Sauli Niinistön suosio kantaa, Helsingin Sanomat otsikoi itsenäisyyspäivän alla uutisensa, joka kertoi lehden teettämästä mielipidemittauksesta. Siihen vastanneista 68 prosenttia katsoi, että Niinistö on onnistunut tehtävässään joko erittäin tai melko hyvin.
Niinistön suosio pysyy alhaisena -otsikko olisi vastannut paremmin tutkimuksen tulosta. 68 prosenttia on nimittäin hämmästyttävän vaatimaton luku.
Niinistö sai viime talven presidentinvaalien toisella kierroksella 62,59 prosenttia äänistä. Tyytyväisten määrä on siten lisääntynyt vajaassa vuodessa vain reilut viisi prosenttiyksikköä. Voittaja saa yleensä aluksi nauttia kuherruskuukaudesta. Sitä ei Niinistölle tullut – median jatkuvasta hehkutuksesta huolimatta. Jos olisi tullut, tyytyväisten osuus olisi ehkä yli 80 prosenttia.
Tarja Halosen suosio käväisi joskus vieläkin alempana kuin Niinistön, mutta enimmän aikaa vähintään kolme neljäsosaa kansalaisista oli häneen tyytyväisiä – median jatkuvasta vähättelystä huolimatta. Enimmillään suosioluvut nousivat 86:n paikkeille.
Niinistö on selviytynyt tehtävistään toistaiseksi kaikella kunnialla. Sikälikin on hämmästyttävää, että vain kaksi kolmasosaa katsoo hänen onnistuneen hyvin tai melko hyvin.
Väärin kysytty
Median kannattaisi vaihtaa seuraavaan gallupiin kysymyksenasettelua, jotta tulokset olisivat suosiollisempia.
Mitä siitä äijästä. Kysyisivät, miten presidentin puoliso Jenni Haukio on onnistunut tehtävässään. Erittäin ja melko tyytyväisten osuus ylittäisi takuuvarmasti maagisen 80 prosentin rajan.
Lennu-koira saattaisi yltää lähes samaan.
Ne ovat niin söpöjä.
Euroajan devalvaatio
Palkanalennukset pelastivat skandinaavisen lentoyhtiön SAS:n konkurssilta – toistaiseksi. Tämän innoittamina ovat jotkut meilläkin kohkanneet palkkojen alentamisesta.
Suomi ei ole konkurssikypsä SAS, vaan euroalueen ja EU:n vahvimpia talouksia.
Puheita palkkojen alentamisesta voisi pitää iltapäivälehtien höperehtimisenä, ellei EK:n hallituksen tuore puheenjohtaja Ilpo Kokkila olisi tarttunut ajatukseen.
Suomen vienti ei vedä kunnolla, koska euroalue on kriisissä ja maailmantalouskin yskii. Vahva kotimainen kysyntä on pelastanut meidät syvältä taantumalta ja työttömyyden pahenemiselta.
Suomalaisten ostovoima supistuu ensi vuonna, kun verotus kiristyy ja inflaatio syö vähäisiä palkankorotuksia. Jos sen lisäksi vielä palkkoja alennettaisiin, taantuma pahenisi lamaksi ja työttömyys suurtyöttömyydeksi.
Vain vientiteollisuus hyötyisi palkanalennuksista. Kaikki muut häviäisivät. Palkkojen alennus olisi vientiteollisuudelle devalvaatio, jonka se menetti, kun Suomi liittyi eurojärjestelmään. Kaikesta sitä haaveillaan.
Varma taktiikka
Työuria pitäisi pääministeri Jyrki Kataisen mukaan jatkaa alusta, lopusta ja sieltä keskeltä.
Se on varma taktiikka. Suunnilleen samaa käytti siskonmies, kun aikanaan valmensi tyttäriään kilpaladuille. ”Lähde aluksi niin kovaa kuin vähänkin pääset ja kiristä siitä sitten vähitellen”, kuului hänen vakio-ohjeensa lähtöviivalla.
EK:n hallituksen tuore puheenjohtaja Ilpo Kokkila toivoo palkkojen alentamista. Hän tosin myöntää, ettei se ole helppoa.
Martti Kainulainen/Lehtikuva
HEITTOLAUKAUKSIA:
1) Työryhmä ratkaisi aseturvallisuuden ongelmat: kaikki aseenomistajat lukkojen taakse.
2) Teuvo Hakkarainen poistettiin Linnasta ja rähisi jatkoilla. Sitä se raittius teettää.
3) Nainen kaatoi Ilkka Kanervan, vaikka siitä ei ollut sovittu tekstiviestillä.
4) Kaksi kolmesta on valmis alentamaan jonkun neljännen palkkaa.
5) Kannatti lahjoa tutkijat: Suomi saatiin maailman vähiten korruptoituneeksi maaksi.
6) Tuntematonta ei saa esittää täällä Pohjantähden alla, ennen kuin lapset ehtivät pihalta tv:n ääreen.
