Apu

Suomi sairastaa: diabetes

Suomi sairastaa: diabetes

Marja Lyytinen sairastui tyypin 1 diabetekseen 38-vuotiaana. Hänellä on taudin LADA-muoto, joka alkaa vasta aikuisiässä.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Kari Kaipainen
Mainos

Seitsemäntoista vuotta sitten hame alkoi pyöriä Marja Lyytisen ympärillä, vaikka hän saattoi ahmia nälkäänsä kaksi hampurilaista kerralla. Marjaa myös janotti jatkuvasti, ja hän ravasi yölläkin vessassa. Kunto tuntui romahtaneen, sillä lenkillä käydessä heikotti ja portaita noustessa hengästytti.

– Olin kamalan väsynyt. En olisi millään meinannut jaksaa lähteä työpaikan iltamenoihin, hän muistelee.

Pysähdys tuli tilaisuudessa, jossa luennoitiin burnoutista, 1990-luvun lopun muoti-ilmiöstä. ”Minullahan on kaikki nuo oireet”, Marja säikähti. Hän varasi ajan lääkärille.

– Kävin kokeissa alkuviikosta. Perjantaina lääkäri soitti ja kertoi, että minulla on diabetes. Minun piti hakeutua pikapikaa Marian sairaalaan. En tajunnut, mitä sairaus tarkoitti, vaan mietin vain maanantain koulutustilaisuutta. 

Marja jätti tyttärelleen viestin, jossa hän sanoi ”käväisevänsä Mariassa”, mutta hänet otettiin osastolle. Aikansa tapeltuaan hän sai lähtöluvan omalla vastuullaan, mutta hänen piti palata heti, kun oli saanut asiat tyttärensä kanssa järjestettyä. 

– Kun palasin, minut pantiin tiputukseen. Silloin ajattelin, että elämä loppuu tähän. Aamulla kauhistuin entisestään, kun hoitajat tulivat piikkien kanssa ja sanoivat, että nyt aletaan harjoitella. En ala, vastustin, koska ajatuskin tuntui kamalalta. 

Insuliinikynä kulkee aina Marjan mukana. Ateriainsuliini otetaan ruokailun yhteydessä.

Vasta kun Marjan tytär tuli katsomaan äitiään, Marja tajusi, ettei voisi jäädä sänkyyn makaamaan. Hänen oli noustava ylös. Jos se vaatisi insuliinin piikittämistä, hänen oli selvittävä siitä.

– Pikkuhiljaa huomasin, ettei diabetes ollut kuolemantauti. Piikittäminen vaati minulta kuitenkin paljon, sillä olen aina pelännyt neuloja.

Sittemmin Marjalle selvisi, että hän sairasti LADA-diabetesta. LADA on aikuisiällä alkava, hitaasti kehittyvä tyypin 1 diabeteksen alamuoto. Hoidoksi tarvittiin insuliinia.

– Oikean lääketasapainon löytäminen otti aikansa. Minun piti myös miettiä koko ajan, milloin syön ja mitä syön sekä laskea hiilihydraatteja. Tämä tuntui hankalalta, koska kellon vahtaaminen ei sopinut elämäntyyliini.

Aluksi Marja pähkäili, mitä hän oli tehnyt tai jättänyt tekemättä saadakseen taudin. Suvussakaan ei ollut muita diabeetikkoja.

– Tosin LADA ei ole ymmärtääkseni perinnöllistä sorttia, mikä on suuri helpotus. Olin huolissani, että tyttäreni perisi taudin minulta.

Sopeutumisvalmennuskurssilla Marja alkoi hyväksyä sairauden osaksi itseään. Toisaalta hän on yhä sitä mieltä, ettei sairautta voi eikä tarvitse hyväksyä – riittää, että tulee sen kanssa toimeen.

– Kurssi ei ollut mikään lomamatka, mutta sain arvokasta tietoa. Minun ongelmani on se, että olen pieni ja liikun paljon. Pienikokoisella ihmisellä myös lääkeannokset ovat pieniä, ja tämän takia hoidossa ei ole pelivaraa.

Marja Lyytinen ei anna diabeteksen rajoittaa elämäänsä, vaan matkustaa maailmalla kuten kuka tahansa.

Kahdesti on käynyt niin, ettei Marja ole herännyt aamulla. Ensimmäisellä kerralla apuun rynnisti työtoveri, joka oli yrittänyt tavoittaa Marjaa huomattuaan, ettei tämä ollut saapunut töihin. Kun Marja ei vastannut puhelimeen, hän hälytti ambulanssin.

– Ambulanssimiesten tullessa olin jo hereillä ja syönyt puuroakin, joten verensokeri oli nousussa.

Toisella kerralla Marja heräsi iltapäivällä tyttären tullessa kotiin. Tytär säikähti ja soitti terveysneuvontaan saadakseen apua.

– Minä olin vihainen ja sanansäilä lensi, mutta jälkikäteen ymmärsin tyttären hädän.

Vihaiseksi Marjan on saanut myös se, että terveyskeskuksessa on vastassa aina eri lääkäri, jolle sairaushistoria täytyy selostaa alusta asti. Yleislääkärillä ei liioin ole riittävästi tietoa diabeteksen hoidosta. Silti lähetettä erikoislääkärille on vaikea saada.

– Kerran erikoissairaanhoidossa todettiin, että minulla oli aivan liian pitkä neula. Lääkitystäni on myös jouduttu rukkaamaan monesti.

Nyt ongelmana on liian korkea aamuverensokeri ja liian matala yöverensokeri. Huolestuttavinta on se, että Marja ei enää tunnista liian alhaista yöverensokeria. Tämän takia hänen pitää mitata verensokeri aina yöllä herätessään. Lisäksi hänen tulisi pitää tarkkaa kirjaa syömisistään.

– Alhaisen verensokerin tunto pitäisi ehdottomasti saada takaisin. Sen takia tauti on saatava hyvään tasapainoon.

Työntekoa, harrastuksia tai matkustamista Marja ei ole antanut taudin rajoittaa. Liikkuessa on toki muistettava, että mukana on tarpeeksi ruokaa, jotta verensokeri saadaan tarvittaessa nopeasti ylös.

– Laukussani on aina banaani, sillä se toimii verensokerin laskiessa hyvin. Banaania myös saa kaikkialta maailmassa, joten se on siinäkin mielessä helppo valinta.

Pari viime vuotta Marja vietti Sveitsissä. Hänelle ei olisi tullut mieleenkään jättää siellä auennutta työtilaisuutta väliin diabeteksensa takia.

– Itse asiassa voin Sveitsissä työskennellessäni paremmin kuin koskaan. Kiitos siitä kuului säännöllisille työajoille ja muutenkin säännölliselle elämälle. Sen jälkeen olen tehnyt vuorotyötä lentokentällä.

Tulevasta 55-vuotias Marja ei osaa kantaa huolta, vaikka diabetekseen liittyy monia uhkakuvia, kuten sokeutuminen ja jalkojen amputointi. Toistaiseksi tauti ei ole tehnyt kuin vähäisiä tuhoja silmänpohjissa.

– En voi sairastaa sellaista, mitä minulla ei vielä ole. Luotan myös siihen, että osaan suurin piirtein pitää huolta itsestäni. Kannatan kaikessa terveellisyyttä. 

Huonosti hoidettuna lyhentää elinikää

Suomessa on noin 50 000 tyypin 1 ja noin 300 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi  noin 150 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta ilman diagnoosia.

Maailmanlaajuisesti diabetesta sairastaa noin 415 miljoonaa aikuista. Määrä on noin 9 prosenttia maailman 20–79-vuotiaista. Arvioidaan, että vuoteen 2040 mennessä aikuisten diabetespotilaiden määrä kasvaa jopa 642 miljoonaan.

Sydänveritulppa sekä aivojen ja jalkojen verenkiertohäiriöt ovat diabeetikoilla 3–5 kertaa yleisempiä kuin terveillä. Riittämättömästi hoidettu diabetes voi myös lyhentää elinikää jopa 10–20 vuotta. Hyvässä hoidossa olevan diabeetikon elinajan odote ei eroa muista.

Ehkäise

Tyypin 1 diabeteksen ehkäisykeinoja tutkitaan koko ajan, mutta vielä niitä ei ole. Tyypin 2 puhkeamista voidaan ehkäistä tai viivyttää elintavoilla. 

Tärkeintä on ruokatottumusten tarkistaminen, ylipainon välttäminen ja liikunnan 

lisääminen sekä tupakoimattomuus. Jos suvussasi on diabetesta, huolehdi, ettei painossa, verenpaineessa, veren rasva-arvoissa ja verensokerissa tapahdu muutoksia, jotka lisäävät sairastumisriskiä. Jos sinulla on riskitekijöitä, elintapamuutoksilla voi vähentää niiden vaikutusta. 

Raskausdiabetes kertoo usein alttiudesta sairastua tyypin 2 diabetekseen. Siksi raskauden jälkeen on tärkeää pitää kiinni terveellisistä elintavoista sekä seurata verensokeria ja -painetta.

Lähde: Suomen Diabetesliitto, www.diabetes.fi

Ykköstyyppiä eniten suomalaislapsilla

Tautityypit. Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee diabetestyypit tyypin 1 ja 2 diabetekseen, raskausdiabetekseen ja muista syistä, kuten haimatulehduksesta, johtuvaan diabetekseen. Lisäksi tunnetaan muun muassa seuraavat diabeteksen ilmenemismuodot: LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults) ja MODY (Maturity Oneset Diabetes in Young).

LADA on aikuisiällä puhkeava autoimmuuni diabetes, jossa insuliinipuutos kehittyy hitaammin kuin tavallisessa tyypin 1 diabeteksessa. MODY on yhden geenivirheen aiheuttama diabetes, josta on ainakin 10 eri alatyyppiä. Sitä epäillään, kun sairastunut on nuorehko ja suvussa on useammassa polvessa erityyppistä diabetesta. Diagnoosi varmistuu geenitestillä.

Diabetesta sairastavien määrä on kasvussa, myös tyypin 1 diabeteksessa. Kymmenen viime vuoden aikana se on lisääntynyt noin 30 prosenttia.

– Suomalaislapset sairastavat tyypin 1 diabetesta eniten maailmassa. Tauti on yleinen myös muissa Pohjoismaissa ja hyvän hygienian maissa. Sairastumiseen tarvitaan diabetekselle altistava perimä sekä autoimmuunitulehduksen laukaisevia ja sitä edistäviä tekijöitä. Tärkeimmät syyt, joita tutkitaan aktiivisesti, ovat erilaiset virustulehdukset ja ravintotekijöiden vaikutus elimistön puolustuskykyyn, erityisesti suoliston mikrobeihin, kertoo Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka.

Tyypin 1 diabeteksen oireita ovat virtsanerityksen lisääntyminen, jano, laihtuminen ja väsymys. Tyypin 2 diabeteksen oireina voi ilmetä väsymystä varsinkin aterioiden jälkeen, masennusta ja ärtyisyyttä, jalkasärkyjä, näön heikkenemistä sekä tulehdusherkkyyttä. Usein tauti kehittyy hitaasti ja on pitkään oireeton. 

– Tämän takia jokaisen aikuisen tulisi tietää verensokeriarvonsa, etenkin jos lähisuvussa on diabetesta tai vyötärönmitta on suurentunut. Jos verensokeri mitataan vasta oireiden ilmaantuessa, se on ollut koholla jo useita vuosia ja voinut aiheuttaa haitallisia muutoksia verisuoniin ja hermoihin.

Tyypin 1 diabeteksessa hoidoksi tarvitaan insuliinia. LADAa voidaan hoitaa aluksi tableteilla, mutta insuliinihoito on aloitettava, jos verensokeritaso ei pysy normaalina. Myös pitkään sairastettu tyypin 2 diabetes voi johtaa insuliinin puutokseen. Lisäksi insuliinia käytetään tyypin 2 diabeteksessa, jos verensokeria ei saada hallintaan laihduttamalla, muulla elintapahoidolla ja muulla verensokeria korjaavalla lääkehoidolla.

– Tyypin 2 diabeteksen hoidon perusta ovat elintapamuutokset: ylipainon vähentäminen, ruokamäärien pienentäminen ja säännöllinen liikunta. Lääkkeet eivät toimi kunnolla, jos elintapahoidosta ei huolehdita.

Elintapojen muuttaminen on usein hankalaa, ja tämän takia hyvän hoitotasapainon löytäminen on vaikeaa. Lisäksi insuliinin tarve vaihtelee, ja tarpeen korvaaminen kaavamaisesti vaikuttavilla valmisteilla insuliinipuutoksessa ei ole helppoa. Hyvään tasapainoon pitäisi silti sinnikkäästi pyrkiä, sillä huonolla tasapainolla voi olla ikäviä seuraamuksia. 

– Pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri vaurioittaa etenkin pieniä hiusverisuonia silmänpohjissa, hermoissa ja munuaisissa. Lisäksi diabetekseen voi liittyä kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä, jotka yhdessä korkean verensokerin kanssa altistavat sydän- ja verisuonisairauksille, Ilanne-Parikka sanoo. ●

Teksti: Maarit Vuoristo

Lue lisää tyypin 1 diabeteksesta: Terve.fi

Julkaistu: 21.12.2015