Apu

Suomen päivä: kaksi hiihtomitalia, Leijonat välieriin



Suomen päivä: kaksi hiihtomitalia, Leijonat välieriin

Vaikka suomalaistoiveet olivat korkealla keskiviikkona, tuskin kukaan uskalsi unelmoida tällaisesta tilanteesta. Hiihtomiehille parisprintissä kultaa, naisille hopeaa ja Leijonat huikealla niskalenkillä Venäjän tähtisikermästä välieriin. Mitä Sotshissa oikein tapahtuu?
Teksti Susanna Luikku
Kuvat All Over Press

- Ei mitään erikoista, semmonen peli. Parin päivän päästä on seuraava. Normimeininki.

Sanoi Leijonien uskomattomalla suoritusvarmuudella, eleettömyydellä ja rauhallisuudella itseään maailman kiekkoeliitin keskellä sisään pelaava puolustajanoviisi Olli Määttä, 19. Joka ei ollut tätä ennen pelannut yhtäkään aikuisten maaottelua, mutta kykeni Suomen 3-1 (2-1, 1-0, 0-0) -puolivälierävoitossa pimentämään Ilja Kovaltshukin, Jevgeni Malkinin ja Aleksander Ovetskinin kaltaiset tähdet kaukana maalisektorista pyöriviksi kiukuttelijoiksi.

Olisi silti sekä älyllistä epärehellisyyttä että Leijonien aliarvioimista väittää, että Venäjä kaatui vain perinteiseen yksinyrittämiseen, sooloiluun ja pelikurin puutteeseen. Reaalimaailman jääkiekossa kentällä on kaksi joukkuetta, joista toinen voi pakottaa toisen tekemään typeriä asioita.

Erkka Westerlundin Leijonat eivät haudo, peruuttele tai ihmettele, mutta päätön ryntäily on pelistä kaukana. Etenkin kolmannessa erässä 1-2-2 -ohjauspeliasetelma oli aktiivisuudestaan huolimatta niin tiivis, ettei siihen saanut käytännössä väliin juuri yhtäkään peliä edistävää syöttöä saati väylää viedä kiekkoa.

- Joo, onhan se jo puoli voittoa, että Kovaltsukin ja Malkinin tasoiset jätkät joutuvat viskomaan päätykiekkoja, virnisti hikeä tippunut ja mailanosuman verta leuastaan pyyhkinyt Olli Jokinen.

Jokinen ei päässyt tehopisteille, toisin kuin henkeäsalpaavilla keskialueen parin syötön ylityksillä, sisäänvienneillä ja tyhjän tilan pelaamisella Suomelle kaksi maalia juonineet Teemu Selänne (1+1) ja Mikael Granlund (1+1). Yhteispelin voi tässä vaiheessa kiteyttää kanadalaistoimittajan kommenttiin:

- Selänne, käsittämätön mies. Mutta en minä tiennyt, että hänellä tuonkinnäköinen ja -ikäinen poika on!

Olli Jokinen, 35, on silti yksi iso kuva siitä, mikä kaikki Leijonissa toimii. Entinen mielialapelaaja raatoi kahteen suuntaan, antoi ja otti iskuja, ei jättänyt yhtään tilannetta kesken ja sitoutui täysillä Erkka Westerlundin ja kumppaneiden pelisuunnitelmaan - koska kokee sen mielekkääksi ja uskottavaksi, haluaa auttaa joukkuetta ja voittaa vielä kerran jotain maajoukkueessa.

- Isä (kuopiolaisen KalPan 70-80-luvun luottopelaaja Matti Jokinen) sanoi aikoinaan, että jos pelin jälkeen ei tarvitse jääpussia, jotain on jäänyt tekemättä. No, nyt niitä pusseja on leuassa, jalassa ja muuallakin, Jokinen heitti.

- Tässä joukkueessa on raamit, joiden sisällä pelaajat reagoivat ja tekevät ratkaisuja. On ihan sama, keitä on vastassa ja kuka kentällä on. Paitsi sillä on väliä, että maalissa on Tuukka Rask, Jokinen viittasi 37:ään torjuntaan ja useampaan jumalamoodin pelastukseen venyneeseen maalivahtiin, jota ei todennäköisesti olisi ohitettu viimeisessä erässä edes 3-0-hyökkäyksestä.

- Me tukittiin se keskialue, oltiin koko ajan venäläisten iholla, mutta pelattiin silti aktiivisesti omaa peliä. Kopin ulkopuolella kukaan ei varmaan uskonut, että voimme kukistaa Venäjän näin selvästi, mutta spekulointi ja arviot ovat teidän (median) työtänne. En välitä siitä enää; jos olisin toimittaja, tekisin itse todennäköisesti juuri samoin, Jokinen kommentoi.

Kanadaa vastaan hieman vaikeuksissa ollut kolmoskenttä juoni avausmaalin Petri Kontiolan (0+1) ja Juhamatti Aaltosen (1+0) voimin. Useammat pelaajat vahvistivat, että tässä joukkueessa ei ole väliä, kuka pelaa Euroopassa ja kuka NHL:ssä - ja se on helppo uskoa.

- Ihan suunnitelman mukaan meni. Ainoa kauneusvirhe koko matsissa oli, että päästettiin Venäjä johtoon. Mutta toisaalta siitä tuli lisää virtaa ja pelirohkeutta, eikä jääty junnaamaan 0-0:aa, kommentoi jälleen ykkösketjun takana komean pelin pelannut puolustaja Sami Vatanen.

Samaan aikaan toisaalla eli Krasjana Poljanan hiihtostadionilla? Suomen mieshiihdon ne kasvot, jotka eivät mökötä, kiristä tai julista jatkuvaa kärsimystä, juhlivat parisprintin olympiakultaa. Eli vain ilosta itkuun puhjennut Sami "Musti" Jauhojärvi ja olympiadebytantti Iivo Niskanen, 22. Naisten vastaavassa kisassa Niskasen isosisko Kerttu ja Aino-Kaisa Saarinen ottivat hopeaa.

Ja seuraavaksi? Jääkiekon Suomi-Ruotsi -välierä. Olympialaisissa. Ylihuomenna.

Lue Iivo Niskasen henkilöhaastattelu, hiihtomenestyksen taustoista, Leijonista ja koko kisoista Avun ensi viikon olympiapaketista.

Julkaistu: 19.2.2014