Apu

Suomalaiskansallisia maisemia

Suomalaiskansallisia maisemia

Liesjärvellä Lounais-Hämeessä voi eläytyä menneen ajan maalaiselämään ja ihailla kapeiden harjujen halkomia järviä. Täältä löytyvät suomalaisen maiseman elementit edustavassa paketissa.
Teksti Apu-toimitus
Mainos

Mikä sopisi paremmin maamme itsenäisyyden juhlistamiseksi kuin suomalaisen identiteetin perustan, eli luonnon suojelu? Suomen kansan luontosuhteesta kertoo paljon se, että tv ja radio ovat täynnä luonto-ohjelmia, presidenttimmekin nikkaroi linnunpönttöjä ja kuvaa kasveja.

Suomi on pitkä, laaja maa, josta löytyy peräti 39 kansallispuistoa. Ensi vuonna itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi lukema täydentyy Hossalla neljäänkymmeneen.

Suuren lukumäärän ansiosta kansallispuistoja on joka lähtöön eikä juuri kukaan suomalainen asu kovin kaukana lähimmästä kansallispuistosta. Järvet, meri, metsät, suot ja tunturit ovat hyvin edustettuina. Eniten kehitettävää on eteläisen Suomen vanhojen metsien suojelussa.

Tähän huutoon vastaa oivallisesti Tammelan, Someron ja Karkkilan alueilla Lounais-Hämeessä sijaitseva Liesjärven kansallispuisto, joka kuuluu vanhimpiin kansallispuistoihimme: se perustettiin jo vuonna 1956. Aluksi puiston koko oli vaivainen neliökilometri, mutta sitä on laajennettu pariinkin kertaan. Nyt Liesjärvi on 21 neliökilometrin pinta-alallaan kansallispuistojemme keskikastia.

Korteniemen tilalla eletään kesäisin vanhaa maalaiselämää.

Liesjärven kansallispuisto ei ehkä tarjoa huikeita erämaaelämyksiä tai aiheuta hengenahdistusta dramaattisilla maisemillaan, mutta tässä puistossa suomalaisen maiseman peruspiirteet ja vanha maalaiskulttuuri ovat hyvin edustettuina.

Puistossa on yksi kohde ylitse muiden. Korteniemen perinnetila on kansallispuiston sydän ja toiminnallinen keskus, jonka ympärille puisto perustettiin. Tilalle on hyvät opasteet Pori–Helsinki-valtatieltä.

Kun saapuu Korteniemen perinnetilalle, tuntee siirtyneensä sata vuotta ajassa taaksepäin. Riukuaitojen reunustaman pellon vieressä seisovat vanhat harmaantuneet hirsirakennukset, ja tuoreen heinän tuoksu leijailee ilmassa. 

Pihoilla kärrynpyörien välissä tepastelevat kanat, ja lampaat laiduntavat niityllä. Savusauna tupruttaa kutsuvasti järven rannassa.

Korteniemen metsänvartijan tila perustettiin 1880-luvulla, sama suku asui tilalla 1990-luvulle asti. Nykyään tila on entisöity 1910-luvun asuun, ja siellä vietetään kesäisin vanhan aikakauden elämää.

Kansallispuiston oppaat tekevät tilan töitä vanhoihin asuihin pukeutuneina: leikkaavat ruista sirpillä, puivat varstalla riihessä, nostavat heinää seipäille, kehräävät lankaa rukilla ja nostavat vettä vinttikaivosta.

Kesä-, heinä- ja elokuussa Korteniemen tilalla järjestetään useita tilaisuuksia, kuten heinäkuun 9. päivänä pidetty Heinäpäivä. Vieraat voivat osallistua talkootöihin.

Metsäkirvinen on vaatimattoman kaunis peruslintu.

Toinen Liesjärven kansallispuiston maamerkki on kilometrin pituinen Kyynäränharju, joka puikkelehtii kauniina luonnonmuodostelmana Kyynärä-järven ja Liesjärven välissä.

Välillä kulkijalle tulee jännittävä tunne, kun vettä on polun molemmin puolin vain muutamien metrien päässä. Ei tarvittaisi kovinkaan suurta järven pinnan nousua, niin Kyynäränharju muuttuisi pieniksi saariksi eikä sen yli enää pääsisi kuivin jaloin.

Liesjärven kansallispuiston luonto on säilynyt melko koskemattomana, sillä se sijaitsee Tammelan ylängön karulla ja syrjäisellä saloseudulla. 

Kansallispuisto esittelee eteläsuomalaista sisämaaluontoa tyypillisimmillään: on pieniä järviä, karuja mäntykankaita ja rämesoita. 

Kyynäränharjua komistavat satojen vuosien ikäiset, paksut kilpikaarnaiset männyt.

Korteniemen perinnetila on Liesjärven kansallispuiston sydän.

Liesjärven  metsämaita hallitsevat jyhkeät kuusikot, joita on noin puolet puiston pinta-alasta. Vanhimmat luonnontilaiset aarniometsät rauhoitettiin hakkuilta jo 1920-luvulla.

Kansallispuiston eläin- ja kasvilajistokin on pääosin metsäistä. Siellä viihtyvät Etelä-Suomen vanhojen metsien tyypilliset lajit, kuten metso, pohjantikka ja töyhtötiainen. Soistuneiden aukioiden reunalla laulelee metsäkirvinen.

Metsäkirvinen sopisi Liesjärven kansallispuiston tunnuslajiksi, sillä se on ehkä Suomen tavallisimman näköinen lintu. Jo metsäkirvisen tieteellisen nimen Anthus trivialis loppuosa viittaa tavanomaiseen ja itsestään selvään, eli triviaaliin.

Metsäkirvinen on kaunis lintu, ja Liesjärvi on kappale kaunista Suomen luontoa, mutta kumpikaan ei varsinaisesti huutele erikoisuudellaan, vaan ne ovat hyvällä tavalla tavanomaisia. 

Liesjärven vanhojen metsien tyypillisiä lajeja ovat myös raidankeuhkojäkälä, koralliorakas ja lakkakääpä. Perinnemaisemien ja niittyjen ansiosta kansallispuiston lajikirjoa rikastuttavat muiden muassa ruiskaunokki, ketoneilikka ja ketonoidanlukko.

Puiston järvialueilla kalastelevat kuikka, härkälintu, silkkiuikku ja sääksi. 

Liesjärven kansallispuisto on upeimmillaan loppukesän tai syksyn kuulaana usva-aamuna, mutta se sopii erinomaisesti retkikohteeksi kaikkina vuodenaikoina.

Retkeilyreittejä löytyy puolentoista kilometrin mittaisesta Sammalmetsän luontopolusta viisikilometriseen Pohjantikan kierrokseen. Jos ei pitkälle kierrokselle ehdi tai jaksa lähteä, Kyynäränharjua kävelee mielellään edestakaisinkin.

Liesjärvi on oiva kohde erityisesti lapsiperheille sekä leppoisaan päiväpatikointiin ja melomiseen. 

Kansallispuiston reitit yhdistyvät 200 kilometriä pitkään Hämeen Ilvesreittiin, jolla saa helposti hujahtamaan useammankin päivän. ●

Teksti ja kuvat Juho Rahkonen

Julkaistu: 17.8.2016