Apu

Sydäninfarkti: Tunnista oireet ja hakeudu ajoissa hoitoon



Sydäninfarkti: Tunnista oireet ja hakeudu ajoissa hoitoon

Suomalainen sydäninfarktipotilas saa kyllä hyvää hoitoa – jos onnistuu pääsemään hoitoon ajoissa. Huonoin ennuste on kaakonkulmalla ja Lapissa asuvilla.
Teksti Apu-toimitus

Nopea apu ensisijaista

Sydäninfarktin ennusteeseen vaikuttaa ratkaisevasti kolme asiaa: avun välitön hälyttäminen, ensihoito ja päivystyssairaalan olemassaolo. Ensin mainitun kuvittelisi onnistuvan joka kolkassa: sen kun tarttuu puhelimeen ja soittaa hätänumeroon.

– Kaikki eivät toimi näin, vaan jahkailevat, josko rintakipu johtuisi sittenkin närästyksestä tai jos odottaisi aamuun ja menisi sitten terveyskeskukseen. Tuhansia suomalaisia kuolee vuosittain miettiessään, kehtaisiko soittaa apua, kertoo kardiologi Ilkka Tierala Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

Myös syrjäinen asuinpaikka voi koitua kuolemaksi, sillä pahimmassa tapauksessa avun saaminen vie todella kauan. Ensimmäiseksi paikalle saattaa kurvata SPR:n auto tai vapaapalokunta. Niistä ei ole apua, sillä kummallakaan ei ole sydänsairauksien hoitoon koulutettua henkilökuntaa eikä lupaa antaa lääkkeitä. Näin ollen ne voivat vain hälyttää lisäapua. Kun ambulanssi viimein saapuu, potilas saa tarvitsemansa ensihoidon, mutta matkaa lähimpään päivystävään sairaalaan voi olla satoja kilometrejä.

– Esimerkiksi Lappeenrannasta Helsinkiin on 235 kilometriä, mikä merkitsee 2,5 tunnin ajomatkaa. Takana voi olla neljän tunnin odotus, joten sairaalahoitoon pääseminen vie kaikkiaan 6,5 tuntia. Silloin pallolaajennusta – joka on sydäninfarktin paras hoitomuoto – ei voida enää tehdä.

Sydäninfarkti syrjäseudulla

Miksi ihmeessä Lappeenrannasta on ajettava Helsinkiin asti? Eikö potilasta voitaisi hoitaa lähempänä kotiaan?

– Ei voida, jos infarkti on sattunut illalla, yöllä tai viikonloppuna. Lappeenrannassa on vain kaksi kardiologia, jotka osaavat tehdä pallolaajennuksen, ja he ovat tavoitettavissa ainoastaan päiväsaikaan. Lähin päivystävä sairaala on Helsingissä. Kotkassa tilanne on yhtä huono.

Helsingin lisäksi virallinen ympärivuorokautinen kardiologinen päivystys on Tampereella, Kuopiossa, Vaasassa ja Oulussa. Hyvin toimivaa hätätyötä tehdään aina tarvittaessa myös Lahdessa, Porissa, Jyväskylässä, Joensuussa ja Turussa. Turussa hätätyö on muuttumassa viralliseksi päivystykseksi ensi vuonna. Mikkelissä ja Kokkolassa päivystys toimii pienellä joukolla.

– Lappi on yksi ongelma-alueista johtuen etäisyyksistä ja puutteellisista päivystysjärjestelyistä. Kajaanissa, Rovaniemellä ja Kemissä hätätyötä tehdään, jos vain joku kardiologi saadaan kiinni. Ketään ei voi kuitenkaan velvoittaa olemaan tavoitettavissa ympäri vuorokauden. Näin ollen Oulu palvelee myös näitä alueita.

Kardiologipäivystys olennainen

Miksi päivystyssairaalan olemassaolo on infarktipotilaan ennusteen kannalta niin tärkeää?

– Jos paikkakunnalla ei ole kardiologipäivystystä, vain liuotushoito on mahdollinen, ja ilman

pallolaajennusta kuolleisuus on suurempi.

Suomessa pallolaajennuksia tehdään noin 11 000 vuodessa, vajaat 8 000 akuutisti. Määrä kuulostaa suurelta, mutta on kaikkea muuta.

– Suomi on takapajula verrattuna muihin Euroopan maihin, joissa pallolaajennuksia tehdään paljon enemmän. Tämä näkyy pienempänä kuolleisuutena. Myös hoitoon päästään nopeammin. Vain Albaniassa ja Bulgariassa asiat ovat huonommin kuin meillä.

Ensihoitajat ovat ammattitaitoisia

Entä miten on ensihoidon laita? Ovatko ensihoitajat hyvin koulutettuja ja onko ambulanssien laitteisto ajan tasalla?

– Pääsääntöisesti ensihoitajat ovat ammattitaitoista väkeä. He tunnistavat yleensä sydäninfarktin paremmin kuin terveyskeskuslääkärit, koska he kohtaavat paljon enemmän infarktipotilaita. He osaavat myös hyvin tulkita sydänfilmiä. Hoitopäätös tulee kuitenkin aina kardiologilta.

Ambulanssien laitteistoissa voi olla puutteita, joiden takia esimerkiksi sydänfilmiä ei pystytä ottamaan. Tämä on valitettavaa, koska ambulanssissa otettu sydänfilmi vähentää kuolleisuutta.

– Joskus sydänfilmiä ei myöskään pystytä huonon faksiyhteyden takia lähettämään eteenpäin. Sellaistakin on sattunut, että potilas on itse ottanut kuvan EKG-filmistä kännykkäkamerallaan ja lähettänyt sen kardiologin kännykkään.

Sydäninfarktin tyyppi nähdään sydänfilmistä

Sydänfilmistä nähdään, onko kyse ST-nousuna ilmenevästä sydäninfarktista vai sydäninfarktista ilman ST-nousua. Ensimmäinen on alkuvaiheessa sydäninfarktin vaarallisempi muoto.

– Sydäninfarkti voi olla sepelvaltimotaudin ensi merkki. On ihan tavallista, että potilas ihmettelee, miten hän saattoi saada infarktin, vaikka oli eilen ihan terve. Tästä johtuen potilaan on myös vaikea uskoa, että nyt on tosi kyseessä. Ennestään sepelvaltimotautia sairastaville uuden sairauskohtauksen tunnistaminen saattaa olla helpompaa, kertoo Sydänliiton ylilääkäri, kardiologi Mikko Syvänne.

ST-nousuna ilmenevässä infarktissa tukkeutuneen sepelvaltimon avaaminen on ainoa tehokas hoitomuoto, joten potilas pitää saada hoitoon mahdollisimman pikaisesti.  

– Tämän takia ST-nousun tunnistaminen on ensihoidossa tärkein asia.

Kaikkien infarktien ensitunteina myös kuolemaan johtavien rytmihäiriöiden riski on suuri. Rytmihäiriöt ovat helposti hoidettavissa sähköisellä rytminsiirrolla, myös asianmukaisesti varustetussa ambulanssissa.

– Kuitenkin vain noin 70 prosenttia infarktipotilaista pääsee hengissä sairaalaan asti. Tämä johtuu osin taudin luonteesta, osin viiveistä avun hälyttämisessä.

Pallolaajennus hoitaa useimmat infarktin syyt

Jotta potilaalle voitaisiin tehdä pallolaajennus, sairaalahoitoon pitäisi päästä parissa tunnissa. Pallolaajennuksella pystytään hoitamaan useimmat infarktin syynä olevat sepelvaltimotukokset.

– Ihannetapauksessa koko homma hoituu muutamassa tunnissa, mutta tämä tarkoittaa sitä, että ensihoito on potilaan luona pikaisesti eikä matka sairaalalle ole pitkä.

Ensihoidon vastuulla on myös suonensisäinen liuotushoito, jota tarvitaan, jos pallolaajennusta ei voida tehdä määräajassa.

– Liuotushoito hajottaa suonta tukkivan verihyytymän, mutta hoito onnistuu vain puolella hoidettavista. Mitä aiemmin liuotushoito voidaan tehdä, sitä parempia ovat tulokset. Hoito parantaa kuitenkin vain harvoin koko suonta, joten pallolaajennus tehdään myöhemmin.

Lääkehoito rauhoittaa infarktin oireet

Myös ne potilaat, joiden EKG-filmissä ei havaita ST-nousua, tarvitsevat sairaalahoitoa. Sairaalassa otetaan uusi EKG sekä verikoe, joka selvittää veren troponiini-pitoisuuden. Troponiinit ovat valkuaisaineita, joiden pitoisuuksien kasvaminen veressä on merkki sydänlihaksen vauriosta.

– Lääkehoito rauhoittaa yleensä oireet ja vointi paranee levossa. Tällöin varjoainekuvaus tehdään 2–3 vuorokauden kuluessa. Jos sepelvaltimotauti on laaja-alainen, pallolaajennus tai tarvittaessa ohitusleikkaus tehdään saman tien. Näillä toimenpiteillä pyritään estämään uusi tautikohtaus ja ahtaumista johtuvat rasitusrintakivut.

Joskus ST-nousu ei näy ensimmäisessä EKG:ssä ambulanssissa, vaan vasta seuraavassa sydänfilmissä. Tällöin oman alueensa sairaalaan tuotu potilas pitää siirtää pallolaajennussairaalaan.

– Eteen tulee uusi ongelma. Ensihoidon ensisijainen tehtävä on hakea potilas kotoaan, ei kuljettaa häntä sairaalasta toiseen. Yksityisissä ambulansseissa, jotka tekevät kiireettömiä kuljetuksia, ei taas ole riittävää laitteistoa. Ja vain isoimmilla sairaaloilla on omaa kuljetuskalustoa. Näin ollen kuljetuksen saanti voi olla vielä vaikeampaa kuin apua kotoa käsin hälytettäessä, Tierala sanoo.

Miten nopeammin hoitoon?

Miten ongelmavyyhti voitaisiin purkaa?

– Sydäninfarktin hoidot eivät voi nykyisestä enää paljoa parantua, mutta tilannetta voidaan korjata tehostamalla sepelvaltimotaudin ehkäisyä ja jakamalla tietoa sekä edistämällä nopeaa hoitoon hakeutumista, jolle on luotava edellytykset, Syvänne sanoo.

Tieralan mielestä ongelmat voitaisiin ratkaista keskittämällä päivystäviä kardiologikeskuksia tasaisesti ympäri maata. Kymmenkunta keskusta riittäisi. Nykymalli ei hänestä toimi, koska päivystäminen jää parin lääkärin varaan, joiden tulisi olla tavoitettavissa vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden.

– Esimerkiksi Tanskassa terveydenhuolto on hyvin keskitetty. Siellä on vain neljä kardiologikeskusta, mutta enempää ei pinta-alaltaan pienessä maassa tarvita. Sitä paitsi yksiköissä, joissa pallolaajennuksia tehdään paljon, syntyy myös parasta tulosta.

Sydäninfarktin hoitoa voidaan kehittää

Lisäksi Tierala toivoisi, että ensihoitoa täydennettäisiin lisäyksiköillä sekä helikoptereilla. Näin syrjäseutujen asukit tavoitettaisiin nykyistä paremmin.

– Jotta nämä uudistukset toteutuisivat, tarvitaan rahaa, tahtoa ja ajattelutavan muutoksia. Valitettavasti näistä kaikista tuntuu olevan puutetta. Toki asiat ovat meilläkin menossa parempaan suuntaan. Esimerkiksi Joensuussa päivystystä pyöritti monta vuotta kaksi lääkäriä, mutta nykyisin päivystysringissä on enemmän väkeä.

Ratkaisevinta kuolleisuuslukujen vähenemisessä on ollut 2000-luvun vaihteessa käyttöönotettu pallolaajennus. Liuotushoidon aikana sairaalakuolleisuus oli 30 prosenttia, kun se nykyisin on yksinumeroisissa luvuissa. Tierala haluaa kuitenkin muistuttaa, että hoidon paranemisesta huolimatta vuoden sisällä yli 50 prosenttia infarktipotilaista on kuolleita.

– Kyse on siis edelleen varsin tappavasta taudista.

Tunnista sydäninfarktin oireet

Puristava laaja-alainen rintakipu, jonka sijaintipaikkaa ei voi määrittää painamalla kipeää kohtaa sormella. Kipu voi heijastua kaulaan tai leukaperiin sekä käsivarsiin, etenkin vasempaan, ja ylävatsalle.

Hengenahdistus liittyy monesti asiaan, koska keuhkoihin kertyy nestettä.

Kylmänhikisyys.

Kuolemanpelko.

HUOM! Joskus kipua voi olla vain tietyllä alueella, esimerkiksi ylävatsassa. Aina kipua ei edes ole. Myös äärimmäinen uupumus ja kunnon romahtaminen voivat viestiä infarktista.

Joskus infarkti voi olla jopa täysin oireeton. Tällöin se löytyy myöhemmin, ehkä vasta ruumiinavauksessa.

Toimi oikein

Soita heti oireiden alkaessa hätänumeroon 112 ja toimi annettujen ohjeiden mukaan.

Jos sinulle on määrätty nitrolääkitys, voit ottaa nitroja reseptin mukaan, mutta jos oireet eivät mene ohi 15 minuutissa, sinun on hälytettävä apua.

Älä jahkaile: se voi maksaa henkesi.

Teksti: Maarit Vuoristo

Kuvitus: Taru Ukkola

Kiminkinen vastaa kysymyksiin sydäntaudeista:

Sydämen läppävika ja vajaatoiminta, leikkaushoito, katso myös video

Sydämen vajaatoiminnan oireet ja hoito, Kiminkinen vastaa myös videolla

Sydämen vajaatoiminnan ja pitkittyneen yskän yhteys. Katso video

Sepelvaltimotauti

Rytmihäiriö, milloin pitää huolestua?

Miten tunnistan eteisvärinän?

Julkaistu: 30.10.2014