensa jälkeen jo parikymmentä vuotta.  Rasituskoe helpotti, sillä sydän näytti selvinneen hyvin. Jari lisäsi liikuntaa pehmeästi ja monipuolisesti. Ensin sähly väheni, ja viime vuonna Jari lopetti sen polvivammojen vuoksi. Jari pyöräilee työmatkat sydäntalvea lukuun ottamatta ja tekee myös pyörälenkkejä. Lisäksi hän kävelee, ui ja käy kuntosalilla. Uusin laji on taiji.  – Teen kaikkea, mikä tuntuu mukavalta, osin yhdessä monikymmenvuotisen avovaimon kanssa. Koska myös aikuiset tytär ja poika ovat aktiivisia, en voi vain möllötellä.

Jari palasi töihin parin kuukauden sairausloman jälkeen, mutta raskaimmat kantamukset jäävät siellä väliin.  Ruokavalio muuttui melko hyvästä vielä terveellisemmäksi. Vaikkei Jari ollut lihava, paino putosi kymmenisen kiloa, kun lihapiirakat antoivat tilaa kasvispitoiselle ruoalle, kalalle, kanalle ja kalkkunalle. Suolan ja sokerin käyttö väheni. Punaista lihaa Jari syö harvoin. – Tytär on kasvissyöjä ja opettanut kotona käydessään keitoksiaan. Esimerkiksi falafelpyörykät, bataattiranskalaiset ja härkis ovat hyviä ja siirtävät nälkää samoin kuin liharuoat. Ennen infarktia Jari tupakoi satunnaisesti, enää ei lainkaan. Joskus hän juo oluen pari tai vähän viiniä. – Elän normaalia elämää. Emäntä tosin sanoo, että voisin välillä olla rennompi esimerkiksi syömisessä. Kun on tottunut syömään kevyesti, ei tee mieli pihviä tai makkaraa. Perhokalastus on rento harrastus.  – Paljolti se on jutustelua samanhenkisten kanssa – parempi kävellä vapa kädessä kuin muuten vain, Jari hymähtää. Jari suosittelee sydänkursseja, joilla tapaa saman kokeneita. Peurungan kurssilla Jarin todettiin olevan jopa ikäistään parempikuntoinen. Vanhan infarktin ei enää pitäisi vaikuttaa, kun röörit on aukaistu, Jari käyttää lääkkeitään ja on muuttanut elintapojaan.  Joskus jokin sydäntuntemus yhä hätkähdyttää, vaikka infarkti muuten alkaa unohtua. Nykyoloonsa Jari on tyytyväinen. – Muutin elämää infarktin jälkeen, mutten usko, että elämä olisi ilman sitä kummoisempaa, hän miettii.

Sepelvaltimotaudin oireena on rasitusrintakipu, joka puristaa tai ahdistaa keskellä rintaa ja voi säteillä olka- ja käsivarsiin, leukaperiin, selkään lapojen väliin tai ylävatsalle. Etenkin nainen tai vanhus voi olla vain uupunut tai huonovointinen. Lepo ja nitrolääke helpottavat kipua. Sydäninfarktissa oireet ovat samat kuin sepelvaltimotaudissa, mutta eivät helpotu levossa ja nitrolla. Kyse on hengenvaarasta – soita heti 112:een! Perushoitona on välitön pallolaajennus tai liuotushoito, jota voidaan jatkaa sairaalassa pallolaajennuksella. Sydämen muljahtelu on yleinen rytmihäiriö, joka johtuu useimmiten vaarattomista kammiolisälyönneistä. Rytmihäiriöt on syytä tutkituttaa, jotta sairaalloiset tilat saadaan hoitoon. Sydänperäisissä äkkikuolemissa myös sukulaisten riskit pitää arvioida. Eteisvärinä on yleinen rytmihäiriö, jossa sähkö liikkuu järjestymättömästi sydämen eteisessä. Se voi olla oireeton, väsyttää tai esimerkiksi huimata. Epäsäännöllinen pulssi voi paljastaa rytmihäiriön. Hoitona on rytminsiirto, lääkkeet, katetriablaatio tai uusimpana videoavusteinen keuhkopussintähystystekniikka, jossa rytmihäiriö korjataan kylkiin tehtyjen pienten viiltojen kautta. Eteisvärinän suurin vaara on aivoinfarkti, jota estetään verenohennuslääkkeellä, joskus sydämen eteiskorvakkeen sululla. Sydämen vajaatoiminnassa sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta. Keho kerää nestettä, ja etenkin rasitus ahdistaa henkeä ja väsyttää. Iän myötä sairastuu viidesosa suomalaisista. Hoitona ovat lääkkeet ja elintavat.

1. Älä istu liikaa. Nousevan työtason voi tehdä pöydälle myös kirjakasasta. Puhu seisten puhelimeen. Syö ja katso televisiota välillä seisten. Pienikin liike herättää aineenvaihduntaa.

2. Muista hyötyliikunta. Käytä rappuja. Kävele osa matkoistasi. Ota tavaksi päivittäinen kävely.

3. Valitse sopiva laji. Mikä liikuntatapa sopii sinulle ja tuo iloa? Pohdi huonon sään vaihtoehdot valmiiksi: suuntaatko kuntosalille, jumppaan tai uimaan vai treenaatko  kotona?

4. Tee varasuunnitelmia. Mieti elintapamuutoksissa keinoja hankaliin tilanteisiin. Auttaako vaikkapa kävelylenkki tupakanhimoon? Yksikin päivittäinen tupakka lisää sepelvaltimotaudin riskiä 40 prosenttia.

5. Syö kasviksia. Nauti joka aterialla ja välipalalla annos vihanneksia tai hedelmiä. Uusia kasvisruokakirjoja on paljon. Tutustu niihin ja kokeile uusia ruokia vähintään kerran kuussa.

6. Vähennä suolaa. Käytä sitä mahdollisimman vähän. Vähennä suolaa pikkuhiljaa ja totuttele. Etsi sydänystävällisiä reseptejä ja ainesosia. Korvaa suolaa yrteillä ja mausteilla. 

7. Karista ylipainoa. Proteiini tuo kuitujen ohella kylläisyyttä ja säilyttää lihaksia. Se on erityisen tärkeää iäkkäille. Muista pavut, linssit, siemenet ja siipikarja. Kalasta saa myös omega-3-rasvahappoja.

8. Tarkkaile vyötäröäsi. Vyötärölihavuuden raja naisella on yli 90 senttiä ja miehellä yli 100 senttiä, vyötäröylipainossa yli 80 ja yli 90 senttiä. Vähennä etenkin puhdistettuja hiilihydraatteja ja tyydyttynyttä rasvaa. Liiku ja tee pikkuspurtteja.

9. Hoida hyvin hampaitasi. Myös hampaan oireeton tulehdus lisää sepelvaltimotaudin riskiä. Suomessa jopa neljäsosalla aikuisista on vähintään yksi piilevä tulehdus.

10. Älä ota turhia paineita. Opettele rentoutumiskeinoja. Lähde luontopolulle. Rakenna läheisyyttä.

11. Vaali hyvää unta. Paranna unihygieniaa. Rauhoitu illalla ajoissa. Älä juo kahvia myöhään.

12. Kuuntele lääkäriä. Ota lääkärin ohjeet todesta, mutta vaali  hyvää mieltä. Pääset toimintakykyisenä pitkään ikään parhaiten, kun pidät tarvittaessa huolta lääkityksistäsi.

Teksti Virpi Peura, kuva Marjaana Malkamäki