Apu

Suomalaisten liikkumattomuus huolestuttaa: päivät kuluvat istuen ja maaten, kustannukset yhteiskunnalle valtavat



Suomalaisten liikkumattomuus huolestuttaa: päivät kuluvat istuen ja maaten, kustannukset yhteiskunnalle valtavat

Uusi tutkimus selvitti suomalaisten liikkumista ja liikkumattomuutta. Liikutko itse suositusten mukaisesti?
Teksti Selina Keränen
Kuvat Fotolia

UKK-instituutti julkisti tänään Liikuntaraportin, jossa selvitetään suomalaisten fyysistä aktiivisuutta, paikallaanoloa ja fyysistä kuntoa. Tutkimus toteutettiin liikemittarilla.

Hätkähdyttävästä tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaiset aikuiset istuvat tai makaavat vuorokaudessa keskimäärin vajaat yhdeksän tuntia valveillaoloajastaan. Aikuisten keskimääräinen valveillaoloaika oli vuorokaudessa alle 15 tuntia, joten iso osa hereilläolosta vietetään paikallaan. Lapset ja nuoret istuvat tai ovat makuulla keskimäärin vajaat kahdeksan tuntia.

Myös aikuisten liikkuminen on suurimmalta osin kevyttä. Reippaaseen tai rasittavaan liikkumiseen käytettiin tutkimuksen mukaan alle tunti vuorokaudessa. Lapset ja nuoret käyttivät reippaaseen tai rasittavaan liikuntaan keskimäärin alle kaksi tuntia päivässä.

Keskimäärin vain joka viides tutkimuksen osallistujista täytti kansallisen kestävyysliikuntasuosituksen. Sen mukaan reipasta kestävyystyyppistä liikuntaa pitäisi harrastaa vähintään kolmena päivänä viikossa vähintään 10 minuuttia kerralla ja yhteensä ainakin kaksi ja puoli tuntia.

Iän myötä lasten ja nuorten reipas ja rasittava liikkuminen väheni ja paikallaanolo lisääntyi.

Tiedossa jättikustannukset

Yksilötasolla vähäinen liikkuminen on tietysti terveysriski. Lisäksi liikunnan on todettu vaikuttavan esimerkiksi mielialaan. Toki on huomattava, että yksilöiden suuretkin muutokset omassa liikkumisessaan näkyvät hitaasti koko kansan tasolla.

Kansakunnan näkökulmasta liikkumattomuus on kuitenkin kallista. Se aiheuttaa vuodessa arviolta 3,2–7,5 miljardin euron lisäkustannukset. Summa syntyy paitsi terveydenhuollon suorista kustannuksista ja menetetyistä työpanoksista, myös esimerkiksi sosiaalietuuksien lisäkustannuksia. Myös koti- ja laitoshoidon ja syrjäytymisen kustannukset kasvavat. Säästöpotentiaali on valtava, sillä Global Burden of Disease -tutkimuksen laskelmien mukaan Suomen terveydenhuollon suorat kustannukset kasvavat vuoteen 2040 mennessä arviolta 43 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Syynä ovat väestön ikääntyminen ja riskitekijöiden muutokset.

Raportti pohjautuu UKK-instituutin Suomi 100 KunnonKartta -väestötutkimukseen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2011 -tutkimukseen ja Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen.

Tutkittavat olivat Helsingistä, Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä, Kuopiosta, Oulusta ja Rovaniemeltä.

Julkaistu: 6.9.2018