Apu

Suomessa hallitus lähti, Virossa muodostetaan uutta: Kaja Kallasista ensimmäinen naispääministeri

1

Viron vaalivoittajaksi nousseen reformipuolueen ääniharava Kaja Kallas aloitti viikonloppuna vaikeiksi povatut hallitusneuvottelut. Kolmanneksi eniten ääniä vaaleissa sai maahanmuuttovastainen EKRE – maassa, jossa ei käytännössä ole maahanmuuttajia eikä pakolaisia. Populistinen EKRE jätetään todennäköisesti oppositioon, mutta mihin suuntaan uusi hallitus naapurimaan politiikkaa vie?
Teksti Susanna Luikku
Kuvat All Over Press

Virolaisten parlamenttiin eli riigikoguun valittiin sunnuntaina 3. maaliskuuta 101 edustajaa. Reformipuolue sai 34 paikkaa, keskusta 26, EKRE 19, konservatiivinen Isänmaa-puolue 12 ja vaalien suurin häviäjä sosiaalidemokraatit 10 paikkaa.

Oppositiosta nousseen reformipuolueen voiton mittaluokka oli yllätys monille, myös puolueelle itselleen.

– Tulos ylitti kaikki odotukseni, sanoi puolueenjohtaja Kaja Kallas Viron yleisradion vaalilähetyksessä.

41-vuotias ex-europarlamentaarikko on Siim Kallasin tyttärenä toisen polven poliitikko. Hän keräsi koko maan suurimman äänipotin: 20 083 ääntä. Koulutukseltaan Kaja Kallas on juristi, joka työskenteli uransa alkupuolella myös Suomessa.

Kallasista tulee hyvin todennäköisesti Viron ensimmäinen naispuolinen pääministeri. Maalla on jo naispresidentti, 49-vuotias Kersti Kaljulaid.

Kaja Kallas aloitti viikonloppuna hallitusneuvottelut, joista ennakoidaan vaikeita. Reformipuolue on ilmaissut selvästi, ettei se halua tehdä yhteistyötä EKRE:n kanssa. Myös sosiaalidemokraatit kieltäytyy olemasta samassa hallituksessa kuin EKRE.

Hallituksen ulkopuolelle jääminen tuskin haittaa EKRE:ä, koska oppositiosta on helpompi esittää kritiikkiä ja vastustaa asioita. Hallitusvastuu on laskenut käytännössä jokaisen eurooppalaisen populistipuolueen kannatusta, mukaan lukien sittemmin hajonneet Perussuomalaiset Suomessa.

Maahanmuuttovastaisuuden syyt historiassa

EKRE toimii kuten useimmat kaltaisensa oikeistopuolueet: ratsastaa maahanmuutto- ja EU-vastaisuudella sekä perinteisillä perhearvoilla. Puolue vetoaa ihmisiin, jotka tuntevat jääneensä Viron kehityksen ja yhteiskunnan ulkopuolelle.

On silti hämmentävää, että maahanmuutosta yhden pääteemoistaan tehnyt puolue menestyy Virossa, jossa ei käytännössä ole maahanmuuttajia. Vuosina 1997-2018 Viro vastaanotti vain 500 pakolaista.

Vuosien 2018 ja 2019 kiintiö on 80 pakolaista. Heistä kukaan ei ole saapunut Viroon. Maa ei ole haluttu kohde, koska sieltä puuttuvat maahanmuuttajien yhteisöt ja sosiaalituet ovat pienemmät kuin vauraammissa EU-maissa.

– Käytännössä Viroon ei kohdistu minkäänlaista painetta maahanmuuttajien tai pakolaisten taholta, kuittaa Tallinnan yliopiston apulaisprofessori Tõnis Saarts.

Saarts löytää yhden selityksen EKRE:n menestykseen ja yleisiin asenteisiin Viron historiasta ja maantieteellisestä pienuudesta. Neuvostoliiton miehitys, virolaisten kyyditykset ja venäläistämispolitiikka ovat jättäneet syvän kollektiivisen jäljen, joka tekee oma kansa ensin ja rajat kiinni –tyyppisestä retoriikasta yleisesti hyväksyttyä. Sitä harrastavat jossain muodossa lähes kaikki puolueet.

– Vuoden 2015 pakolaiskriisissä levitettiin huhuja, että pakolaisia tuodaan salaa öisin maahan lentoteitse, maahanmuuttajat vyöryvät Viroon ja pyyhkäisevät virolaiset kartalta. Aktiivisessa maahanmuuttovastaisuudessa on kuitenkin kyse enemmän pienen poliittisen ryhmän kyvystä hyödyntää ihmisten pelkoja kuin enemmistön kannasta.

Saarts muistuttaa vuoden 2018 tutkimustuloksesta, jonka mukaan virolaiset pelkäävät eniten ääriliikkeiden nousua ja toiseksi eniten pakolaisten massamuuttoa sekä talouskriisiä. Perinteinen Venäjän uhka oli peloissa vasta kolmantena.

Viro on kamppaillut pikemmin maastamuuton ongelmien kanssa, kun kymmeniätuhansia kansalaisia on lähtenyt paremman ura- ja ansiokehityksen perässä maasta - muun muassa Suomeen. Virolaiset ovat ylivoimaisesti suurin ryhmä Suomen ulkomaalaisista. Tilastokeskuksen mukaan Viron kansalaisia asui Suomessa vuoden 2017 lopussa noin 51 000. Lisäksi Suomessa on tuhansia virolaisia työntekijöitä, joiden pysyvä osoite on Virossa.

Kynnyskysymyksiä verotus, venäjä ja kansalaisuuskoe

Virossa spekuloidaan nyt ennen kaikkea sillä, muodostaako reformipuolue hallituksen kahden pienen puolueen, sosiaalidemokraattien ja Isänmaan avulla vai liittoutuuko se pahimman kilpailijansa keskustan kanssa. Jälkimmäinen vaihtoehto olisi ennenkuulumaton.

– Olemme todennäköisesti reformipuolueelle viimeinen valinta hallituskumppaniksi, vahvasti keskustapuolueen ministeri Kadri Simson Viron yleisradion haastattelussa.

Kahden suurimman puolueen tärkeimmät näkemyserot liittyvät verotukseen, venäjän kielen asemaan koulutuksessa ja Viron kansalaisuuskokeeseen.

Keskusta haluaisi viedä Viron verotusta progressiivisempaan suuntaan, säilyttää venäjänkieliset koulut ja helpottaa Viron kansalaisuuskoetta.

Reformipuolue kannattaa tasaveroa, vironkielisen koulutuksen tarjoamista kaikille ja kansalaisuuskokeen säilyttämistä ennallaan. Kokeen kieli- ja muita vaatimuksia pidetään pääsyynä siihen, että ”harmaan passin” omistajat eli Viron venäjänkieliset kansalaisuudettomat eivät hae tai saa maan kansalaisuutta.

– Voimme harkita hallitusliittoa keskustan kanssa, mutta näissä kolmessa kysymyksessä emme anna periksi, Kaja Kallas vahvisti virolaismediassa.

Lähteet: ERR (Viron yleisradio), Postimees, Yleisradio.

Julkaistu: 11.3.2019