Apu

Salaperäiset muflonit vaeltavat Säpin saarella, jossa tuikkii Suomen kaunein majakka – Apu esittelee Selkämeren kansallispuiston metsäisen paratiisin

Salaperäiset muflonit vaeltavat Säpin saarella, jossa tuikkii Suomen kaunein majakka – Apu esittelee Selkämeren kansallispuiston metsäisen paratiisin
Selkämerestä nousee Porin edustalla noin kilometrin mittainen metsäpeitteinen saari, joka kuuluu Eurajoen kuntaan. Siellä tuikkii Suomen kauneimpana pidetty majakka, ja metsissä voi nähdä vilauksen mufloneista, aroista villilampaista.
Julkaistu: 31.7.2022
Säpin saaren valkoiseksi kalkittu majakka on nimetty Suomen kauneimmaksi majakaksi.

Säpin saari kohoaa horisontissa kapeana nauhana, jossa törröttää majakka kohti taivasta. Se on ulapalla yksinään, viiden kilometrin päästä etelään aukeaa Luvian tiheä saaristo. Porin ja Reposaaren satamat ovat runsaan kymmenen kilometrin päässä pohjoisessa.

Melomme Präälän kallioiden suojaan ja laskemme maihin laiturille, vanhalle kruununmöljälle. Ennen sitä käytti majakka- ja luotsihenkilökunta, nyt se on majakan ja rakennusten huoltosatama ja saaressa vierailevien tukikohta nuotiopaikkoineen.

Rannasta lähtee polku kohti valkoiseksi kalkittua majakkaa. Polku sukeltaa tervalepikkoon ja avautuu majakkakylän kentäksi. Punaiset rakennukset kehystävät valkoista majakkaa, joka on pitänyt huolta merenkulun turvallisuudesta.

Säpin 150-hehtaarinen saari kohoaa merestä Luvialla, reilun viiden kilometrin päässä mantereesta. Se on Selkämeren kansallispuiston merkittävimpiä kohteita.
Majakkakylän eli Pookilan lähes kaikki rakennukset ovat alkuperäisiä.

Säpin majakka rakennettiin 1873

Säppi on ollut jo vuosisatoja tärkeän laivareitin varrella. Hansa-liiton kugg-kauppiaat purjehtivat Luvian ulkosaariston läpi kulkevaa Ledsundin väylää Kokemäen suistoalueelle ja siitä pohjoiseen jo 1200-luvulla.

Nykyinen valomajakka eli valkiatorni rakennettiin vuonna 1873. Siitä lähtien majakkamestarit ja majakanvartijat asuivat perheineen saarella ympärivuotisesti aina vuoteen 1962 asti. He viljelivät maata, hoitivat kotieläimiä ja kalastivat. Ja pitivät huolen, että majakan valo palaa ja näyttää suuntaa laivoille.

Säppi on suosittu muuttolintujen levähdyspaikka. Suosirrit muuttavat jo kesällä Lapin tunturisoilta Länsi- ja Etelä-Eurooppaan sekä Afrikkaan.

Majakkasaari on muuttolintujen levähdyspaikka

Säpin luonto on yllättävän monimuotoista. Vain 150 hehtaarin kokoisella saarella on metsiä vankoista havumetsistä tervaleppälehtoihin, harjuja, silokallioita ja avoimia rantaniittyjä.

Säppi kuuluu kokonaan valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan, ja valtion omistamat eteläosan luonnontilaiset metsät kuuluvat lehtojensuojeluohjelmaan.

Muuttolinnuille saari on tärkeä levähdyspaikka sekä keväällä että syksyllä. Matalien rantojen rakkolevävallit houkuttelevat muuttavia kahlaajia.

Keväällä Säppi onkin erinomainen vesilintujen muuton seurantapaikka. Ilmassa ja vesillä näkee varsinkin kuikkia, kaakkureita, haahkoja, pilkkasiipiä mustalintuja, isokoskeloita, tukkakoskeloita ja merimetsoja.

Saarella elävät muflonit eli villilampaat ovat arkoja, ja niitä on vaikea päästä näkemään.

Metsästä kuuluu hiljaisia risahduksia ja kahahduksia. Rantaan astelee kolme muflonia, villilammasta. Havaittuaan oudon kulkijan ne katoavat vilauksessa metsän uumeniin.

Säpissä elää monikymmenpäinen lauma mufloneja. Ne ovat arkoja, niitä ei ole helppo päästä näkemään. Reposaaren metsästäjät toivat niitä saarelle vuonna 1949. Mufloni on kotoisin Välimeren saariston vuoristoista, ja se on Euroopan ainoa luonnonvarainen lammas.

Keväällä Säppiin tuodaan ylämaan karjaa pitämään rantaniittyjä avoimina. Jyhkeät, pitkäkarvaiset ja -sarviset eläimet laiduntavat saarella maisemanhoitajina keväästä syksyyn.

Ylämaankarja pitää rantaniittyjä avoimina laiduntamalla.
Kommentoi »