Apu

Suomalainen pullovesibisnes kuivui kokoon – nyt yritetään uuteen nousuun kartonkipakkauksilla



Suomalainen pullovesibisnes kuivui kokoon – nyt yritetään uuteen nousuun kartonkipakkauksilla

Pulloveden piti vielä muutama vuosi sitten nousta Suomen kuumimmaksi vientituotteeksi, mutta toistaiseksi vesibisneksestä ei ole tullut uutta Nokiaa.
Teksti Valtteri Mörttinen
Kuvat Fotolia

Suomalaiset ovat tottuneet itsestään selvänä asiana siihen, että hanasta voi laskea itselleen lasillisen raikasta juomavettä. Kaikkialla maailmassa ei näin ole. Siksi suomalainen elintarviketeollisuus on tarttunut oivaan markkinarakoon.

Suomalaiset voivat pullottaa terveen luonnon tarjoamaa puhdasta vettä ja myydä sitä maihin, joissa juomakelpoinen vesi on joka tapauksessa pakko ostaa kaupan hyllystä. Tuotteessahan on potentiaalia vaikka minkälaiseksi hitiksi.

Käytäntö ei kuitenkaan ole ihan yhtä yksinkertaista kuin teoria. Pullovesimarkkinoille on viime vuosina lähtenyt useita suomalaisia yrityksiä, ja osa on ehtinyt tulla sieltä jo nöyränä pois. Näin kävi esimerkiksi kouvolalaiselle Saaramaan Vesi Oy:lle, joka alkoi myydä Lumo-vettään Lähi-itään vuonna 2012. Viime kesänä yrityksen toimitusjohtaja Mika Merta kertoi sanomalehti Keskisuomalaiselle, että muutaman vuoden jälkeen rahat loppuivat ja hanskat lyötiin naulaan.

Jättiläiset jyräävät

Ylitorniolainen Veen Waters sen sijaan myy yhä pullovettä Lähi-itään, Kiinaan ja Venäjälle. Yrityksen toimitusjohtaja Mikko Nikkilä kertoo, että markkina-alueissa on ollut haasteensa.

Venäjän kanssa Veen on tapellut vuodesta 2014 lähtien, eikä myynti siellä ole hyvällä tolalla. Lähi-idässä luvut ovat huomattavasti parempia. Kiinassa Veen teki Nikkilän mukaan lähinnä rekrytointivirheitä, ja toiminta meni hankalaksi niiden takia.

Alalla on hurja kilpailu, ja Suomi on logistisesti hankala alue. Nikkilän mukaan veden kauppaamiselle suurin ongelma on se, että joka maassa Veenin edellä saattaa olla kolmekin vesibrändiä. Tilaajat haluavat leikata kustannuksia mutta pitää myytävän tuotteen hintatason entisellään. Siksi pienet yritykset karsiutuvat kilpailusta ensimmäisenä.

– Vesi on kaikilla alueilla jättiläisten käsissä, ja johtavat merkit kuten Nestlé ja Danone ovat mustasukkaisia markkinaosuuksista, Nikkilä toteaa.

Potentiaalisimmat markkinat Veenille ovat Intiassa. Tuontitullien takia sinne ei kuitenkaan voi Suomesta vettä viedä, joten tuotanto on tehtävä maan sisäisesti Bhutanissa. Tavaramerkkioikeudet ovat kuitenkin visusti Suomessa, ja sikäläinen yritys on tarkoitus yhdistää ennen pitkää Veenin tytäryhtiöksi.

Pullovedestä puhuttaessa keskustelu ohjautuu herkästi tuotteen ympäristövaikutuksiin, kuten muovipulloihin. Nikkilä kuitenkin kertoo, etteivät ympäristövaikutukset ole olleet esteenä liiketoiminnalle. Veen myy vettä lähinnä alueilla, joissa pullovesi on itsestäänselvyys – toisin kuin Suomessa, missä hanavesi on todistetusti puhdasta. Sen lisäksi Veen on kohdistanut myynnin ainoastaan hotelleihin ja ravintoloihin ja käyttää muovin sijasta lasipulloa.

Veden puute itsessäänkin on maailmassa alati kasvava ympäristöriski, ja Nikkilä pohtii, että juomakelpoisesta vedestä tulee jonain päivänä niin uhanalainen tuote, että siitä syntyy jopa maailmansotia. Eri asia on se, onko Suomella minkäänlaista roolia tulevaisuuden vedentuotannossa. Vaikka vesi on huippulaatuista, sen menestyksen ratkaisee jakelu.

– Minulla on tapana sanoa rumasti, että kun jakelukanava on kunnossa, on aivan sama vaikka myisit hevosen paskaa.

Ympäristöystävällinen pakkaus

Kouvolalainen Kaslink on ottanut tunnetut ympäristöriskit huomioon tuotettaan suunnitellessa. Raino Kukkosen perustama ja nykyään hänen kolmen poikansa johtama elintarvikeyritys laskee syyskuussa markkinoille oman vetensä, joka on nimetty yksinkertaisesti Vedeksi.

– Ravintoloiden, tapahtumien ja lento- ja junayhtiöiden kanssa on tehty kuluttajatestausta, ja palaute on ollut erinomaista, kertoo veljeksistä vanhin, Kaslinkin brändi- ja viestintäjohtaja Juha-Petteri Kukkonen.

Yleisin puheenaihe ympäristöriskien osalta on viime aikoina ollut mikromuovi. Kaslinkin Vesi-tuote ei mikromuovia sisällä. Lisäksi pullot on vaihdettu kokonaan kartonkipakkauksiin.

– Kaikessa bisneksessä on ympäristöriskejä, mutta meidän yhdistelmämme on lyömätön. Meillä on ympäristöystävällinen pakkaus ja puhdasta suomalaista vettä.

Kukkonenkin toteaa, että Suomessa on perinteisesti osattu viedä vettä maailmalle melko huonosti. Heillä on kuitenkin kohteinaan 15 maata Euroopassa, ja tiedossa on myyntiä myös Aasiassa. Kukkosen mukaan ennusteet ovat hyvät, koska vesi ei eroa logistisesti kaurasta tai muistakaan elintarvikkeista, joita Kaslink on tähän asti myynyt.

Yrityksen päätuote käy kuitenkin selväksi. Kukkonen torppaa ajatuksen siitä, että vesi olisi Suomen elinkeinoelämän suurin pelastaja.

– Kyllä se seuraava Nokia on nimenomaan kaura!

Julkaistu: 13.6.2018