Viesti kiiri nopeasti, kun Suomessa asuvat kolmisen sataa nepalilaista kuuli kotimaataan kohdanneesta katastrofista. Heistä suuri osa kokoontui muutama tunti maanjäristyksen jälkeen tapaamiseen Kamppiin.

Yksi heistä on Helsingin Herttoniemessä Gurkha-ravintolassa työskentelevä 33-vuotias Loka Nath Dhakal. Hän on asunut Suomessa seitsemäntoista kuukautta, eikä ole käynyt kotimaassaan kertaakaan tänne tulonsa jälkeen.

Hän kertoo maanjäristyksen jälkeisten öiden olleen yhtä painajaista. Järkytys tapahtuneesta pyörii jatkuvasti mielessä.

- Olen kotoisin Länsi-Nepalista läheltä Intian rajaa Gulmin-alueelta. Vaimoni ja kaksi lastani asuvat siellä, ja he ovat kunnossa kuten koko perheeni, siskoni ja veljeni. Kotitaloni on kuitenkin sortunut. Olen saanut heihin yhteyden puhelimitse, internet-yhteydet ovat yhä poikki.

Kathmandussa asuvista ystävistään Dhakal on kuullut huonompia uutisia.

 - Osa on selvinnyt, osa ei. Tiedot kulkevat vielä huonosti, täytyy vain odottaa mitä lähipäivät tuovat tullessaan, mutta katastrofin laajuus on jo selvillä.

Suomen nepalilaisyhteisö päätti jo lauantaina tekevänsä kaikkensa, jotta Nepaliin saada perille myös sen avustuksia. Moni miettii lähtöä paikan päälle.

- Itse katson, että paras keino on osallistua Punaisen Ristin keräykseen. Ja vaikka kuinka haluaisimme matkustaa kotimaahamme, ei Kathamanduun ole vielä menemistä. Lentokenttä on nyt varattu vain avustuslentokoneille.

Loka Nath Dhakal suunnittelee, että pääsisi matkustamaan kotiinsa kahden kuukauden kuluttua.

 - Katsotaan nyt, miten se onnistuu.

Hän seuraa kotimaansa tapahtumia kahdelta nettisivustolta. Toinen niistä on www.kathmandupost, toinen www.kantipur.com